Vuonohevonen on suhteellisen pienikokokoinen, mutta voimakasrakenteinen. Englanninkielisen wikipediasivun mukaan täysikasvuisen vuonohevosen paino liikkuu 400-500 kilon välimaastossa, saman arvion antaa ranskankielinen wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fjord_horse
https://fr.wikipedia.org/wiki/Fjord_(cheval)
NordGen-organisaation sivuilla mainitaan myös vuonohevosen painoksi 400-500 kg. https://www.nordgen.org/en/native-breed/norwegian-fjord-horse/
Kyseessä voisi olla japanilaisen Leiji Matsumoton kirjoittama ja piirtämä manga Galaxy Express 999. Siitä on tehty useita anime-elokuvia ja tv-sarjoja.
Tarina sijoittuu avaruuteen ja huipputeknologiseen tulevaisuuteen, jossa ihmiset ovat oppineet siirtämään mielensä ja tunteensa täydellisellä tarkkuudella mekaanisiin kehoihin, saavuttaen näin käytännössä kuolemattomuuden.
Suomenkieliset VHS-videokasetit on julkaistu 1990-luvulla.
Youtubesta löytyi myös kyseinen kohtaus: https://www.youtube.com/watch?v=kFmJ6jJ4QLg
Lisätietoja:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Galaxy_Express_999
http://www.puhummesuomea.com/?sarja=Galaxy%20Express%20999
Pitää paikkansa, että Suomessakin on ollut käytössä "automaattisia kaasumittareita", tosin pääosin kaasu lienee laskutettu jälkikäteen mittarin lukeman mukaan. Työväenliitto-lehdessä 14.3.1912 selostetaan automaattisen kaasumittarin toimintaa seuraavasti: "Kun mittarin aukkoon pistää 25-pennisen, saa walokaasua yhden kuutiometrin tai lämpökaasua 1,666 2/3 litraa. Kun tämä määrä on käytetty lakkaa kaasun tulo, jolloin taas on tilattawa uusi kaasuannos". Lehdessä kerrotaan edelleen, että automaattisia kaasumittareita on asennettu sellaisiin taloihin, joissa vuokralaiset vaihtuvat usein ja maksun periminen jälkikäteen on ollut vaikeaa. Ulkomailla kolikoilla toimivat kaasumittarit olivat tavallisempia, mutta Suomessakin niitä siis käytettiin...
Hei,
Ainakin Turun ammattikorkeakoulun avoimessa on kohta hakuaika koulutukseen: 1.–28.4.2024.
Siellä voi opiskella Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin 60 op.
Hakemisesta saa tietoa osoitteesta: avoinamk@turkuamk.fi
Opiskeluun liittyviin kysymyksiin vastaa myös opinto-ohjaaja Anu Lehtinen. Puhelin: +358 50 598 5667.
Alla olevasta puhelinnumerosta saa lisätietoa opiskelusta Turun amk:ssa
Puhelin: +358 2 263 36109. Puhelinpalveluaika on tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11.
https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/avoin-amk/avoin-ammatt…
Tampereen yliopiston opintotoimistosta saa puolestaan asiantuntevaa opastusta
heidän avoimen yliopiston kursseistaan ja tilanteestaan.
Tampereen yliopisto...
The Viktorian Web (http://www.victorianweb.org ) tarjoaa laajan portaalin Viktorian ajan historiaa, kulttuuria ja kirjallisuutta käsitteleviin sivustoihin. Muita sivustoja aiheeseen löytyy osoitteista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Victorian_era
http://victorian.lang.nagoya-u.ac.jp (The Victorian Literary Stdies)
http://http://www.bavsuk.org (Britissh Association for Victorian Studies)
Kirjatietoa Englannin viktoriaanisen ajan kirjallisuudesta löytyy muun muassa Kansojen kirjallisuudesta, osa 8.
Netistä löytyy laskureita, joilla voi laskea minkä tahansa päivämäärän viikonpäivän, esim.
http://www.mistupid.com/months/weekdaycalc.htm tai https://takemeback.to/07-July-1937
Suomalaisia almanakkoja kannattaa etsiä Almanakkatoimiston sivuilta. Siellä on arkisto, jossa on vanhoja almanakkoja, myös tuo Yliopiston almanakka vuodelta 1937, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit….
7.7.1937 oli keskiviikko.
Ruotsissa toimitaan Ruotsin tekijänoikeuslainsäädännön mukaan, joka on pääpiirteissään samanlainen kuin meillä Suomessakin. Elokuvien lainaaminen on myös Ruotsissa luvanvaraista, joten ongelmat liittynevät joko huonoon organisaatioon (ruotsalaiset välittäjät eivät edusta suomalaisia elokuvayhtiöitä) tai mahdollisesti siihen, ettei Ruotsissa olla halukkaita maksamaan yhtä korkeita lainauskorvauksia kuin mihin suomalaiset yhtiöt ovat kotimaassaan tottuneet (kotimaiset elokuvat tulevat käytännössä aina kalliimmiksi kuin ulkomaiset).
Kun Suomessa BTJ Finland on iso elokuvien välittäjä ja sen emoyhtiö on ruotsalainen, voisi olla järkevää olla molempiin yhteydessä - siis Ruotsista käsin.
Heikki Poroila 16.11.2011
Sodista julkaistaan jatkuvasti uutta kirjallisuutta.
Hyvänä kokonaisjohdatuksena toimii varmaankin vielä
Myllyniemi, Seppo
Suomi sodassa 1939-1945. - Otava, 1982
Useiden tekijöiden yhteistyönä ovat ilmestyneet
Talvisodan pikkujättiläinen. - WSOY, 1999
ja
Jatkosodan pikkujättiläinen. - WSOY, 2005
Sotahistoria on lukemattomine joukko-osastonumeroineen usein varsinainen ryteikkö. Selkeyttä siihen tuo lukuisine karttoineen
Raunio, Ari
Sotatoimet : Suomen sotien kulku kartoin. - Genimap, 2004
Samaa esittämistapaa Raunio on noudattanut teoksissa
Talvisodan taisteluja. - 3. p. - Karttakeskus, 2010
Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941. - Karttakeskus, 2007
ja
Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-44. - Karttakeskus, 2008
Näiden kolmen teoksen...
Nimenomaan patjoissa käytettävistä palonestoaineista emme löytäneet tietoja. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa palonestoaineista ja mm. verkossa luettavissa oleva Kodin kemikaalit -opas, jossa on tietoa mm. kodin tekstiilien palonestoaineista:
http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-kayttokohteittain/Palonestoaineet/
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilla on aiheesta tietoa ja esimerkkejä kuluttajatuotteissa olevista palonestoaineista:
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/palonestoaineet
Jos kirjastokorttisi on fyysisesti huonossa kunnossa, se vaihdetaan missä tahansa HelMet-kirjastossa uuteen maksutta. Asiaa on turha lykätä, vaikka laitteet koodin vielä lukisivatkin. Kuvauksen perusteella vanha kortti on tullut tiensä päähän. Modernit kortit ovat kestäviä, mutta eivät ikuisia.
Heikki Poroila
Muilta paikkakunnilta lehdet tulevat postin mukana eivätkä ehdi siis ilmestymispäivän kirjastoon. Sen sijaan e-lehdet ovat näkyvissä heti, tietoa e-lehtien lukemisesta on täällä http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet . Eli saman päivän Keskisuomalaista ei Helsingin kaupunginkirjastossa pysty lukemaan paperilehtenä, mutta e-lehtenä pystyt sen lukemaan Epressin kautta kirjastossa. EPressiin ei ole etäkäyttömahdollisuutta, muiden e-lehtipalveluiden etäkäyttöön löydät ohjeet täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon…
Maksun voi maksaa käymällä missä tahansa Eepos-kirjastossa https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/ tai Eepoksen verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/ omissa tiedoissa kohdassa maksut, jos maksu on 65 senttiä tai enemmän. Maksu peruuttamattomasta varauksesta on Seinäjoella 1 euro, joten sen pystyy hoitamaan myös verkkokirjastossa. Summa ei kasva korkoa.
VHS-kasetteja voi digitoida pääkirjaston musiikkiosastolla ja ajan voi varata paikan päällä tai soittamalla. Palveluun kuuluu opastus. Alla musiikkiosaston puhelinnumero:
Musiikkiosasto puh. (02) 262 0658
Chizuko Kuratomin kuvakirjoja on suomennettu 21 nimekettä. Kirjasammon haulla löytyvät nimet ja Kuratomin lyhyet elämäkertatiedot tästä linkistä https://bit.ly/2M0NTP5.
Lapin Finna-verkkokirjastosta https://lapinkirjasto.finna.fi löytyyy haulla tiedot siitä, missä näitä kirjoja voi lainata.
Näitä teoksia voisi tutkia:
Pientalon suunnittelu ja rakentaminen / Satu Sahlstedt, Tuomas Palolahti, Anssi Koskenvesa. Rakennustieto | 2015
Talonrakentajan käsikirja -sarja.
Oman talon käsikirja / Risto Pekkala. Suomela | 2012
Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila ; [valokuvat: Panu Kaila] ; [piirrokset: Marko Huttunen] Kirja | WSOY | 1997 - 16. painos 2010
Apua löytyy myös RT-kortistosta, https://www.rakennustieto.fi/rt . Se on käytettävissä myös tätä kautta http://rt.rakennustieto.fi/
Rakennustiedon sivulla on myös palvelu, josta voi kysyä neuvoa, https://www.rakennustieto.fi/index/yhteystiedot/ota_yhteytta.html.stx
Olisikohan kyseessä satu, joka sisältyy kokoelmaan :
Boehm, Kirsti von : Sadepisarahelmet (kuvitus Helga Sjöstedt). Helsinki : Kuvataide, 1955. 19 s, 6 kuval. : kuvitettu. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1169345
Sadussa kylläkin peikko pyydystää sadepisaroita haaviin ja sadepisarat keiju Sinipiika taikoo sinisiksi ja punaisiksi helmiksi. Peikonpoika vie helmet herra Sisi-liskolle, joka valmistaa niistä ihanan kaulakorun. Peikonpoika kosii Peikkoprinsessaa ja antaa hänelle korun. Peikkoprinsessa ihastuu helmiin ja ”häät vietettiin jo samana päivänä”.
Kirjassa on myös pari muuta muuta satua.
