More on alkujaan italialainen kappale. Sen sävelsivät Nino Olivero ja Riziero Ortolani. Kari Tuomisaari suomensi laulun muotoon Ken. Ensimmäisenä suomennoksen levytti ruotsalainen(!) Carl-Erik Thörn.
Suomennosta ei ole julkaistu nuottina, joten sanat täytyy kuunnella levyltä. Kirjastoista on saatavissa Markku Suomisen versio vuodelta 1978: Suominen, Markku: Parhaat (Poptori, 2002, SNAPCD-396).
Turku on pohjoisempana kuin Helsinki. Maapallon liikkeestä aurinkoon nähden tästä aiheutuu se, että siellä on kesäisin pidempi päivä kuin Helsingissä. Talvella aurinko taas laskee Turussa aikaisemmin.
Voit katsoa havaintoesityksen Maan liikkeistä Ylen sivuilla:
http://yle.fi/saa/auringon_kierto/7143060
Lisää tietoa voit myös lukea esim. Heikki Ojan Aikakirja-teoksesta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1437015
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Taava” liittyy etunimiin ”Augusta”, ”Kustaa” ja ”Daavid”. Sitä on annettu sekä miehille että naisille, joskin osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvä väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että harvat miehille annetut nimet on annettu ennen 1920-lukua. Nimen on saanut alle 87 suomalaista, mutta viime vuosikymmenilläkin sitä on annettu jonkin verran lapsille. Kyseessä on kuitenkin melko harvinainen nimi.
Vilkunan mukaan ”Augusta” on peräisin latinan nimestä ”Augustus” (’kunnianarvoisa’). ”Daavid” taas on heprealaista alkuperää ja merkitykseltään ’lemmikki, armas’ tai ’ystävä’. ”Kustaa” on peräisin nimestä ”Gustav”, jossa on taustalla muinaispuolan ’...
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sanan ”rahkeet” merkitys on ’aisoja länkiin yhdistävät valjaiden hihnat’. Kuvainnollisessa mielessä ja nykykielessä rahkeilla viitataan taitoihin, voimiin, voimavaroihin tai vastaaviin, joiden avulla voidaan tehdä jotakin. Jos sellaista ei ole tarpeeksi, sanotaan, etteivät rahkeet riitä eli johonkin ei pystytä.
Ensimmäiseksi pitäisi tietää, mitä "Sua liikaa rakastan" -nimisistä lauluista etsitään. Mahdollisia vaihtoehtoja on nimittäin ainakin kaksi.
Ensinnäkin on Anita Hirvosen tunnetuksi tekemä Robert Benhamin laulu "When lovers say goodby", Chrisse Johanssonin suomenkielisenä versiona "Sua liikaa rakastan".
On myös olemassa Alexander Olshanetskyn, Chaim Towberin ja Don Rayen "I love you much too much", joka suomennoksena on saanut nimen "Sua liikaa rakastan" (siitä esiintyy tosin myös versio "En pelkää rakastaa".
Kummastakaan laulusta ei Viola-tietokannan mukaan ole tehty suomenkielistä nuottijulkaisua, joten näyttää siltä, että ainakin laulun sanat täytyy yrittää saada äänitteeltä. Nuotti voisi löytyä jostain ulkomaisesta julkaisusta.
Heikki...
Asiaa kysyttiin Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansanrunousarkistosta ja Kotimaisten kielten keskuksesta. Mitään muuta toisintoa ei kyseisestä ilmauksesta ei löytynyt. Myöskään murrearkisto ei kyseistä ilmausta tunne.
Leikkikortistossa on runsaasti erilaisia ns. leikinalkajaislukuja joissa on vähän samantyyppinen idea: yksi leikkijöistä lähtee tietyllä sanalla pois. Asiantuntijat arvelivat, että kyseessä olisi vain mitään tarkoittamaton lorunomainen hokema.
Ilmaisun "pumpattava Barbara" tausta on ruotsin kielessä. Barbara lienee valikoitunut nuken nimeksi yksinkertaisesti loppusoinnun vuoksi. Barbara sointuu useimpia muita nimiä paremmin yhteen ilmalla täytettävää merkitsevän sanan "uppblåsbar" kanssa, niin kuin ilmaisun lanseeranneen Robert "Robban" Brobergin laulu Uppblåsbara Barbara (1970) vastaansanomattomasti osoittaa ("underbara, uppblåsbara Barbara"). Finntrio-yhtye levytti kappaleen samana vuonna suomeksi nimellä Ihmeellinen pumpattava Barbara ja toi samalla tämän ruotsalaisperäisen ilmaisun suomen kieleen.
Tähän asiaan ei löytynyt varmaa selitystä, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani etymologisista tai muista sanakirjoista. Epäilisin kuitenkin, että ilmaus ”poliisilukko” on luultavasti lainattu ruotsin kielestä, jossa käytetään vastaavaa ilmausta ”polislås”.
Ruotsinkielinen Wikipedia kertoo osoitteessa http://sv.wikipedia.org/wiki/L%C3%A5s, että nimitys olisi tullut siitä, että poliisi olisi oveen ylimääräisen lukon lisäämällä voinut estää avaimen käsiinsä saanutta henkilöä pääsemästä sisään esimerkiksi murtotapauksissa. Väitteelle ei ole kuitenkaan annettu lähdettä, joten sen todenperäisyydestä ei voi varmistua.
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi.
Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin...
Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
Robin Hoodin tarina on osa englantilaista kansantarustoa. Vanhimmat hänestä kertovat balladit on kirjoitettu muistiin 1400-luvulla. Osa historioitsijoista uskoo niiden perustuvan oikeaan historialliseen henkilöön, joka on todennäköisesti ollut rosvopäällikkö, sillä balladejakin vanhemmissa asiakirjoissa Englannin tuomioistuimista 1200-luvulla viitataan usein Robinhoodiin, Robehodiin tai Robbehodiin tarkoittaen yleisemmin rikollista.
1500-luvulla syntyi tuntemamme legenda Robin Hoodista, joka ryöstää rikkailta ja antaa köyhiltä. Tällöin hänet sijoitettiin myös Rikhard Leijonamielen aikakauteen.
Lisätietoja löytyy HelMet-kirjastosta seuraavista kirjoista:
- Stephen Knight : Robin Hood : a mystic biography http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Laulun nimi on Pikkurumpu, mutta sanojen alkuperästä ja merkityksestä ei ole muuta tietoa kuin, että hengellisestä laulusta on kysymys ja se on alunperin amerikkalainen. Useat tahot ovat tehneet laulun sanoista omia versioitaan, eikä alkuperäisestä suomentajasta löydy tietoja.
Fyysikkokillan sivulla on samat sanat kuin Velipuolikuun esityksessä: http://www.fyysikkokilta.fi/fiisut/pikkurumpu.html
Laulun historiata on kerrottu teekkarien lehdessä http://arkisto.lehti.tek.fi/content/pikkurumpu :
"Pelastusarmeijan tapa musisoida on iät ja ajat ollut suosittu parodiakohde. Armeijan sotilasesikunta ei taida olla kovin mielissään tavasta, jolla teekkarit ovat ottaneet asiakseen ”pelastaa” toistensa sieluja. Armeijan käyttämän, amerikkalaisen...
Apelipaikan taustalla lienee sana "apelli", joka sotilasalalla merkitsee kokoontumista - esimerkiksi tarkastukseen tai käskyä kuulemaan.
Lähde:
Nykysuomen sanakirja. 1, A-I. WSOY, 2002
Kyseessä on varmaankin vuonna 1985 valmistunut norjalais-brittiläinen sarja Hiidenvirta (alk. Maelstrom).
Kuvailua sarjasta löytyy esim. täältä: http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Hiidenvirta IMDB:ssa: http://www.imdb.com/title/tt0290972/
Tämän Pedro Paulin laulun "Mujer" ovat Rauni Koudan suomenkielisiin sanoihin "Nainen" levyttäneet Kari Tapion lisäksi ainakin Einö Grön, Juhani Markola, Tuomo Salmi, Esko Rahkonen, Eila Pienimäki, Matti Tapani, Kari Hautasaari, Markku Suominen ja Rainer Nyman.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista. Toki asiasta on käyty kansalaiskeskustelua erityisesti viime vuosina, onhan esimerkiksi erilaisissa tositelevisio-ohjelmissa annettu mahdollisuus miinusäänien antamiseen. Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.
Miinusäänien antamista on kokeiltu eri puolilla maailmaa tositelevisio-ohjelmien lisäksi esimerkiksi ylioppilaskuntien ja erilaisten osuuskuntien vaaleissa. Venäjällä äänestäjillä oli ennen vuoden 2005 vaaliuudistusta mahdollisuus äänestää puolueita...
Myrkkykaapin kuvaa on etsitty kirjastojen sensuuria ja kirjastojen historiaa käsittelevistä kirjoista. Myös Suomen yleisiin kirjastoihin on lähetetty tiedustelu kuvien löytämiseksi. Ikävä kyllä tästä Suomen kirjastojen historiaan liittyvästä aiheesta ei ole säilynyt paljonkaan kuvia. Liitteenä kuva, joka löytyy kirjasta Helen, Olli: Sakastin kaapista torin laidalle : Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta.
Kangasalan kunta, 2013. ISBN 978-951-96325-3-7
Myöskään kaikilla kirjastoilla ei ole ollut varsinaisesti kaappia, jossa kiellettyjä kirjoja on säilytetty, vaan esim Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa niitä on säilytetty puulaatikossa varastossa. Ylen ottamia kuvia Mikkelin kaupunginkirjaston kielletyistä kirjoista löytyy...
Laajat vanhan kreikan sanakirjat, kuten esim. Liddel & Scott näyttävät tuntevan klassisesta kirjallisuudesta tapauksia, joissa ϑεός/theos on luontevinta tulkita adjektiiviksi, joskus se esiintyy myöskin komparatiivimuodossa ϑεώτερος/theooteros.
Uuden testamentin kreikan sanakirjat eivät näytä tällaista adjektiivista käyttöä tuntevan, sana tulkitaan yksiselitteisesti substantiiviksi.
Artikkelin käytöllä tai käyttämätömyydellä ei tässä liene merkitystä. Lars Aejmelaeuksen mukaan (§ 98-99) artikelin käyttö vanhassa kreikassa oli yleensäkin melko vapaata ja jätettiin usein pois varsinkin silloin kun sanaa käytettiin paljon tai se tulkittiin erisnimen kaltaiseksi, samoin arvioi Bornemann & Risch (§ 149 -2). Uuden testamentin...
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.