Internetin hakemistoista en löytänyt Lemlundia. (Geneat, Ancestry ja FamilySearch)
Voisiko nimi olla Lemland? Silloin mm. FamilySearch ehdottaa lähtömaaksi Ruotsia. https://www.familysearch.org/en/surname?surname=Lemland
Apua sukunimien jäljityksessä voisi olla myös suomalaisista sukunimikirjoista esim.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto = Atlas of Finnish surnames tai Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet.
Kieliä, niiden kielioppeja ja näiden vaikeutta on loppujen lopuksi aika vaikeaa vertailla. Se, mikä yhdelle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa ja päinvastoin. Kansainvälisesti saksaa tunnutaan kuitenkin pitävän englantia helpompana kielenä oppia. Vertailtaessa englantia ja saksaa onkin löydettävissä yksi hyvin selkeä kriteeri, jonka perusteella tämä voisi olla selitettävissä: saksan kielioppisäännöt ovat hyvin täsmällisiä ja yksiselitteisiä: poikkeuksia on hyvin vähän; englannin kieliopissa taas poikkeukset ovat niin sanotusti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaikka saksa sukuineen ja sijamuotoineen saattaakin lähtökohtaisesti vaikuttaa englantia monimutkaisemmalta, tekee sen säännönmukaisuus siitä perusasioiden oppimisen jälkeen sangen...
Hei,
Olemme yrittäneet löytää kysymiäsi tietoja, mutta se osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ainakaan toukokuun Helsingin Sanomista ei löytynyt Kirstilän kuolinilmoitusta tai muistokirjoitusta. Olemme nyt lähettäneet kyselyn Kirstilän pitkäaikaiselle kustantajalle WSOY:lle olisiko heillä tietoa asiasta. Saimme kuitenkin ilmoituksen, että henkilöt joilta kysyimme asiaa, ovat nyt lomalla. Toivottavasti he palaavat asiaan myöhemmin.
Hei
En valitettavasti löytänyt tietoa sukunimen alkuperästä.Tuomas Salste on tehnyt tutkimusta suomalaisista sukunimistä. Myös Räbinä nimi löytyy Salsteen sukunimi-infosta. Sieltäkään ei suoraan selviä mistä nimi on peräisin. Sieltä löytyy kuitenkin linkkejä, joiden kautta asiaa voi edelleen tutkia. Alla linkit käyttämilleni sivustoille.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/rabina.html
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-R%C3%A4bin%C3%A4~rabina
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukunimet
Kyseessä voisi Kauppiaitten Kustannuksen Kontakti-sarja. Kirjasammossa on sarjan kirjoista tietoa ja kuva kannesta, joka oli mieleenpainuva, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kontakti%20kauppiaitten%20kus…. Sarjassa julkaistiin nuorten kirjoittajien (jopa 10-vuotiaiden) teoksia ja ne olivat pääsääntöisesti ohuita.
Kyseeseen voisi tulla myös Tammen kustantama Ryhmä -sarja, jota on
julkaistu ainakin 3 osaa vuosina 1965-1967. Sarjan osat, joita löytyy kirjastoista:
Kirstinä, Väinö (toim.): Ryhmä 65 : nuorta proosaa ja lyriikkaa (1965)
Paavilainen, Matti (toim.): Ryhmä 66 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1966)
Meri, Veijo (toim.): Ryhmä 67 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1967)
Kauppiaitten kustannuksesta, https://www....
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen on vakiintunut paikalliseen käyttöön. Aitto-alkuiset nimet...
Löytämämme termospullojen puhdistusohjeet koskevat vanhemman, jo kahvista pinttyneen termoksen pesemistä. Näissä ohjeissa termospullo neuvotaan tehostetun puhdistuksen jälkeen huuhtelemaan normaalisti. Kuivaamaan ei neuvottu. Mainintaa veteen upottamisen vahingollisuudesta ei löytynyt. Alla linkit Marttojen ja siivous.info-sivujen ohjeisiin:
Isoäidin siivousvinkit | Martat
Termospullo puhdistus | Miten termoskannun saa puhtaaksi (siivous.info)
Olisiko kyseessä jokin erityistermos?
Rauni Mollbergin ohjaamasta Tuntematon sotilas -elokuvasta (1985) on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa kirjastoista. Kyseinen DVD näyttää kuuluvan myös oman lähikirjastonne kokoelmiin ja on siis lainattavissa kotiin katsottavaksi.
Tarkempia lainaukseen liittyviä tietoja saatte omasta lähikirjastostanne.
https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22tuntematon+sotilas%22…
https://finna.fi/
Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja, 2004)
Ylioppilasmerkonomi/yo-merkonomi ei ole virallinen tutkintonimike.
Liiketalouden perustutkintonimike on merkonomi.
Joissakin oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa liiketalouden perustutkinto lukiopohjaiselta linjalta, jolloin koulutus on kestoltaan lyhyempi kuin peruskoulupohjalta. Tällaiselta opiskelulinjalta valmistuneita on kutsuttu epävirallisesti yo-merkonomeiksi.
Lähteet
Ammatilliset tutkintonimikkeet
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatilliset-perustutkinnot
Moni pääsiäisperinne on sekoitus kristillisiä sekä esikristillisiä kevääseen ja kevään juhlimiseen liittyviä tapoja. Kristillisessä merkityksessä muna on kristuksen ylösnousemuksen vertauskuva, tiput symboloivat haudasta nousevaa Kristusta ja rikkoutunut kuori tyhjää hautaa. Rairuoho sen sijaan symboloi elinvoimaa ja uutta kasvua.
Rairuoho kasvattaminen yleistyi suomessa 1960-luvulla, mutta jo sitä ennen löytyy mainintoja rairuohon kasvattamisesta pääsiäiskoriteeksi.
Keski-Euroopassa tunnetaan uskomus, jonka mukaan pääsiäisjänis kiertelee pihoissa ja puutarhoissa munakoppa selässään. Munat ja muut pääsiäislahjat se kätkee ruohikkoon tai varta vasten tehtyihin pääsiäispesiin.
Monissa maissa pääsiäisperinteisiin kuuluvat pääsiäiskorit...
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) selittää eron Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) perinteillä. SDP noudattaa sanan kirjoituksessa vanhaa perinnettä (sosiali-), ei oikeinkirjoitussuositusta (sosiaali-).
Voit lukea lisää Kotuksen sivuilta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nykysanastosta/sosiaa…
Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä.
Lähteet:Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P
Vaarna tuo termi ei ole, koska sillä tarkoitetaan mm. puutappia tai pulttia ym. jos nettilähteisiin on luottaminen..
Tyynyliinalle löytyy eri murteissa omia nimityksiä, mutta olisikohan kyseessä termi
vaaru. Tämä sana löytyy meänkielen sanakirjasta: http://meankielensanakirja.com/fi/?search=vaaru&la=me
Myös sanaristikkojen aarreaitasta, Ratkojat.fi-sivulta, https://www.ratkojat.fi/hae?s=Vaaru&solutions_only=0 löytyy sana vaaru tarkoittaen mm. tyynyliinaa.
Meänkieli
vaaru
Ruotti
örngott
Suomi
tyynynpäällinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkaja
Rovaniemi Kemi, Simo
Lähe
Jukka Korva Kirjottanu: Paloheimo, Räsänen
Voisiko kyseessä olla "Robinson : jännittävä henkiinjäämispeli" (Young Genius 1999)?
Siinä päähenkilö on tosin ihminen, ei eläin.
Muita vanhoja autiolle saarelle sijoittuvia pelejä ovat myös
"Bing-Bong-saaren aarre : pääosissa Moppi ja Jehu" (2001)
Moppi ja Jehu etsivät Bing-Bong-saarelle piilotettua aarretta. Saaren prinsessa Leila apunaan he taistelevat merirosvokapteeni Kenkkua vastaan.
ja
"Gilbert ja kemystinen saari" (1999)
Lohikäärme Gilbert on joutunut mystiselle saarelle, jolta hän voi selviytyä vain kemian taitojensa ja mielikuvituksensa avulla.
Hyvin mielenkiintoinen esine. Kyselin hieman käsityöläisiltä ja kampaajilta, mutta lopullista tunnistusta ei tapahtunut.
Melko yksimielisiä oltiin siitä, että jotenkin kampauksiin tai huntujen, hattujen tai huivien kiinnityksiin esine voisi liittyä.
Museoiden tietokannasta Finnasta, ei myöskään löytynyt vastinetta. https://www.finna.fi/
Kuvantunnistava haku ei myöskään tuonut järkeviä vastaavia esineitä. https://www.google.fi/imghp?hl=fi
Kannattaisi varmaan kysäistä vielä kansallismuseosta. Puhelinvaihde: 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Apua voi löytyä myös huutokauppakamareiden arviointipalveluista. esim Hagelstam, Helander
Kenties myös vanhemmat kampaajat tai peruukintekijät voisivat tunnistaa esineen.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pietan arvellaan olevan kansanomainen muunnos nimestä Beata. Pietaa ja sen rinnakkaismuotoa Pietiä käytetään toisinaan myös Pietari-nimen kutsumamuotona.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 466 Pieta-nimistä henkilöä. Suurin osa on naisia, mutta osa myös miehiä. Epätäsmällinen luku johtuu miesten osuuden ja joidenkin vuosien osalta myös naisten osuuden pienistä määristä, jonka takia täsmällistä lukua ei ilmoiteta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Samaa asiaa on kysytty aikanaan Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta, jossa vastattiin näin:
Mistään käytettävissä olevista murre- ym. sanakirjoista sanaa ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla idiolektinen, siis yhden henkilön kieleen kuuluva ilmaus tai sana, joka on syntynyt vain tiettyä irrallista tilannetta varten? Suomen kielihän on sikäli joustava, että uusia, varsinkin kuvailevia sanoja on mahdollista luoda. Yleensä tällaisten ad hoc -ilmausten merkitys selviää asiayhteydestä - jos on selvitäkseen. Asian selvittelyä olisi saattanut helpottaa, jos olisit kertonut, missä olet tähän sanaan törmännyt.
Lähimpänä etsimääsi sanaa näyttäisi olevan "äkättää", joka löytyi Lauri Kanteen teoksesta Parra päi : Keski-Kannaksen...
