Pelkästään kasvirasvoista tehdyt margariinit eli kasvimargariinit erottaa kasvirasvalevitteistä oikeastaan vain tuotteen rasvaprosentti. Suomessa margariinin rasvapitoisuus on 40, 60 tai 80%. Jos rasvaprosentti on jokin muu, nimityksenä on rasvalevite.
Lähde:
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Helmet.fi-sivuston palveluvalikosta voi etsiä kirjastot, joissa on käteismaksumahdollisuus Etsi sivulta Kirjastot ja palvelut -valikko. Valitse sieltä Käteismaksumahdollisuus. Hae kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Hei!
Suoraan en saanut tietoa mistään, mutta Väylävirastosta vinkattiin tekemään tiedonsaantipyyntö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kirjaamoon. Kirjaamon osoite on kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
Samantyyppisiä sarjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Marja Orkoman sarjat, esim. Satakielisiskot ja Eläinasema Satakieli
Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarja
Eeva Vuorenpään Kotkansilmä-sarja (historiallinen sarja)
Vera Valan Ariana de Bellis tutkii -sarja (dekkareita)
Kate Jacobsin Lankakauppa-sarja
Anne Hawes: Extra Virgin - elämää Ligurian olivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi, Calabrian perintö
Jenny Colganin leipomosarja: Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua, Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita, Jouluvaloja ja takkatulen rätinää ja Aamuruskoja ja uusia alkuja
Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarja
Siperiaan lähdettiin esim. kuolemantuomion sijasta. Osa vangeista kuoli jo matkalla Siperiaan, jotkut onnistuivat pakenemaan. 1900-luvun alussa nousi esille karkotettujen armahtaminen, mutta niin ei tapahtunut. Miikka Vuorelan väitöskirjan mukaan (s. 192) kukaan ei palannut Suomeen. Tarkemmin tietoa aihepiiristä saa esimerkiksi teoksista:
1) Alpo Juntunen (1983): Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178224/A-10-ISBN-951-9266-2…
2) Miikka Vuorela (2021): Autonomian ajan rikos ja rangaistus oikeustilaston valossa : tutkimus rikollisuuden ja rangaistuskäytännön kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosina 1809–1917
https://helda.helsinki.fi/...
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman.
- Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012)
- Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009)
- Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015)
- Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017)
- Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
Voisikohan kyseessä olla tv-sarja Sindakus? Se on tosin valmistunut jo vuonna 1980, mutta ainakin Ruotsin televisiossa sitä on esitetty uusintana myöhemminkin, ja dvd-julkaisu on ilmestynyt vuonna 2009.
Sindakus IMDB-tietokannassa: https://www.imdb.com/title/tt0080275/
Wikipediassa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Sinkadus_(TV-serie)
Toinen kultaa käsittelevä ruotsalainen tv-sarja on Guld! vuodelta 1988.
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Guld!
Ajan luonne ja mahdolliseen aikamatkustukseen liittyvät paradoksit ovat kiehtova kysymys. Ensinnäkin ei ole yhteisymmärrystä siitä, meneekö aika lainkaan eteenpäin tai taaksepäin. Teorioita ja selityksiä siitä, millaista aika on ja miksi makrotasolla koemme sen kulkevan vain eteenpäin on lukuisia. Niiden tutustumisen voi aloittaa Wikipediasta.
Mahdolliseen aikamatkustukseen liittyviä aikaparadokseja pohditaan esimerkiksi tässä artikkelissa. Siinä katsotaan aikamatkustuksen olevan teoreettisesti mahdollista. Eri asia kuitenkin on, voisiko matkaaja muuttaa tapahtunutta mitenkään.
Yksi tulkinta nojaa multiuniversumiteoriaan. Siinä muutoksen tekeminen aiheuttaa maailman eriytymisen. Aikamatkaaja saisi pelkällä saapumisellaan aikalinjan...
Sähkön hinnoittelu on kovin hämmentävää ja sekavaa ja tämäkin on melko epäselvä asia. Meiltä kirjastosta ei löytynyt tähän selitystä emmekä löytäneet täältä Energiavirastostakaan selitystä. Energiavirasto valvoo sähkön hinnoittelua, joten sieltä asiasta kannattaa tiedustella, jollei oma sähköyhtiö vastaa tiedusteluihin.
"Muutamia minuutteja ennen seitsemää saapui rajakersantti Lauri Kuittu vartiopaikalleen Rajajoen sillalle. -- Sillalle tultuaan Kuittu ihmetteli, ettei toinen vartiomies Hätönen ollutkaan siellä. No, hän hoitaisi tehtäviä siihen saakka yksin. Samassa Kuittu vilkaisi Neuvostoliiton puoleiseen päähän siltaa: Sinne oli tullut toistakymmentä venäläistä sotilasta ja upseeri, joka marssi keskelle Rajajoen siltaa kelloaan katsellen. Kuittu huomasi kuinka sotilaat kohottelivat kivääreitään ja tunsi olevansa maalitauluna. -- Sitten Kuittu huomasi punaupseerin menevän miestensä luo ja sanovan näille jotakin. Tämän jälkeen jotkut sotilaista amnpuivat ilmaan laukauksia. Aivan kuin varoitukseksi."
"Nyt Kuittua vietiin. Salamannopeasti hän syöksyi...
Nimistötutkimuksessa on esitetty, että sanoilla on yhteys. Tosin niin päin, että nimi Jomala on johdettu sanasta jumala. Sana jumala on voinut tarkoittaa jonkinlaista (jumalan)kuvaa, jolla on merkitty suojaisaa satamapaikkaa. Jomala-nimi voi siis juontua suomenkielisestä lahdennimestä Jumalanlaksi. On myös esitetty, että Jomala on tietoisesti luotu nimi, joka otettiin käyttöön pitäjän perustamisen yhteydessä, mahdollisesti 1200-luvulla.
Jumala-sanalla on vastineita kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä.
Kielitieteilijöiden parissa on näkemyseroja sanan alkuperästä. Sen on arveltu olevan lainasana jostain ei-suomensukuisesta kielestä. Tosin monet kielitieteilijät ovat suhtautuneet tähän olettamukseen epäillen tai torjuvasti.
...
Microsoftin omien tukisivujen mukaan Windows-käyttöjärjestelmän päivittäminen versioista 7 tai 8.1 versioon Windows 10 onnistuu hankkimalla Windows 10 -käyttöjärjestelmän.
Uuden käyttöjärjestelmän hinta vaihtelee asennettavista ominaisuuksista sekä järjestelmää myyvistä kauppiaista riippuen noin 10–200 euron välillä. Näissä kuitenkin kannattaa olla tarkkana, millä tavalla käyttöjärjestelmä toimitetaan. Toimitustavat vaihtelevat, järjestelmä voidaan toimittaa esimerkiksi USB-tallennuslaitteella tai sähköpostin kautta aktivoitavalla lisenssikoodilla.
Käyttöjärjestelmiä ei voi päivittää enää ilmaiseksi Windows 10 -versioon, koska Microsoftin mukaan "Windows 10:n maksuton päivitysmahdollisuus Windows 10:n hankinta (GWX) -sovelluksella...
Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa?
Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Ainakaan Kielitoimiston sanakirjasta tätä sanaa ei löydy eikä myöskään verkosta löytyvästä Nykysuomen sanakirjan näköisversiosta (1951-1961), jossa kylläkin on sanan raueta lisäksi sana rauentaa, jonka käytön esimerkkinä on lause Varojen puute rauensi seuran toiminnan. Taho, jolta voi kysyä kannanottoa on Kotimaisten kielten keskus, jonka kielineuvonnan lomake löytyy verkosta.
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja...
Vaalilain 75 § toteaa ykskantaan: "Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään." Se ei ota kantaa henkilöllisyyden todistamisen yksityiskohtiin, kuten vaikkapa tarvittavien asiakirjojen voimassaoloon. Tähän sisältyvän tulkinnanvaraisuuden vuoksi vuodesta ja vaaleista toiseen kirjallisten äänestysohjeiden laveus hämmentää äänioikeutettuja ja herättää kysymyksiä. Ohjeet ovat laveat, koska äänestäminen on tärkeä perusoikeus. On toivottavaa, että mahdollisimman moni pääsisi äänestämään – siksi henkilöllisyyden todistamista koskevista vaatimuksista onkin pyritty tekemään mahdollisimman väljiä ja äänestämisen mahdollistavia.
Vuoden 2021 kunnallisvaaleihin liittyvän uutisoinnin yhteydessä...
Suomen ruokaviraston sivuilla kerrotaan ravitsemussuosituksista näin: "Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana. Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa."
Leena Putkonen ja Mari Koistinen toteavat kirjassa Ruokamysteerit, että eri maiden ravitsemussuositukset vaihtelevat maittain melko vähän. Ruokaviraston sivuilla on suomalaisten ravitsemussuositusten lisäksi...
On aina mahdollista, että kirjailija käyttää fiktiivisessä teoksessa taiteellista vapautta faktojen suhteen.
Joidenkin lähteiden mukaan nykyaikaiset, nailonista valmistetut sukkahousut yleistyivät Suomessa vasta 1960-luvulla, ja ne saapuivatkin kansainvälisille markkinoille vasta 1950-luvulla. Ks. Säädyllistä ja säädytöntä : pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle, toim. Arja Turunen ja Anna Niiranen (2019), etenkin sivut 288 ja 354.https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3910207
sekä
Silkkisääret : naisten sukkien historia, suom. Nelli Iivanainen https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3115040
Toisaalta on viitteitä siitä, että esimerkiksi 1300-luvulla venetsialaisnuorukaiset käyttivät sukkahousujen tapaisia tiukkoja housuja,...
