Sotainvalidien veljesliitto järjesti vuonna 1950 Kalastajatorpalla amerikkalaismallisen "Halloween Partyn", mutta kunnolla juhla saapui Suomeen oikeastaan vasta 1980-luvulla Pohjois-Amerikassa vaihto-oppilasvuotensa viettäneiden opiskelijoiden mukana. Jo tätä ennen monet suomalaiset olivat saaneet tietoa halloweenista sarjakuvista, kirjoista ja elokuvista – olkoonkin, että esimerkiksi Aku Ankka -lehden tarinoiden suomennoksissa 'halloween' oli saatettu korvata jonkin toisen juhlan nimellä. Ennen 80-lukua halloween oli suomalaisesta näkökulmasta kuitenkin siinä määrin amerikkalaisperäisen kuriositeetin asemassa, ettei vielä ollut järin suurta tarvetta keksiä sille suomenkielistä nimitystä.Edelleenkään halloweenille ei ole löytynyt käännöstä...
Sana validi tarkoittaa luotettavaa, paikkansapitävää, kelpaavaa, laillista, pätevää. Se on lainasana englannin kielen sanasta valid ja alkujaan latinan sananasta validus.
Lauri Tähkän Miehessä vikkaa-kappale on alunperin Sunrise Avenue-yhtyeen laulu I Help you hate me. Kappale esitettiin Vain Elämää-ohjelmassa Samu Haberin päivänä, joka toimi edellä mainitun yhtyeen laulajana.Kappaleessa vieraili Tuuletar-lauluyhtye, johon kuuluu Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Johanna Kyykoski ja Piia Säilynoja.
Suomessa oli pitkään käytössä vain yksi nimiluettelo, vaikka nimet saatettiinkin suomen- ja ruotsinkielisissä kalentereissa kirjoittaa eri tavalla. Vuonna 1929 kieliryhmien nimipäiväkalenterit eriytettiin. Tällöin molemmissa esiintyi yhteisiä päiviä miesten ja naisten nimille. Lähtökohtana oli nimien yhteinen tausta (esim. Julius ja Julia, Aukusti ja Augusta). Vuoden 1950 uudistuksessa tämä käytäntö purettiin, ja miesten ja naisten nimet siirrettiin eri päiville. Tällöin ainoa poikkeus olivat Aatami ja Eeva, jotka saivat yhteiseksi nimipäiväkseen joulukuun 24. päivän. Tätä ennen Aatamin päivää vietetettiin 23.12. ja Eevan päivää 24.12. Seuraavissa, vuosien 1973 ja 1984 uudistuksissa tätä linjaa jatketiin. Vuonna 1995 tehdyssä uudistuksessa...
Laite näyttää Ericssonin hakulaitteelta KNH 95x. Englanniksi laite on nimeltään Staff locator panel ja ruotsiksi personsökäre. Ks. Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Femkl%C3%B6vern_(persons%C3%B6kare)Laite toimi siten, että jokaiselle henkilökuntaan kuuluvalle oli annettu oma yhdistelmä, miten lamput syttyivät. Lamppujen perusteella ihminen tiesi, että häntä tarvittiin.
En löytänyt tietoa sanasta "karjalanluuta" kirjastosta löytyvistä yleisistä sana- ja murrekirjoista.Eli vaikuttaisi siltä, että sana ei ole ollut laajalti käytössä.Voitte tiedustella asiasta myös Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Tietoa Suomen radiossa esitetystä kuunnelmasta ei löytynyt. Harry Lime/Kolmas mies -aiheinen kuunnelmasarja on ollut olemassa ainakin englannin kielellä, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Harry_Lime. Lisäksi on ollut olemassa TV-sarja nimeltään Harry Lime - kolmas mies, jota lienee näytetty Suomenkin televisiossa, ks. https://www.imdb.com/title/tt0052515/.Voit kysyä kuunnelma-asiaa vielä Yleltä: https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedotOn olemassa myös Facebook-ryhmä Vanhat radion jännityskuunnelmat. Joku siellä saattaisi muistaa Kolmas mies -kuunnelman.
Tässä lukuvinkkejä:Sandra Brownin kirjatLisa Jewellin kirjatMirva Saukkola: Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia; Siveltimenvetoja ja silmänlumetta Vera Vala: Arianna de Bellis -sarjaRosie Walsh: Hän lupasi soittaa
Ranskassa kirkollinen rakennuskanta kuuluu suurimmaksi osaksi kunnille. Tämän poikkeuksellisen käytännön takana on sekä Ranskan vallankumouksen yhteydessä tapahtunut papiston omaisuuden kansallistaminen että 9.12.1905 voimaan astunut laki valtion ja kirkon erottamisesta. Kunnat vastaavat rakennusten kunnosta ja korjaamisesta, mutta eivät peri kirkkorakennuksista vuokraa eivätkä voi tehdä yksipuolisia päätöksiä niiden käytöstä.Historiallisiksi monumenteiksi luetut kirkkorakennukset, kuten 87 katedraalia Pariisin Notre Dame mukaanlukien, ovat puolestaan Ranskan valtion omaisuutta. Niiden suojelu, konservointi ja entisöiminen kuuluu kulttuuriministeriölle. Kulttuuriministeriön, sisäministeriön ja Ranskan piispakonferenssin (CEF) laatima...
Viimeistään varhaiselle keskiajalle ajoittuva nimi Jauhokuononmaa on peräisin Jauhokuonoksi kutsutulta mieheltä, jonka yksityinen erämaakappale alue oli. Jauhokuono-nimen taas otaksutaan viitanneen kantajansa valkoiseen partaan.Lähteet: J. Koskelo & L. Lammi, Hämeenkankaantien varrelta Pentti Papunen, Ikaalisten kylännimet asutushistorian valossa. – Pohjois-Satakunta 27.3.1978
Kaunokirjallisuudessa kustannustoimittajien päähuomio kohdistuu pääasiassa kielellisiin näkökohtiin ja tekstin yleiseen luettavuuteen; faktojen oikeellisuus ei saa samanlaista painoarvoa kuin tietokirjallisuudessa, mikä tarkkaavaiselle lukijalle ilmenee siten, että Tuomisen Lada-lapsuksen tapaisia pikkuvirheitä aika ajoin kirjojen sivuille päätyy.Kaari Utrio on artikkelissaan Dokumenttipohjainen kirjoittaminen (kirjassa Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta) esittänyt osuvia kommentteja kaunokirjallisuuden asiavirheistä ja 50-luvun Ladojen tapaisista anakronismeista – ja myöntänyt, että virheitä on käytännössä mahdotonta täysin välttää: "Voidaan väittää, ettei yksityiskohdilla ole niin suurta merkitystä – mitä väliä on jos...
Kirjasto ei ole poliisiviranomainen, joka voi ottaa kantaa yksittäisiin rikosoikeudellisiin tilanteisiin. Asiasta pitää kysyä poliisilta tai Poliisihallituksesta. Myös Rikosuhripäivystykseen voi ottaa yhteyttä: https://www.riku.fi Ennen yhteydenottoa kannattaa tutustua Poliisilakiin, joka säätelee poliisin toimintaa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872
Hei,Kyseeessähän ei ole mikään ainutlaatuinen tapaus. Säännöllisen epäsäännöllisesti hankimme kirjoja muualta kuin kirjanvälittäjiltä tai kirjakaupasta (jossa myös kirjat ovat ihan vastaavalla tavalla mainostuote). Vastaavasti rajoitetulla jakelulla on ilmestynyt mm. uusia yritysten kanssa yhteistyössä julkaistuja käsityökirjoja ja -lehtiä sekä esimerkiksi Kirjan ja ruusun päivän kirjakauppojen ostoksien yhteydessä jaettava pieni kirja tunnetulta kirjailijalta.Lähtökohtaisesti kirjan tekijä/kustantaja valitsee jakelukanavan ja kirjastossa punnitsemme voimmeko hankkia sen sitä kautta vai onko kyseessä lähinnä yksityisasiakkaille tarjottava tuote. Samoin se onko kyseessä sellainen, jolla on kysyntää ja soveltuuko tuote kirjastokäyttöön....
En onnistunut löytämään antamillasi tiedoilla mitään sopivan kuuloista teosta, vaikka haeskelin erilaisilla asiasanoilla. Välitin siis kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan (HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)) mukaan Iida Turpeisen Elollisten käännösoikeudet on tosiaan myyty useille kielille (liettua, kreikka, englanti, latvia, ruotsi, arabia, norja, albania, saksa, puola, sloveeni, korea, espanja, japani, hollanti, katalaani, italia, tšekki, portugali, ranska, vietnam, tanska, englanti ja unkari). Kaikki käännökset ovat kuitenkin vasta "tulossa"-tilassa. Sivustolla näkyvä käännösoikeuksien myyntiajankohta antanee jonkinlaista osviittaa siitä, milloin käännöksen ilmestymistä voi odottaa.Tarkempia tietoja voisi kysyä romaanin käännösoikeuksien myyjältä, Helsinki Literary Agencyltä: https://www.helsinkiagency.fi/
En onnistunut löytämään muita tällaisia sanoja. Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut.Täsmällisesti ottaen pyältää-verbissä kyseessä ei ole diftongi, vaan vokaaliyhtymä. Se on nimitys sellaiselle kahden vierekkäisen eri vokaalin jonolle, jossa vokaalit kuuluvat eri tavuihin. Diftongissa vokaalit kuuluvat samaan tavuun. Ks. esim. Tieteen termipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:diftongi.
En löytänyt kysymykseesi vastausta internetistä, enkä myöskään omaa matemaattisia taitoja, jotka riittäisivät asian todistamiseen suuntaan taikka toiseen. Internetissä on kuitenkin monia sivustoja, joilla tällaisia kysymyksiä voi kysyä ja pohtia yhdessä matemaattisesti lahjakkaiden ihmisten kanssa. Ehkä suosituin tällainen sivusto on https://math.stackexchange.com/. Uskon, että voit saada kyseiseltä sivustolta varsin nopean ja perusteellisen vastauksen kysymykseesi.
Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on omat vapautensa. Heikki Salo käsittelee sen ominaisuuksia kirjassaan ”Kahlekuningaslaji : laululyriikan käsikirja” (Like, useita painoksia, esim. 6. täydennetty painos 2014).Laululyriikka yksinään on puolivalmis tuote ilman musiikkia. Laululyriikka kirjoitetaan ensisijaisesti kuultavaksi. Salo tarkastelee musiikin ja tekstin yhteyksiä, esimerkiksi vokaalien ja konsonanttien soivuutta. On tärkeää, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät. Konsonantit d, k, p ja t ovat huonosti soivia. Tämä voi olla yksi selitys sanoittajien valinnoille.
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
