Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta antaville oppilaitoksille:
https://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastolaissa lukee henkilökunnan koulutuksista ja pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Koulutusta on yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä opistoissa. Kirjastonhoitajan...
Fil.toht. Heikki Koukkusesta (1938-8.11.1983), joka on julkaissut mm.useita Karjalaa ja Suomen ortodoksisen kirkon historiaa käsitteleviä teoksia ja artikkeleita, ei löytynyt muuta kuin seuraava artikkeli:
Tekijä(t): Pirinen, Kauko
Nimeke: Heikki Koukkunen in memoriam / Kauko Pirinen
Julkaisussa: Ortodoksia. 34(1985), s. 151-158
Ortodoksia-julkaisu on selailtavissa Helsingin yliopiston pääkirjaston avokokoelmassa ja lainattavissa myös Helsingin yliopiston teologisen ja humanistisen tiedekunnan kirjastoissa.
Joensuun yliopistossa, http://www.joensuu.fi/ ,joku saattaisi tietää enemmän, esim. juuri kuolinsyystä.
Lohiressun alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta vaikuttaisi siltä kuin kyseessä olisi muunnos leipäressusta. Leipäressu on ruokalaji, jossa leivänpaloja, usein kuivuneita, syödään sekoitettuna kuumaan maitoon tai veteen. Ohje löytyy esim. Pekka Muhosen teoksesta 1000 vuotta lohta ja lohiruokia (s.68). Kirjassa sanotaan, että tämä resepti on ”Lappi à la carte” –projektista, jonka isäntänä on "keittiömestari Tapio".
Kotimaisten teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainiosta käännöstietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php . Myös kansallisbibliografiamme Fennica osoitteessa http://fennica.linneanet.fi/ antaa tiedot käännöksistä, kun haet alkuperäisteoksen nimellä.
Punalippu -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Azlag Jarga eli Emil Pyttynen siirtyi I MS:n alettua Kiirunaan, jossa työskenteli kaivoksilla kirvesmiehenä. Pyttysen elämänvaiheista löytyy lyhyesti seuraavista painetuista lähteistä:
Korhonen, Jaakko: Jätkät Taka-Kainuun taistelussa. Muistelmia. Julkaistu lehdessä Punalippu 1980:8, s.3-34
Etto, Jorma: Kesken viikon. Lapin kansa 5.4.1978,
Väyrynen, Vilho: Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979, s. 91-92, 343-344, 351-352.
Suomen postinumerot löytyvät Postin julkaisemasta Postinumeroluettelosta. Postin sivuilta postinumerot löytyvät haulla http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/palvelut-verkossa/postinumerohaku… .
Siltojen korkeuksista on olemassa avointa dataa, mutta sen käyttö on ehkä jonkin verran hankalaa, https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/siltojen-korkeudet. Väyläviraston sivulta löytyy kartta, jossa on siltarajoitukset, https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat/painorajoitetut-sillat. Siellä on myös tietoja siltojen korkeusrajoituksia, joista voi päätellä siltojen korkeuksia.
Joulunäytelmiä on koottu useisiinkin kirjoihin. Kysymyksestä ei käy ilmi, halutaanko näytelmiä lasten tai nuorten vai aikuisten esitettäviksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voi hakea joulunäytelmiä kirjoittamalla asiasana kenttään "joulunäytelmät"
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Joitakin kirjoja löytyy myös yhdistämällä asiasanat "joulu" ja "näytelmät".
Esim. aikuisten esitettäviä ja huumoripitoisia pienoisnäytelmiä löytyy kirjasta:
Karjalainen, Meeri: Solokkuvaaralaiset tulloo toas, 1982
Lapsille ja nuorille tai koulun joulujuhlaan mm. seuraavia:
Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, 1982
Wallin, Raimo S.: Noudata...
C.S. Foresterin kirjoittamat Hornblower-kirjat on kaikki suomennettu. Teoksia on alunperin yhteensä 11 ja ne on suomennettu seuraavasti:
Komentajakapteeni Hornblower 1-2 (sis. teokset The Happy Return, A Ship of the Line ja Flying colours)
Kommodori Hornblower (The Commodore)
Lordi Hornblower (Lord Hornblower)
Upseerikokelas Hornblower (Mr. Midshipman Hornblower)
Luutnantti Hornblower (Lieutenant Hornblower)
Hornblower Turkin vesillä (Hornblower and the Atropos)
Hornblower Länsi-Intiassa (Hornblower in the West Indies)
Hornblower ja Hotspur (Hornblower and the Hotspur)
Hornblower ja hänen omatuntonsa (Hornblower and the Crisis), sisältää myös novellit Hornblower ja McCoolin leski sekä Viimeinen kohtaaminen)
Lisätietoja kirjoista saa esim....
Tampereelle sijoittuvia romaaneita voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi tekemällä asiasanahaun ja kirjoittamalla hakukenttään Tampere romaanit. Vastaavasti Tamperetta käsittelevää tietokirjallisuutta voidaan hakea kirjoittamalla hakukenttään esim. Tampere rakennuskulttuuri tai Tampere historia. Lisää Tampere-aiheista kaunokirjallisuutta voit hakea Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi .
Näin löydät mm. 1960-luvun Pispalaan sijoitetun Vartti, Riitta: Pispalan enkeli (1991); rikosromaanin Kirstilä, Pentti: Jäähyväiset lasihevoselle (1981); 1960-luvun Tampereelle sijoittuvan Salama, Hannu: Minä, Olli ja Orvokki (1975); 1920-luvun Tamperetta kuvaavan Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973) sekä...
Virren Valmistu, Herran kansa sanat löydät tältä sivulta: https://virsikirja.fi/virsi-7-valmistu-herran-kansa/ LähdeWikipedia: Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1938 virsikirjan virsistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_evankelis-luterilaisen_ki…
Sana hulvaton tarkoittaa nykykielessä mahtavaa, uskomatonta tai posketonta. Murreilmaisuna erityisesti Satakunnassa hulvaton on merkinnyt kunnotonta, kelvotonta, huolimatonta, vetelystä tai hulttiota.Sana juontaa juurensa seuraavista murreilmaisusta:hulvata eli rynnätä tai ahmia sekä verbistä hulvahtaa merkityksessä tulvahtaa tai syöksähtäähulvastaa, hulvastella eli juosta päämäärättömästi tai viettää sopimatonta elämäähulvehtia eli tulviaomin hulvin eli omin luvin tai omin avuinsekä hulvalta tai hulvakasti, joilla tarkoitetaan runsaasti tai tyllin kyllin.Siitä, onko sanalla hulva jokin merkitys, ei teoksessa Suomen sanojen alkuperä (2000) kerrota.
Niska-sukunimi on useimmiten peräisin paikannimestä. Niska merkitsee mm. kosken tai virtapaikan yläjuoksua tai kangasta tai korkeahkoa selännettä esim. suon keskellä. Ajan myötä asukkaat ovat ottaneet paikan nimen sukunimekseen. Niska esiintyy talon- ja sukunimenä etupäässä Peräpohjolassa.Niskanen on muodostettu Niska-nimestä. Niskanen on voinut muodostua myös itsepäiselle tai uppiniskaiselle annetusta lisänimestä.Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Pakkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Ainakaan vielä ei Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ukrainankielistä Tuntematonta sotilasta löydy.Hakutulos - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS
Työläiskaupunginosalle tuntuu vaikealta löytää määritelmää - monet lähteet tarjoavat vastaukseksi hieman truistisesti "kaupunginosaa, jossa asuu työväenluokkaisia ihmisiä". Pohdimme asiaa kuitenkin kirjastolaisten kesken, ja työläiskaupunginosan voinee ymmärtää ainakin funktionaalisesti kaupunginosaksi, joka on rakennettu työväestöä varten, tai ideologisesti kaupunginosaksi, jonka identiteetti on muotoutunut vasemmistolaiseksi tai muuten työväkeen liittyväksi. Käpylän historiasta kertoo esimerkiksi opus Puu-Käpylä 100 vuotta (Parus Verus, 2020), jonka mukaan Helsingin kaupunki 1920 kaavoitti Käpylän alueen "ensisijaisesti pienien huoneistojen" rakentamista varten. Edullisia huoneistoja tarvittiin kasvavalle työväestölle. Tavoitteena oli...
Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
