Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön...
Mustekasetteja myyvät ja kierrättävät yritkset saattavat ottaa vastaan sellaisia kasetteja, joita ne pystyvät itse käyttämään uudelleen. Lasertulostimien kasetteja on hankalampi palauttaa ostamatta uutta tilalle.
Pääkaupunkiseudulla Sortti-asemat ottavat vastaan myös laserkasetteja. Tyhjät muste- ja lasertulostimien kasetit eivät ole ongelmajätettä vaan ne voidaan hävittää sekajätteen mukana. Väriainetta sisältävät kasetit ovat vaarallista jätettä ainakin silloin, jos niissä on vaarallisen jätteen varoitusmerkki. Oikean tavan hävittää jätettä voi tarkistaa jäteoppaasta, https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/de…
Vuosaaren kirjaston aulassa on keräyslaatikko, johon voi jättää käytettyjä mustepatruunoita.
Sortti...
Kielitoimiston sanakirja (2012) selittää kapitalismi sanan seuraavalla tavalla: Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa tuotantovälineet kuten tehtaat ja koneet ovat yksityisten omistuksessa. Kapitalistinen järjestelmä on pääomavaltainen järjestelmä, eli se perustuu rahan valtaan. Kapitalismin vastakohta on yhteisomistukseen perustuva sosialismi.
Kapitalistisessa järjestelmässä tuotantovälineet eivät siis ole valtionomistuksessa. Valtion rooli on pienempi yhteiskunnassa, mikä saattaa näkyä myös alhaisempana verotuksena. Rahanvalta ja kapitalismi liitetään usein myös huonoihin työntekijöiden oikeuksiin, ja muun muassa ammattiyhdistysten toiminta tai vaikutus voi olla rajallisempaa.
Kapitalistisen järjestelmän kriitikoiden mukaan...
Vemmel (genetiivi vempelen) ja vempele (genetiivi vempeleen) ja muut myös eri murteissa ja suomen sukulaiskielissä esiintyvät samakantaiset sanat tarkoittavat Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan mm. seuraavia asioita:
Kaareksi taivutettu tai taipunut puu; valjasluokki; kaari (etenkin puusta, oksasta tms. luokin tai vanteen muotoon taivutettu), esim. lapsen kehdon yllä, veneen, kelkan, ahkion kaarena, rysän tai lipon (suu)vanteena, tynnyrin vanteena; vitsalenkki, vaula, suksisauvan sompa, somman tapainen suokenkä; päreestä kudottu pyöreä lasten lelu; rautapyydyksen sanka eli leuka; oksavarsta (tuoreesta puusta tehty); viulun tai jouhikanteleen jousi; jäykkä, kovetettu hame; vääntynyt, huonokuntoinen, kömpelö tai joutava esine (esim...
Valitettavasti meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa J. Karjalaisen vanhemmista. Hän on aina viimeisimpään Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen henkilökuvaansa saakka, halunnut pitää yksityisasiat omana tietonaan (ks. oheinen juttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/J+Karjalainen+tulee+takaisin/a1362126150526 ). Tällä kysymyspalstalla on aiemmin kysytty samaa aihetta sivuten aiemmin sitä, onko Ragni Malmsten J. Karjalisen äiti. Ohessa 14.10.2007 annettu vastaus:
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään...
Laulun varsinainen nimi on Kysymyksiä. Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950.
Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf
Unto Eskolan 77 sivun kirjanen "Jalkaväkirykmentti 45. Kolmen kannaksen koukkaajana vuosina 1941-1944" (1971) on saatavissa lainaksi esimerkiksi valtakunnallisen varastokirjaston (Vaarin) kautta. Se löytyy hyllystä lisäksi Kymenlaakson Pyhtään kunnankirjastosta.
Kirja on ollut myynnissä mm. Huuto.netin kautta viime syyskuussa, jolloin siitä pyydettiin 40 euroa.
Netin "Axis History Forum" -blogissa JR 45:stä on myös kyselty. Kysytyn kirjan lisäksi JR 45:stä saa tietoja ainakin seuraavista lähteistä:
Tarmo Metsälä "Isänmaan puolesta" (2002) and Marko Palokangas (ed.): "Jatkosodan tiellä" (2004), jotka ovat saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Saastamoinen-nimen alkuperää on jäljitetty täällä aikaisemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9cba51a6-79a…
Nimellä ei välttämättä ole yhteyttä saasta-sanaan (olkoonkin, että nimistöntutkijoista esimerkiksi Pertti Virtaranta on tällä kannalla), vaikka se esiintyy jo Agricolan sanastossa (Rucouskiria, 1544). Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hänen aikanaan sitä tavattiin etupäässä länsimurteissa, itämurteissa harvemmin. Saastamoisten valta-alueiden Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjakielestä sanan varhaisin esiintymä on kirjattu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla (Christfried Ganander), lähes 150 vuotta ensimmäisten Saastamois-merkintöjen jälkeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-...
Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa...
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanat ”nimike” ja ”nimeke” ovat rinnasteisia eli merkitsevät samaa, kun kyse on merkityksestä ’painatteen nimiössä sen varsinainen nimi’. Molempia siis käytetään. Pikainen Google-haku kertoo, että ”nimeke” on yleisempi käytössä.
Sanalla ”nimike” on vielä erillinen merkitys ’luokituksessa tai jaotuksessa tunnuksen tapaan käytettävä nimitys’, ja esimerkkinä annetaan sana ”ammattinimike”.
Mainoksessa (https://www.youtube.com/watch?v=VVmm96M_RNM ) panda todella näyttää halaavan.
Pandalla on joukko ihmistä miellyttäviä ominaisuuksia kuten pyöreys, tylppä kuono, paksu turkki, jotka antavat sille nallekarhumaisen olemuksen. Koskettaessa karvoitus kylläkin tuntuu öljyiseltä.
Todellisuudessa panda on halaamaton villieläin. Pandalla on petoeläimen poskihampaat ja leuat. Yllätettynä se on arvaamaton ja voi käyttäytyä aggressiivisesti tuntiessaan olonsa uhatuksi.
Panda ei ole halattava. Panda on hyökännyt maailmalla useammankin kerran ajattelemattoman halaajan kimppuun.
Alla olevista linkeistä voi lukea tapauksista lisää.
https://www.kaleva.fi/viihde/panda-ei-ollutkaan-nallekarhu/339319/
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/41913-panda...
Helsingin kaupunginkirjasto on löytänyt vastauksen kysymykseen "Mistä löytyy Suomen pisin maantiesuora ja miten pitkä se on" Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä/Torsti vastaa palstalta 1.10.2006. Tiehallinnon mukaan pisin viivasuora pätkä Suomessa maanteillä sijaitsee valtatiellä kahdeksan, Vaasan tiepiirissä, välillä Kaskinen-Närpiö-Ylimarkku. Tällä tiellä on suora, jonka pituus on melkein 20 kilometriä, tarkemmin 19,365 kilometriä. Tämä suora on kirjaimellisesti viivottimella vedetty. Epävirallisen tiedon mukaan Ii:n suora on 9 kilometriä.
Ainoa kirja mistä olen onnistunut löytämään sanonnan "mene ja tiedä" on Pirkko Muikku-Wernerin "Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kieln kuvaileva fraasisanakirja", mutta valitettavasti siinä on vaan selitetty mitä se tarkoittaa mutta ei alkuperää. Kehottaisin teitä kääntymään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (www.kotus.fi)puoleen.
Kappale ”Ystävien erotessa” löytyy Taisto Tammen levytyksenä äänilevyiltä ”Ystävien erotessa; Yön tango” (1966) ja ”Venäläisittäin” 3 (1971). Valitettavasti kumpaakaan levyä ei näytä olevan lainattavissa Suomen kirjastoista, eikä niitä ole Kansalliskirjaston kokoelmissakaan. Levyä voisi lähinnä koettaa metsästää vanhoja levyjä myyvistä liikkeistä, mutta silloinkin sen saaminen vaatinee tuuria.
Saman kappaleen on levyttänyt myös Reijo Frank levyllä ”Muistathan” (Love Records, 1975). Sitä on saatavilla useista Suomen kirjastoista mutta ei valitettavasti Sodankylästä. Levy on kuitenkin mahdollista saada omaan lähikirjastoon kaukopalvelun kautta. Jos Frankin levytys kiinnostaa, kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta mahdollisuutta saada se...
Anselm Hollon suomentamana kysymyksessä siteerattu Huuto-runon kohta kuuluu seuraavasti:
"enkelipäiset hipsterit, himoiten, palavasti, suoria linjoja taivaaseen, yön koneiston tähtidynamoon,"
Hollon ensimmäinen käännösversio ilmestyi Parnasso-lehden numerossa 2/1961. Tämä tulkinta sisältää alkuperäisen Howlin ensimmäisen ja laajimman jakson hieman alkuperäisestä lyhennettynä ja sensuroituna (joitakin alatyylisiä ilmauksia on korvattu asteriskein: ***********). Kysymyksen säe on yksi niistä, jonka Hollo tästä versiosta on jättänyt kokonaan pois. "Tämä ei aiheudu vapaaehtoisesta sensuurista eikä liioin uuden amerikankielen suomentamisen toivottomuudesta -- vaan pelkästä laiskuudesta. En halunnut rasittaa lukijaa ja itseäni - kohtelias...
Hei!
Terho Itkosen Uuden kielioppaan mukaan (v.2000) minkälainen kirjoitetaan aina yhteen, mutta esim. minkä kokoinen, - luonteinen, -makuinen, -niminen, ja -näköinen voidaan kirjoittaa myös erikseen.
Minkä tähden ja minkä vuoksi kirjoitetaan erikseen. Käytäntö on siis minkä-alkuisten sanojen kohdalla vaihteleva ja molemmat muodot ovat oikein: yhteen kirjoittaminen tai erikseen.
Vartiointiliikkeiden toimintaa säätelee Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (12.4.2002/282 m.m. pykälät 9, 12 ja 28) ja jonkin verran Laki järjestyksenvalvojista (22.4.1999/533, m.m. pykälät 8 ja 9). Pääsääntöisesti henkilöntarkastuksen saa tehdä vain poliisi. Jos kuitenkin vartijalla tai järjestyksenvalvojalla on syytä olettaa, että henkilöllä on hallussaan laittomia aineita ja/tai aineita, esineitä tai aseita, joista syntyy välitön vaara, joko henkilölle itselleen tai vartijan tai järjestyksenvalvojan toimialueella oleville ihmisille on myös heillä oikeus tehdä henkilöntarkastus. Jos oletettavaa vaaraa (tai syytä epäillä laittomia aineita) ei ole, ei henkilötarkastusoikeutta pääsääntöisesti ole. Varkaus- tai näpistysepäily ei riitä...
Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää.
Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta.
Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959
s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla.
Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990
s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan...
Hautajaisissa arkkua hautaan laskettaessa käytetään kysymääsi sanontaa, kun arkun päälle heitetään multaa. Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset -kirjan (2004) mukaan rituaali viittaa siihen, että elämämme on kolmiyhteisen Jumalan käsissä ja toisaalta kirkon kolmiosaiseen opetukseen ihmisestä: (1) Ihminen on luotu "maasta".(Raamatun luomiskertomuksessa Jumala ottaa maan tomua ja muovaa siitä ensimmäisen ihmisen). (2) Ihminen on osa katoavaista luomakuntaa, hänen on tultava "maaksi jälleen" .(3) Kuolema ei ole elämän loppu. Jeesus herättää viimeisenä päivänä kaikki kuolleet.
