MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan laittamattomasti tarkoittaa samaa kuin vastaansanomattomasti.
KÄYTTÖESIMERKIT
Laittamattomasti [= vastaansanomattomasti] haasteltu ja viisaasti ALEKSIS KIVI.
Nimenomaan suomenruotsalaisia aikakauslehtiä ei oikein ole. Ruotsinkieliset lehdet, joita Suomen kotitaloudet, kirjastot tilaavat ja vähittäiskaupat myyvät, ovat peräisin Ruotsista, mutta niitä saa käsiinsä kyllä ja myös niiden avulla voi harjoitella ruotsin kieltä. Pikikirjastojen kautta saatavissa ovat mm. Året runt, Damernas värld, Sköna hem. Käänny lähkirjastosi puoleen tilataksesi lehtiä lainattaviksi.
Tornion dekkarinetin poistuminen tietoturvasyistä on todellakin harmillista.
Pientä lohtua saattaa tuoda Kirjasammon jännityskirjallisuussivusto. Kirjasampo
Aivan samanlaista hienoa koostetta ei vielä ole, mutta ehkä sellainen saadaan vielä tietoturvallisesti kehitettyä.
Hillermanit ovat saaneet osansa kulttuurista omimista koskevista syytteistä. Niin kuin James McGrath Morrisin Hillerman-elämäkerran Tony Hillerman : a life takakansitekstissä todetaan, "läpi uransa Hillermania sekä kiitettiin hänen selvitystyöhön perustuvasta autenttisesta navajokulttuurin kuvauksestaan että syytettiin sen kulttuurisesta omimisesta". Appropriaatiokysymyksessä Hillermanilla on ollut myös puolustajansa, jotka ovat olleet valmiita näkemään kirjailijan toisesta kulttuuripiiristä peräisin olevan aineiston hyödyntämisen pikemminkin kunnianosoituksena kuin kulttuurisena omimisena ja siten hyväksyttävänä. Niin tai näin, nykyään on kuitenkin jokseenkin mahdotonta ajatella, ettei intiaaneista kirjoittava valkoinen kirjailija saisi...
Tsunameiksi laskettavista hyökyaalloista on todisteita jo esihistorialliselta ajalta. Historialliselta ajalta vanhimmat kirjalliset lähteet tsunameista ovat 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Vanhimpana pidetään kreikkalaisen historoitsija Herodotoksen kuvausta hyökyaallosta Poteidaian kaupungin luona vuonna 479 eaa. Jo historoitsija Thukydides esitti kuvauksessaan Kreikan saaristossa vuonna 426 eaa tapahtuneesta tsunamista, että maanjäristykset olivat yhteydessä tsunamin syntyyn.
Sana tsunami tulee japanin kielestä. Nimen merkitys "satama-aalto" johtuu siitä, että koska tsunamin aallonkorkeus kasvaa sen tullessa matalaan rannikkoveteen, se ei aiheuttanut suurinta tuhoa merellä oleville aluksille, kuten tekivät tavallisten myrskyjen...
Ken Keseyn kirjan Yksi lensi yli käenpesän takakannen tekstissä sanotaan muun muassa näin:
"... satiiri parantavasta yhteiskunnasta, ihmisistä mielisairaalan suljetussa elämänpiirissä – syntyi yön pitkinä tunteina Palo Alton sairaalan akuuttien osastolla, missä Kesey toimi valvojana. ... Mustan huumorin sävyttämän säälimättömän satiirin kärki kohdistuu kaikkialle, missä ihmiset demokratian nimissä harjoittava häikäilemätöntä mielivaltaa toisiaan kohtaan."Yksi lensi yli käenpesän | Kirjasampo
Tässä aikaisempi vastaus siihen mistä sanonta on lähtöisin. Mitään lisättävää tietoa tähän vastaukseen en ole löytänyt.https://www.kirjastot.fi/kysy/mietitaan-kavereiden-kanssa-etta-mita?language_content_entity=fi
Freeman eli Leo Friman kuvaa...
Sukupolville on tyypillistä, että ne ovat kokeneet samat historialliset ja kulttuurilliset muutokset. Länsimaisista ihmisistä käytetään yleensä seuraavia sukupolvijakoja:
Kadotettu sukupolvi (1883-1900)
Suurin sukupolvi (1901-1927)
Hiljainen sukupolvi (1928-1945)
Suuret ikäluokat (1946-1964)
X-sukupolvi (1965-1980)
Xenniaalit (mikrosukupolvi, 70-80-luvun vaihde)
Milleniaalit tai Y-sukupolvi (1981-1996)
Z-sukupolvi (1997-2012)
Alfa-sukupolvi (2013->
Muita sukupolvijakoja löytyy mm. Ylen uutisesta vuodelta 2012: Suuret ikäluokat, pullamössöt sekä x, y ja z (viitattu 20.10.2022)
A-lehden sivuilla on artikkeli eri sukupolvien eroista vuodelta 2020: XYZ – Miten eri sukupolvet eroavat toisistaan? (viitattu 20.10.2022)
Käytössämme olevissa sanakirjoissa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viikonloppu?searchMode=all ja Nykysuomen sanakirjassa vuoden 1966 painoksessa sana löytyy, mutta sen yleisyydestä ei ole mainittu mitään.
Haussa digitoiduista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä pienpainatteista löytyi useita osumia viikonlop* alulla, joten sanaa on kyllä käytetty suomen kielessä esimerkiksi sanomalehtiartikkeleissa ennen 1950-lukua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=viikonlop*&formats=NEWSP….
Siitä, miten yleinen viikonloppu-sana on ollut puhekielessä tai toivotuksissa kannattaa kysyä tarkemmin Kotuksen Kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Tässä pieni listaus romaaneista, joissa kissa on merkittävässä osassa. Kirjat ovat eri genreistä, toivottavasti löydät näistä jotakin mukavaa luettavaa!
Amory, Cleveland: Kissa, joka tuli jouluksi kotiin
Arikawa, Hiro: Matkakissan muistelmat
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan
Capuzzo, Michael: Sydämeni kissa
Grass, Günter: Kissa ja hiiri
Herriot, James: Elämäni kissat (novelleja)
Hiraide, Takashi: Kissavieras
Hoffman, E. T. A.: Kissa Murr ja hänen elämänviisautensa
Hunter, Erin: Soturikissat -sarja
King, Stephen: Uinu, uinu lemmikkini
Lessing, Doris: Kissoista
Michie, David: Dalai-laman kissa
Mäkinen, Heidi: Ei saa mennä ulos saunaiholla
Natsukawa, Sōsuke: Kissa joka suojeli kirjoja
Statovci, Pajtim: Kissani...
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea...
Valitettavasti hänestä ei löytynyt tietoa kirjaston eri vuosikymmenten taiteilijamatrikkeleista, eikä häntä mainittu myöskään verkossa luettavana olevasta Suomen taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkelissa:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilijahaku
Kirjailijoiden lainauskorvauksia kirjastoissa tapahtuvasta lainaamisesta hallinnoi Sanasto. Sanaston sivuilla osoitteessa https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/ kerrotaan, että korvaus oli 25 eurosenttiä jokaista lainaa kohti. Alle 10 euron korvauksia ei kuitenkaan tilitetä. Kirjailijan saama korvaus riippuu sitten kokonaan kirjojen lainausmäärästä. Pienin summa on siis tuo 10 euroa, ja yksi kirjailija voi saada korvausta enintään 30 000 euroa, kuten osoitteessa https://www.sanasto.fi/sanaston-joulukuun-tilitys-2018-lukuina/ kerrotaan.
E-kirjoista tai e-äänikirjoista ei makseta korvauksia samalla tavalla kuin painetuista kirjoista tai fyysisistä äänikirjoista. E-aineistojen lainaaminen ei ole nimittäin perinteisessä mielessä lainaamista,...
Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä.
Sanan "aurinko" etymologia on edelleen selvittämättä. Vuonna 2010 Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoi sanan alkuperästä näin: "Aurinko-sanan ikä ja alkuperä ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Lähisukukielistä ei ole voitu osoittaa etymologisia vastineita lainkaan. Toisaalta on voitu osoittaa, että auringolla on suomensukuisissa kielissä ollut muita vanhoja nimityksiä, esim. päivä ja kåjå, jonka johdoksiksi on selitetty suomen kajastaa ja kajo. Tältä kannalta arvioiden aurinko voisi olla nuori, mahdollisesti lainaperäinen sana. Kaikin puolin uskottavaa ja moitteetonta lainaetymologiaa ei kuitenkaan ole esitetty, vaikka sanaa joskus onkin arveltu balttilaisperäiseksi. Vertailukohdaksi on mainittu liettuan ausra 'aamurusko', josta...
Kunkin ensimmäiset serkut ovat hänen vanhempiensa sisarusten lapsia; toiset serkut (eli pikkuserkut) ovat henkilön isovanhempien sisarusten lastenlapsia, kolmannet serkut iso-isovanhempien sisarusten lastenlastenlapsia - ja niin edelleen.
"Polven takaa" ilmaisee, että tarkasteltavat henkilöt kuuluvat eri sukupolveen. "Yhden polven takaa" tarkoittaa, että tätä eroa on yhden sukupolven verran. Ensimmäisiä serkkuja yhden polven takaa ovat näin henkilön vanhempien ensimmäiset serkut. Vastaavasti isovanhempien ensimmäiset serkut ovat ensimmäisiä serkkuja kahden polven takaa, iso-isovanhempien ensimmäiset serkut ovat ensimmäisiä serkkuja kolmen polven takaa - ja niin edelleen.
Pallaskaloja on parikin erilaista.
Ruijanpallas eli se "komeampi kappela" ruokablogin mukaan sekä sinipallas, jota yleensä saa savustettuna.
http://epatrendikasruokablogi.blogspot.com/2015/11/ruijanpallas-on-vahan-komeampi-kampela.html
Kalorilaskurin mukaan tuore ruijanpallas sisältää 13,84 grammaa rasvaa / 100 g. https://calories24.com/fi/food/kalorit/kala:ruijanpallas:gr%C3%B6nlanti:raaka/f4822
Savustetun sinipallaksen rasvapitoisuus on Finellin mukaan 14,7 grammaa / 100g. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/807
Lohessa rasvaa on 13,5 g. http://syohyvaa.fi/ruokakaloja-on-kokonainen-kirjo/
Pallas ja lohi ovat siis melkolailla yhtä rasvaisia kaloja.
Terveyskirjasto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat hieman...
Virren pohjana on tuntemattoman englantilaisen kirjoittama lasten iltarukous. Suomessa se julkaistiin ensimmäisen kerran v. 1860 lastenlehdessä Varpunen muodossa:
Levolle laskeun, Luojani,
ole armias suojani,
sijaltani jos en nousisi,
ota taivaaseen tykösi.
Virsikirja 1938: 552, 1986: 563
Uudempi muoto kuuluu löytyy esim. Kotien rukouskirjasta (Lasten Keskus Oy, Helsinki 1991):
Levolle lasken, Luojani,
armias ole suojani.
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi.
Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti.
Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km.
Lähteet:
Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006.
Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut
https://...
