Vaikka sanonta "kauhistuksen kanahäkki" löytyy monista sanakirjoista, en onnistunut löytämään ainoatakaan, jossa sen alkuperä olisi kiistattomasti selitetty.
On mahdollista, että sanonta on peräisin vivahteikkaasta kielestään tunnetun Aku Ankka -lehden tarinoiden suomennoksista. Erään Internet-keskustelupalstan mukaan sekä lehden päätoimittaja Jukka Heiskanen että entinen päätoimittaja ja ankkaspesialisti Markku Kivekäs ovat yksissä tuumin asiaa heiltä tiedusteltaessa vastanneet törmänneensä siihen ensimmäisen kerran juuri Aku Ankan sivuilla. Mikäli tämä kuulopuhe pitää paikkansa, kauhistuksen kanahäkin "äiti" saattaa olla Aku Ankan ensimmäinen päätoimittaja Sirkka Ruotsalainen.
http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php?ryhma=1...
Hyvin monessa kirjastossa voi nykyään digitoida VHS-kasetteja dvd:lle. Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/ voi hakea palveluja, sieltä saa seuraavan listauksen https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/vhs-dvd--digitointilaite
Entressen kirjasto, ESPOO
VHS-DVD -digitointilaite
Herttoniemen kirjasto, HELSINKI
VHS-DVD-digitointi
VHS-DVD-nauhurilla saat digitoitua vanhat videokasettisi DVD-muotoon. Digitointiin kuluu aikaa alkuperäisen nauhan pituuden verran, sillä analogisen VHS-nauhan kopiointia ei ole mahdollista nopeuttaa. Laitteella on mahdollista digitoida myös pienikokoisempia VHS-C-kasetteja; tällöin tarvitaan adapteri, jota voit pyytää lainaksi Herttoniemen kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Herttoniemen...
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Koska sukunimi ”Halonen” on väestörekisterissä, se on suojattu. Suojaus ei tosin estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Aikoinaan Suomalaisuuden liitto julkaisi teosta ”Sukunimiopas; Suojatut sukunimet”. Sillä ei kuitenkaan ole mitään juridista merkitystä. Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan lisää suojatuista...
Hei! Neuvoisin sinua kääntymään seurakuntasi puoleen ja kysymään asiaa sieltä. He pystyvät tarkistamaan, mikä kunta kirkonkirjoihin on kirjattu syntymäkunnaksesi.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Väinö Linnan ”Tuntematon sotilas” on käännetty 24 kielelle. Käännöskielet ovat:
Englanti (The Unkown Soldier, 1975)
Espanja (Soldados desconocidos, 1957)
Heprea (Hayyalim almonim, 1984)
Hollanti (De onbekende soldaat, 1960)
Islanti (Óthekkti hermadurinn, 1971)
Italia (Croci in Carelia, 1956)
Kiina (Putong shibing, 1997)
Kreikka (O agnostos stratites ena antipolemikó muthistorema, 1995)
Kroatia (Neznani vojnici, 1959)
Latvia (Nezinamajam kareivim, 1956 ja Nezināmais kareivis, 2010)
Mari (2006 Palydyme saltak, 2006 ja Pälȳdȳmȳ saltak, 2008)
Norja (Ukjent soldat, 1986 )
Portugali (1968 Soldados desconhecidos, 1968 )
Puola (Żołnierz nieznany, 1986 )
Ranska (Soldats...
Kyse on ilmeisesti W.A.Mozartin kappaleesta Paimenen kevät, johon sanat on tehnyt Frederich Martens ja suomennos on Aukusti Simojoen(P.J. Hannikainen oli säveltäjä). Tämä laulu on tuttu monista koululaulukirjoista. Sanat menevät näin:
Kevät saapui ja verhos/ jo laaksot ja haat,/ jo paimenen laulelot kuulla sa saat./ On mennyt jo talvi/ taas vehryt on maa,/ puut kukkia jälleen ja lehtiä saa./ Ja karjan nyt kellot/ taas helkkyen soi. / Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Kun laaksot ja vuoret on peitossa jään/ niin paimen ei kaiuta sävelmiään, / vaan kevät kun karjan taas kunnaille vie,/ ei lauluitta laitumet konsana lie. / Hei, karjan nyt kellot taas helkkyen soi!/ Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Lähde: Elsa Kojo: Suuri kevät-...
Ihan googlaamalla löytyi tietoa ainakin muutamasta verkkokaupasta hakusanalla mielialasormus. Esimerkiksi sivulla http://www.kotinet.com/katjan.perttula/tarjouskori.htm
kerrotaan seuraavaa mielialasormuksen väreistä:
musta stressaantunut
ruskea pelokas
vaalean oranssi hermostunut
vaalean vihreä sekavatunteinen
sininen normaali
tumman sininen rentoutunut
violetti levollinen
purppura rauhallinen
tumman oranssi rakastettava
vihreä romanttinen
turkoosi intohimoinen
hyvin tumma sininen erittäin iloinen
Vuonna 1968 tuli yleinen 110 km/h nopeusrajoitus kesäisin ja 90 km/ h syksyisin.
1.7.1972 nuorten kuljettajien 80 km/h nopeusrajoitus.
1.7.1972 muutoksia ajoneuvokohtaisissa nopeusrajoituksissa.
liikennemerkeillä osoitetut yleiset kattonopeudet pääteille alkaen 1.8.1973, selvennys tähän alla *
21.12.1973 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 21 päivän joulukuuta 1973 ja 30.6.1974 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi alhaisempaa nopeutta.
1.7.1974 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 1 päivän heinäkuuta 1974 ja 30 päivän kesäkuuta 1976 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi muuta...
Turvavöiden historia Suomesta alkaa 1970-luvulta.
1.1.1971 turvavöiden asennuspakko henkilöautojen etuistuimille
1.7.1975 turvavöiden käyttöpakko henkilöauton etuistuimella matkustaville
1.11.1987 turvavyön käyttöpakko henkilöauton takaistuimella.
1.7.1994 turvavyön käyttöpakko voimaan taksien takaistuimilla
1.5.2006 turvavyödirektiivi. Turvavyön käyttövelvollisuus koskee kaikkia autoja. Erityisesti tarkennuksia lasten kuljettamiseen henkilö-, kuorma- ja pakettiautossa.
Linja-autoissa on käytettävä vöitä, jos ne on asennettu linja-autoon. Taksin kuljettajien on käytettävä turvavyötä, jos he ajavat koulukuljetuksia tai ajavat ilman matkustajia.
Tietoja liikenneturvallisuudesta Liikenneturvan sivuilta, www.liikenneturva.fi .
Grimmin veljesten Lumikki -sadun nimettömät kääpiöt saivat nimensä vuonna 1937 valmistuneen Walt Disneyn piirretyn elokuvan "Snow White and the Seven Dwarfs" myötä. Hahmojen nimet ovat suomeksi / ruotsiksi / englanniksi:
Lumikki / Snövit / Snow White
seitsemän kääpiötä / sju dvärgarna / the seven dwarfs
Viisas / Kloker / Doc
Jörö / Butter /Grumpy
Lystikäs / Glader / Happy
Unelias / Trötter / Sleepy
Nuhanenä / Prosit / Sneezy
Ujo / Blyger / Bashful
Vilkas / Toker / Dopey
Suomi on alkujaan tarkoittanut vain Varsinais-Suomea, mutta valtiollisen ja kirkollisen yhdentymisen myötä se on vähitellen 1300-luvun lopulta alkaen muuttunut myös Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan yhteisnimeksi.
Suomi-sanan alkuperää ei ole lopullisesti selvitetty. Uskottavin lienee etymologinen sukulaisuus SUOMU-sanan kanssa. Tämä selittyisi sillä, että täällä on käytetty suomusta eli kalannahasta tehtyjä vaatteita.Myös indoeurooppalainen sana finne (fena) on alkuperäisesti merkinnyt evää.
Myös sanoja SUO ja SUODA on ajateltu maamme nimen lähtökohdiksi. "SOInen maa on SUOtu meille." Asiaa voi tutkailla esim Nykysuomen sanakirjan osasta 6 : Etymologinen sanakirja (1987). Myös hakukoneesta Google löytää...
Toukokuun ajan lentoliikenne tyypillisesti lisääntyy jonkin verran Helsinki-Vantaalla, ja näin on tapahtunut myös tänä vuonna.Tarkat tilastot löytyvät täältä: https://www.flightaware.com/live/airport/EFHK
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä...
MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan laittamattomasti tarkoittaa samaa kuin vastaansanomattomasti.
KÄYTTÖESIMERKIT
Laittamattomasti [= vastaansanomattomasti] haasteltu ja viisaasti ALEKSIS KIVI.
Nimenomaan suomenruotsalaisia aikakauslehtiä ei oikein ole. Ruotsinkieliset lehdet, joita Suomen kotitaloudet, kirjastot tilaavat ja vähittäiskaupat myyvät, ovat peräisin Ruotsista, mutta niitä saa käsiinsä kyllä ja myös niiden avulla voi harjoitella ruotsin kieltä. Pikikirjastojen kautta saatavissa ovat mm. Året runt, Damernas värld, Sköna hem. Käänny lähkirjastosi puoleen tilataksesi lehtiä lainattaviksi.
Tornion dekkarinetin poistuminen tietoturvasyistä on todellakin harmillista.
Pientä lohtua saattaa tuoda Kirjasammon jännityskirjallisuussivusto. Kirjasampo
Aivan samanlaista hienoa koostetta ei vielä ole, mutta ehkä sellainen saadaan vielä tietoturvallisesti kehitettyä.
Hillermanit ovat saaneet osansa kulttuurista omimista koskevista syytteistä. Niin kuin James McGrath Morrisin Hillerman-elämäkerran Tony Hillerman : a life takakansitekstissä todetaan, "läpi uransa Hillermania sekä kiitettiin hänen selvitystyöhön perustuvasta autenttisesta navajokulttuurin kuvauksestaan että syytettiin sen kulttuurisesta omimisesta". Appropriaatiokysymyksessä Hillermanilla on ollut myös puolustajansa, jotka ovat olleet valmiita näkemään kirjailijan toisesta kulttuuripiiristä peräisin olevan aineiston hyödyntämisen pikemminkin kunnianosoituksena kuin kulttuurisena omimisena ja siten hyväksyttävänä. Niin tai näin, nykyään on kuitenkin jokseenkin mahdotonta ajatella, ettei intiaaneista kirjoittava valkoinen kirjailija saisi...
Tsunameiksi laskettavista hyökyaalloista on todisteita jo esihistorialliselta ajalta. Historialliselta ajalta vanhimmat kirjalliset lähteet tsunameista ovat 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Vanhimpana pidetään kreikkalaisen historoitsija Herodotoksen kuvausta hyökyaallosta Poteidaian kaupungin luona vuonna 479 eaa. Jo historoitsija Thukydides esitti kuvauksessaan Kreikan saaristossa vuonna 426 eaa tapahtuneesta tsunamista, että maanjäristykset olivat yhteydessä tsunamin syntyyn.
Sana tsunami tulee japanin kielestä. Nimen merkitys "satama-aalto" johtuu siitä, että koska tsunamin aallonkorkeus kasvaa sen tullessa matalaan rannikkoveteen, se ei aiheuttanut suurinta tuhoa merellä oleville aluksille, kuten tekivät tavallisten myrskyjen...