Xavier Brummer oli saksalainen sotilas, joka kaatui kansalaissodassa vuonna 1918. Vuonna 1923 hänelle pystytettiin Ville Vallgrenin suunnittelema muistomerkki. Katso tarkemmin:
http://weegee.espoo.fi/museot/verkko/valli/vasak.htm
Suomessa ilmestyvien ilmaisjakelulehtien yhteystiedot löytyvät ainakin teoksesta Ilmoitushinnat 2002 : printtimedian perushakemisto. Teosta julkaisee Levikintarkastus Oy.
Kirja on luokassa 07.1 mutta Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa teos on toisen kerroksen lehtisalissa lehtihyllyjen yhteydessä. Teosta voi lukea ja kopioida täällä, lainattavaa kappaletta meillä ei ole. Ilmaisjakelulehtien tiedot löytyvät sivuilta 83-107.
Pääkaupunkiseudun musiikkikirjastoista löytyy oma luokkansa country-musiikille ja siitä löytyy nuotteja. Tämä tiedustelemasi hengellinen country-musiikki kulkee usein nimityksellä country gospel.
Suomenkielisiä nuotteja on melko vähän, Töölön kirjastosta luokasta 787.113 löytyy nuotti GOSPEL-LAULUJA 1 (47 kitarasoinnulla varustettua laulua)
(osa lauluista on käännöksiä suomen kielelle)
Seuraavat nuotit ovatkin sitten englanninkielisiä:
Monet country-laulajat ovat tehneet hengellisiä lauluja omalla tyylillään. Vahvoja lauluja on säveltänyt ja esittänyt Johnny Cash ja hän on myös esittänyt muiden tekemiä country gospel lauluja. Cashin nuoteissa on sekä hengellisiä että tavallisia country lauluja:
- nuotti luokassa 788.32 CASH: A MAN AND HIS...
Sanonnan 'selvää pässinlihaa' alkuperän selvittäminen olikin vähemmän selvää. Helsingin kaupunginkirjaston etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti sanontaa tunteneet. Suomen kirjallisuuden seuran kirjaston tiedonlähteistä tietoa ei myöskään löytynyt.
Voisit tiedustella asiaa kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastosta http://www.kotus.fi/ , katso kohta kirjasto. Kotuksen kirjaston tietopalvelu on maksullista, hinnaston löydät kirjaston sivuilta.
Teoksessa Kodin uusi eläinkirja osassa Lemmikki- ja kotieläimet (1990) sanotaan näin:
"Laiduntavat naudat eivät pysty puremaan ruohoa poikki, koska niillä ei ole sopivia hampaita. Lehmällä on kahdeksan etuhammasta alaleuassa, mutta ei yhtään yläleuassa. Se syö ruohoa tarttumalla siihen karhealla kielellään ja nykimällä sitä poikki liikauttamalla päätään nopeasti. Se hienontaa ravinnon poskihampaillaan, joita on 12 kummassakin leuassa."
Rauhansymboleista oli juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä (nro 15/03). Tämä on suora lainaus lehdestä: "Tunnetuin rauhanmerkeistä lienee peace-merkki, risti jonka vaakalinja osoittaa päistä alas. Peace-merkki on usein yhdistetty 1960-luvun hippiliikkeeseen, mutta se on ollut käytössä jo 1950-luvulla. Merkin syntyhistoriasta on esitetty eri teorioita. Parhaimman mukaan merkissä olisivat vanhan lippuviestijärjestelmän mukaiset kirjaimet n ja d. Ne viittaavat termiin `nuclear disarmament` (ydinaseiden riisunta). Merkkiä on tulkittu myös muinaissymbolina sekä muunnoksena kristillisestä rististä. Nykyisin peace-merkki on vakiintunut osaksi nuorisomuotia."
Kirjastoista löytyy erilaisia symboli- ja merkkikirjoja sekä -hakuteoksia.
Esim. Bruce...
Aviopuolisoiden keskinäisen hallintaoikeustestamentin malli löytyy esimerkiksi teoksesta:
Kodin lakitieto II, asiakirjamalleja, WSOY, 1999.(65 s)
Teoksen sijaintitiedot voit tarkista HelMet - aineistohausta, http://www.helmet.fi .
Ann Bryant syntyi Buxtonissa Derbyshiressä Englannissa. Hän muutti Lontooseen
ja opiskeli musiikkia neljä vuotta. Ann opetti lapsille musiikkidraamaa ja tanssia ja
kirjoitti runoja, lauluja ja kertomuksia lapsille. Hän opettaa vielä osa-aikaisesti mutta
suurimman osan aikaansa hän käyttää kirjoittamiseen.
Ann on naimisissa, hänellä on kaksi lasta ja hän elää Kentissä. Hänellä on talo
Ranskassa, missä hän viettää aikaansa ystäviensä ja perheensä kanssa.
Ann on kirjoittanut myös pianonsoiton oppikirjoja. Valitettavasti Ann Bryantin syntymävuotta
ei mainita missään. Ann Bryantista löytyy tietoja seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.wattspub.co.uk/abryaob.htm ja http://www.kidsopenbook.co.uk./bryant.htm.
Yläkatu, Aleksanterinkatu, Kauppakatu ja Vonkahotu ovat siis nykyisestä Kauppakadusta eri aikoina käytettyjä nimiä. Meillä Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy tietoa ainakin kirjoista:
-Heikkinen, Reijo: Kulttuurikohteita Kajaanin keskustassa (1991)
-Kajaanin kaupungin historia: osa 4: Pikkukaupungin unelmia (1994)
-Mit' itket ihana koivu: Hövelö, Polvila ja Elias Lönnrotin kaupunkitalo suojelupyrkimysten kohteena (2002)
-Heikkinen, Reijo: Elias Lönnrotin asuinpaikat Kajaanissa (2001)
-Eino Pitkänen: arkkitehtinä Kajaanissa (2001).
Kirjastot.fi:n sivun maakuntakirjastojen aineistojen monihaku http://monihaku. kirjastot.fi/ löytää Tampereen kaupunginkirjastosta nimekkeellä Dry Guillotine kirjan nimeltä Läpi tulen ja veden, julk. Valitut palat, Suomennosvalikoima. - Kansialanimeke: 38 tositapahtumiin perustuvaa jännityskertomusta uskomattomista pakoretkistä ja täpäristä pelastuksista. – Osakohde 16 on: Pakoni helvetistä / René Belbenoit
Läpi tulen ja veden,IBSN 9511059653 löytyy myös pääkaupunkiseudun aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi
Kirja kuuluu Käpylän ja Laajalahden kirjastojen kokoelmiin.
ISBN-tunnus sisältää kirjaimet ISBN ja 10 merkkiä, jotka jakautuvat neljään osaan – ensin on maantunnus tai kieliryhmän tunnus, sitten kustantajantunnus ja julkaisuntunnus sekä viimeisenä tarkistusmerkki.
Esimerkiksi ISBN 951-1-12345-8
951 = maantunnus tai kieliryhmän tunnus
1 = kustantajantunnus
12345 = julkaisuntunnus
8 = tarkistusmerkki
Maantunnus 951 tai 952 kertoo, että kirja tai muu erillisteos on julkaistu Suomessa. Kieliryhmän tunnukset 0 ja 1 ovat englanninkielisen kielialueen tunnuksia, ja niitä käyttävät esim. Iso-Britannia, USA, Australia ja englanninkielinen Kanada.
Kustantajantunnus vaihtelee yhdestä viiteen merkkiin kustannustoiminnan laajuuden mukaan. Julkaisuntunnus identifioi tietyn kustantajan...
Yhden osoitteen alle koottua luetteloa ilmaisjakelulehdistä tai paikallislehdistä ei löydy, mutta suppeampia luetteloita kyllä.
Suomen Gallup on sivustollaan listannut erityyppisiä aikakausjulkaisuja, myös ilmaisjakelulehtiä: http://mainostieto.mdc.fi/mediat.asp#ILMAISJAKELULEHDET Huom! Linkki "ilmaisjakelulehdet" ei toimi, mutta sanomalehtiluettelon jälkeen tulevat ilmaisjakelulehdet otsikolla Kaupunki- ja noutolehdet.
Sanomalehtien liiton sivulta löytyvät maakunnittain sellaiset paikallislehdet, jotka ovat liiton jäseniä (http://www.sanomalehdet.fi/ ).
Www-sivusto etusivu.fi'n sivulla Sanomalehdet - paikallislehdet - ilmaisjakelulehdet - verkkolehdet (http://www.etusivu.info/Media/Sanomalehdet ) on paikallislehtiä sekä jokunen...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää käännöstietokantaa, jossa ovat suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1979 http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan käännösten hakutulos: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Seuraavat kielet löytyvät: islanti, englanti, heprea, hollanti, italia, kiina, kreikka, kroatia, latvia, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, tanska, tsekki, unkari, venäjä, viro, mari, espanja.
Tämä tekee yhteensä 24 kieltä.
Kysymykseenne ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan eri lämpöisten vesien jäätymisnopeus riippuu paljolti olosuhteista.
Sakari Mäkelän ja Timo Suvannon kirjassa "Onko pisara pyöreä?" kirjoitetaan lämpimän ja kuuman veden jäätymisestä tähän tapaan: "Arktisten kansojen keskuudessa kulkee perimätietona väite, jonka mukaan ulos pakkaseen viety lämmin vesi jäätyy kylmää nopeammin. Tuntuu mahdottomalta, mutta voisiko väitteessä olla perää?
Veden jäätymisen tarvittava aika riippuu kahdesta seikasta: veden määrästä ja lämpötilasta. Veden lämpötila laskee kolmesta eri syystä: lämpöä säteilee ympäristöön, johtuu astian kautta maahan tai muuhun alustaan, hieman ilmaankin, sekä sitoutuu haihtuvaan vesihöyryyn. Näiden kolmen energian siirtymistavan...
Langattoman hiiren käyttöön ei paljon sen kummempia ohjeita tarvita kuin langattomankaan. Vastaanottava palikka liitetään keskusyksikön hiiriliitäntään ja tämän jälkeen hiiren liikkeet välittyvät radioaalloilla koneeseen. Joskus langatonta hiirtä käyttöön otettaessa pitää painaa hiiressä tai vastaanottoyksikössä olevaa Connect-painiketta yhteyden kytkemiseksi.
Vastaanottoyksikön ei tarvitse olla "näköyhteydessä" hiireen, mutta yleensä suositellaan vastaanottoyksikön pitämistä hieman erillään muista sähkölaitteista, kuten monitorista tai kaiuttimista.
Hiiren mukana tulee ajuriohjelmisto, jonka käyttö ei ole välttämätöntä koska hiiri toimii Windowsissa muutenkin. Ajuriohjelmisto voi kuitenkin tarjota uusia mahdollisuuksia muokata hiiren...
Taksiliitto neuvoo näin:
"Jos taksimatkaan liittyy jotain, joka kaipaa selvittämistä jälkikäteen, tulee asiakkaan tietää vähintään auton järjestysnumero tai rekisteritunnus sekä matkan päivämäärä ja kellonaika. Järjestysnumero ilmenee yleensä taksin katolla olevasta kuvusta. Ilman näitä tietoja asioiden selvittely on vaikeaa. Huomattava lisäapu on siitä, että asiakas muistaa myös lähtöpaikan. Tarpeelliset tiedot löytyvät myös kuitista. Valitus- ja muissa epäselvissä tapauksissa asiakas voi kääntyä taksitarkastajan, taksiyhdistyksen tai tilausvälityskeskuksen puoleen ja antaa sinne edellä mainitut tiedot. Samoista paikoista voi tiedustella myös taksiin unohtuneiden tavaroiden kohtaloa"
https://www.taksiliitto.fi/taksipalvelut/palautetta-...
Kokoelmistamme löytyy hakusanalla surutyö yli sata teosta surutyötä eri näkökulmista, joten en voi luetella niitä kaikkia tässä vastauksessa.
Muita mahdollisia kirjalähteitä voisivat olla
LINDQVIST, Martti :Surun tie (WSOY 1999)
VIHERKOSKI, Pirkko : Kätketty suru (Uusi tie 1999)
KÄHKÖNEN, Sakari : Hyvään avioliittoon (Uusi tie 2002)
Leskeydestä ja leskeksijäämisestä on myös jonkin verran kirjallisuutta, sekä tutkimuksia että muistelmia.
YHTÄKKIÄ yksin :leskeksi jääneet kertovat (Kirjapaja 1995)
TUOMINEN, EIla : elämänmuutos ja muutoksen hallinta : tutkimus leskeksi jäämisen taloudellisista,terveydellisistä ja sosiaalisista vaikutuksista sekä leskeyteen sopeutumisesta (Eläketurvakeskus 1994)
Suosittelisin lisäksi, että kävisit lähimmän...
Lyhyesti Tunturipyörän historiaa löytyy Turun kaupungin historia -sarjan osasta 1918-1970:ensimmäinen nide (kirjoittanut Veikko Laakso). Kotimaisten artikkelin viitetietokannasta Artosta löytyy 5 viitettä: Perttu, Paavo: Robotin myötä työ inhimillistynyt - Tuottavuus 1989: 3; Kuva, Heikki: Virkamiehen valinta - Tekniikan maailma 1984; Kuva, Heikki: Tunturi terästää otettaan - Finn sport 1983: 8; Tunturipyörä oy ketterä 60-vuotias - Finn sport 1989: 9; Repo, Elias: Tunturipyörän uusi toimitusjohtaja Pekka Pystynen - Kauppalehti-optio 1966: 7. Yrityksellä näyttää olevan oma lehti Tunturipyörä 1991-.
Googlen avulla hakien löytyi tieto, että Turun maakuntamuseo on saanut tehtaan aineistoa kokoelmiinsa ja siinä yhteydessä dokumentoinut tehtaan...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa myöhästymismaksu peritään kaikilta eräpäivän jälkeisiltä päiviltä mukaan lukien palautuspäivä.
Myöhästymismaksu peritään myös niiltä päiviltä kun kirjastot ovat kiinni. Lainassa oleva aineistohan on asiakkaalla käytössään niinäkin päivinä kun kirjastot eivät ole avoinna.
