Vanhoissa mustavalkoisissa elokuvissa (noin 1939-1950) näkyy helsinkiläisissä ulkokuvissa joissain lyhtypylväissä muutama leveä valkoinen raita. Miksi niitä käytettiin? Olen itse ajatellut niiden mahdollisesti liittyvän väestönsuojeluun tms.
Vastaus
Ainakin syksyllä 1939 lyhtypylväisiin maalatut valkoiset raidat liittyivät tosiaan väestönsuojeluun. Huoli lähestyvästä sodasta ja ilmahyökkäyksistä saivat viranomaiset antamaan ohjeita asuttujen alueiden pimentämiseen ja järjestämään pimennysharjoituksia. Lyhtypylväisiin maalattiin leveät valkoiset raidat, jotta ne erottuisivat pimeässäkin paremmin kadun tasolla liikkuville ja opastaisivat osaltaan jalankulkijoiden liikkumista.
Finnasta löytyy valokuva tällaisesta valkoraidoitetusta pylväästä. (Kuvaaja Hugo Sundström/ Museovirasto) https://www.finna.fi/Record/museovirasto.780e3896-bc44-4746-a050-60ed98…
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy uutisointia ajankohdan pimennysharjoituksista ja ohjeita pimennyksen toteuttamiseen. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kommentit
Miten mahtaa nykyisin olla väestönsuojat merkitty? TV:ssä sanottiin vähän aikaa sitten, että kaikille suomalaisille löytyy väestönsuoja. Itse asumme käytännössä kahdessa paikkaa täysin eripuolilla Suomea, mutta mitään tietoa lähimmistä väestönsuojista ei ole missään mainittu. Ehkä niitä on vain Helsingissä, mutta ei ainakaan lähikunnissa, eikä ainakaan 300km:n päässä maaseutupitäjissä.
Jos lähellä ei ole satamaa, rautatietä, patruunatehdasta yms. sotilaalista kohdetta, ei vihollinen tuhlaa paukkujaan maalaismaisemaan. Viimeksikin sodan aikana kaupungista paettiin maalle turvaan.
Ydinaseilla on senverran laaja räjähdysalue ja varsinkin laskeuma-alue, että ilman väestönsuojaa ei maaseudullakaan Suomessa ole paikkaa, missä selviytyä. Sitäpaitsi, eivät ne sotilaskohteet kaupunkialueilla ole, vaan nimenomaan maaseudulla. Hyvänä esimerkkinä Niinisalo, joka Naton tukikohtana varmasti tulee saamaan osansa ja siinä sivussa koko läntinen Suomi.
Suora lainaus wikipediasta: "1 megatonnin räjähdys tappaa lähes kaikki noin 3 km:n säteellä ja useimmat puutaloissa olevat noin 8 km:n säteellä. Suojattomat saavat vakavia palovammoja vielä 17 km:n päässä. ja saattavat kuolla niihin 15 km:n kehän sisäpuolella. Jos räjähdysalueella on paljon puutaloja, syntyy tulimyrsky. 30 km:n päässä ihmiset yleensä selviävät ilman vakavia vammoja, jos säteilyä ei oteta lukuun.[2][3] Helsingin yllä sopivalla räjähdyskorkeudella räjäytetty vetypommi tappaisi noin 140 000 ihmistä, ja haavoittaisi 325 000:ta[4]. Jos pommi räjäytetään maanpinnassa, tappava laskeuma yltää kymmenien tai satojen kilometrien päähän."
E Helsinginkään niinsanotut pommisuojat ole pommisuojia, vana sirpalesuojia. Hysteria ei nyt auta yhtikäs mitään.
Nimenomaan, ei ne väestönsuojat suojaa mitään, kun kohdalle osuu. Eli toisaalta ei ole väliäkään sitten tietää missä niitä on, kun niitä ei kerran ole, eikä niillä tee mitään.
Kommentoi vastausta