Vanha suomenkielen opettajani painotti aina, ettei tule sanoa "tulii käytyä kaupassa", tai tuli "syötyä". Piti käyttää translatiivi-muotoa, siis käydyksi, syödyksi, jne. Hän havainnollisti asian tiedustelemalla: "Miettikää millaista on syöty ruoka ja mitä silloin tulee, kun tulee syötyä ruokaa"?
Kuinka on, vieläkö sääntö pätee, vai hyväksytäänkö jo partitiivin käyttö esimerkkitapauksissa? Ainakin se on hyvin yleistä arvostetussakin tekstissä.
Vastaus
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta. Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110) sivuilla on ohjeita ja suosituksia, joista löytyy vastaus myös kysymääsi asiaan.
Vaihtelulla tuli käytyä / tuli käydyksi on murretausta. Kumpikin muoto käy myös yleiskielessä. Suomen kielen lautakunta on käsitellyt asiaa jo 1970-luvulla ja päätynyt tähän kantaan.
Kommentit
Linkki on rikki. Tarkoitti varmaan tätä:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/passiivimaisia-rakenteita-tuli…
Hyvin havaittu. Minullekin opetettiin niin kuin kysyjä kertoo - mutta se oli ennen vuotta 1973. Eläkeikää lähestyvä suomenopettajamme vaati oppimaan sellaisiakin sääntöjä, joita ei ollut enää koulukirjoissa eikä "oikeakielisyyden" ohjeissa. Tuo "tulla/saada tehtyä/tehdyksi" -tapaus oli kuitenkin yhä ajankohtainen. Hänen esimerkkilauseensa oli "sain paistetuksi puuroa" vs. "sain paistettua puuroa".
kotus.fi:
Vuoteen 1973 yleiskielen suosituksena oli muoto tulla tehdyksi, saada tehdyksi, ei siis tulla tehtyä, saada tehtyä. Tuolloin suomen kielen lautakunta hyväksyi molemmat muodot.
Kielenhuollon (aik. oikeakielisyyden) muutoksia esittelevä julkaisu Kielenhuollon juurilla on saatavana sekä painettuna että pdf:nä
https://www.kotus.fi/julkaisut/kielioppi-_ja_kielenhuoltokirjat/kielenh…
Kommentoi vastausta