Työväenlaulu on hukassa eli menee jotenkin näin: "...rannalta (tai sillalta) kattelin Aurajokkee...siellä on Juseliuksen paitatehdas, siellä työväenliike on…

Kuvaukseen sopii laulu nimeltään ”Aurajoella”, joka on Arvid Nisusen kirjoittama arkkiveisu. Sävelmän alkuperästä ei ole tietoa. Laulu alkaa: ”Purteni ohjasin Aurajokeen, jota kahden puolen nyt katselen.” Laulussa on 19 säkeistöä. 10. säkeistössä Bomanin huonekalutehtaassa ”työväen aate on ahtaalla”. 16. säkeistössä ”silmiini Juseliuksen paitatehdas tuolta puistojen takaa pilkisti”. 

Laulun sanat löytyvät kirjoista ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971 ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977) ja ”TUL:n laulukirja” (Työväen urheiluliitto, 1975). Nuottia en löytänyt, mutta arkkiveisuissa on yleensä käytetty jotain olemassa olevaa melodiaa, joten jostain nuottikin voi löytyä, mutta millä nimellä, sitä en osaa sanoa. Sulo Vakkari laulaa laulun mandoliinin säestyksellä LP-levyllä ”Työväenlauluja” [1] (Scandia SLP535 ja Scandia HSLP231, 1969). 

Tiina Huuskonen on käyttänyt pro gradu -tutkielmassaan lähteinään Turun yliopiston Fennica-kokoelmasta löytyviä arkkiveisuja. Yksi hänen lähteistään on kolme laulua sisältävä julkaisu (Liite 1):

”3:me Hauskaa Laulua. 1. Leppälahtelaisten riemumarssi. 2. Äidin muisto. 3. Aurajoella. Kokoili ja kustansi Arwid Nisunen. Pori, 1916.”

Turun sanomissa (2.6.2017, s. 20) on Irmeli Haapasen artikkeli ”Työtä ja unelmia Aurajoen rannalla”, jossa kerrotaan tämän arkkiveisun innoittamasta Eeva Siivosen kirjoittamasta musiikkinäytelmästä ”Aurajoella - veisu rautakourista ja perhosista”. Näytelmää esitti Tehdas Teatteri.

Lähde:

Huuskonen, Tiina: Murhelauluja ja vallankumousrunoja : suomalaiset arkkiveisut aikansa kuvaajina 1899-1917 (Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, 2016): https://urly.fi/14hD