Turun alueella, entisessä Kaarinan kunnassa on kaksi kylää, joiden nimet herättävät kuulijoissa huvittuneisuutta: Pisu ja Kakkarainen. Viittaavatkohan nämä nimet kuitenkaan niin yksikoisesti eritteisiin, vai kätkeytyvätkö niihin jotkin muut vanhat sanat ja merkitykset?
Vastaus
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin, mutta Kerttu Innamaan "Kaarinan pitäjän historia" -teoksesta selviää, että Pisun yksinäistalo oli Frans Jaakonpoika Lindroos Pisun omistuksessa vuosina 1880-1926. Nimen alkuperää tai silloista merkitystä ei kuitenkaan mainita.
Lähteet:
Aalto, Anja (toim.) 2006. "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa". Kaarina-Seura Ry. s. 10, 13, 254, 261
Innamaa, Kerttu 1957. "Kaarinan pitäjän historia. IV osa. Aikakausi 1870-1939." Kaarinan historiatoimikunta. s. 222
Kiviniemi, Eero 1990. "Perustietoa paikannimistä". Suomalaisen kirjallisuuden seura. s. 143
Kommentit
Eikö kakkara ole sana jota käytetään leivästä, siis leivänkakkara. Voisiko tuo Kakkarainen juontaa juurensa siihen?
Kakkara sanaa leivästä käyttivät ainakin evakkoon tulleet karjalaiset. Länsi-suomessa kyseisen sanan käyttö leivälle oli aivan outo ennen evakoita.
Geneanetin mukaan Pisu-nimeä esiintyy 1800-1900 -l esimerkiksi Algeriassa, Ranskassa ja Italiassa.
Hyvät latinistit - keksittekö mitään sopivaa verbiä tms, mikä voisi viitata tähän nimeen?
Hiski-tiedostojen mukaan Pisu-nimisiä on ollut mm. Kaarinassa 1800-luvulla.
Erikoisin löytämäni tieto oli Akaalta, missä on 1700-luvun alussa ollut sotilas nimeltä Pisucka. Hmm...en nyt heti keksi, mistä se olisi peräisin. Sotilasnimethän olivat usein tavanomaisia kuten Hurtig, Svärd, Tapper jne.
Pisukka -niminen paikka näkyy löytyvän nykyään Juvan Koveronsaaresta.
Tuskinpa suomalaisten Pisujen lähtökohta on Karjalaa kummempi, vaikka nimeä näkyy olevan ympäri maailmaa.
Hiskistä löytyy mm. Kontiolahdelta ja Kiteeltä Kackarain-niminen mies.
Kontiolahdella näyttää olleen pappi, joka on kirjoittanut vanhat nimet malliin Koipin, Hilduin, Kettuin, Leppäin, Partain, joten tämäkin lienee ollut Kakkarainen. Ammatista saattaisi löytyä viitteitä alkuperäisistä rippikirjoista, mutta enpä tässä vaiheessa ennätä tutkia vanhoja käsialoja.
Itäsuomalaiseen tapaan on voinut olla yhtä hyvin leipuri kuin mies, joka on kerännyt hevosenlantaa tieltä perunamaalleen...
Kommentoi vastausta