Töölönlahden nurtsilla oli taas paljosti nuoria lokkeja päivystämässä, ja ilmeisesti ruokalevottelemassa.
Sosioekonominen tilanteeni ei suo ruokapöytääni juurikaan lihaa. Ja metallimaustetut makaroonitkin ovat kaupoista takaisin vedettyinä. Joten nälkä kurnii...
Voinko täydentää ruokavajettani lokin lihalla?
Metsästyslaki, Stadin asetukset ja muut laillisuusnäkökohdat eivät kysymyksen suhteen kiinnosta, koska olen käytettävyysiältäni jo ohitettu ja tuloryhmää jolle kansalaisen turva ja oikeudet eivät muutenkaan enää kuulu.
Enemmänkin kiinnostaa että voiko lokkeja syödä ihmisen terveydellisten syiden kannalta?
Mielikuva lokista "paskalintuna" on vahva, mutta kaikki lokit eivät käy kaatopaikoilla ruokailemassa.
Milloin lokista tulee myrkyllinen taudinlevittäjä johon ei saa koskea, jottei itse saa tartuntaa jostain tappavasta taudista?
Ja mitä ne lokkien levittämät pöpöt sitten oikein oikeasti ovat?
Elämmekö tautien suhteen uutta aikaa, sillä nykyisin monet ns. villieläimet, ruokailevat myös kaupungeissa ja vähintäänkin täydentävät lautasmalliaan "ihmisperäisillä" aterioilla, ja jätöksillä.
Vastaus
Kalalokki, naurulokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Harmaalokin rauhoitusaika vaihtelee maantieteellisesti. Myös merilokki on pesimäaikana rauhoitettu.
Lokkeja on kyllä käytetty paremman puutteessa ravintona. Eräs verkkosivu mainitsee esimerkkeinä Skotlannin Shetlandinsaaret, Orkneysaaret ja nykyisin asumattomat St. Kildan saaret. Ruuaksi pyydettiin lokkeja, jotka olivat eläneet niille luontaisella kalaravinnolla ja eläneet villeinä meriluonnossa. https://birdwatchingpro.com/can-you-eat-seagulls/
https://animalsresearch.com/can-you-eat-seagulls/
https://www.americanoceans.org/facts/can-you-eat-seagull/
Helsingissä lokeilla on runsaasti mahdollisuuksia hankkia muutakin syötävää kuin merikalaa. Roskikset, kaatopaikat ja pilaantuneina löytyvät ruuanjätteet tarjoavat linnuille ruokailumahdollisuuksia. Vaikka osa lokeista käyttäisi pääsääntöisesti kalaa ravintonaan, sitä tuskin voi päätellä linnun ulkonäöstä.
Linnuissa esiintyviä ihmisille infektioita aiheuttavia mikrobeja on useita. Myös lokit voivat kantaa salmonellaa. Lintujen influenssavirukset tarttuvat ihmiseen yleensä huonosti. Ihminen voi saada tartunnan infektoituneesta linnusta tai linnun ulosteella saastuneesta materiaalista tai ympäristöstä.
Jos kaikesta huolimatta haluaisi lokin lihaa valmistaa ateriakseen, pitäisi se valmistaa huolella kypsäksi mahdollisten riskien minimoimiseksi.
Linnut tautien levittäjinä https://www.duodecimlehti.fi/duo11713
https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/linnut-ja-ihminen-2/
https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/pandemiat-ja-epidemiat/lintuinflue…
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 10/2013: Helsinkiläisten kattolokit ja valkoposkihanhet https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-10-13.pdf
Kommentoi vastausta