Tietokirjallisuuden uusi genre?
Olen juuri lukenut peräkkäin kaksi tunnettujen professoreiden kirjoittamaa tietokirjaksi luokiteltua teosta: Esko Valtaojan Tiedonjano: vuosi seikkailuja tieteen viidakoissa (2021) ja Janne Saarikiven Rakkaat sanat (2022). Havaitsin niissä yllättävää yhtäläisyyttä, vaikka aiheet eivät ole lähellä toisiaan. Tieteellisen faktan lisäksi molemmat sijoittavat asiatekstin lomaan kommentteja - humoristisia, historiallisia, poliittisia - omasta henkilökohtaisesta elämästään ja kokemusmaailmastaan, kuten parisuhteesta ja perheestä, seksuaalisuudesta, elämänkatsomuksesta, yhteiskunnasta ja uskonnosta. Tämän he tekevät erittäin viihdyttävällä tavalla. Onko näin syntymässä uusi alalaji tietokirjallisuudelle, ja onko vastaavia teoksia muitakin? Mielelläni lukisin sellaisia lisää!
Vastaus
Tietokirjallisuus on laaja genre sinällään, ettei sen tarvitse sisältää ainoastaan pelkkää tiukkaa faktaa. Tietokirjallisuuden puolelle menee kaikki, joita ei voi luokitella fiktioksi. Esimerkiksi englanninkielellä puhutaan fiction ja non-fiction, eli kauno ja ei-kauno tai fiktio ja ei-fiktio, mikä jättää paljon joustoa genren sisällä. Siispä moni tietokirjaksi luokiteltava sisältääkin henkilökohtaisuutta ja mielipiteitä, ja siten siis eroaa selkeästi esimerkiksi tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näet enemmän tietokirjallisuuden muotoja esimerkiksi Suomentietokirjailijat ry:n sivulta: Tietokirjallisuuden lajit - Suomen tietokirjailijat ry Genrerajaus on myös hyvin keinotekoinen lajittelutapa, eli näidenkään alalajien rajat eivät tietenkään ole ehdottomat ja tiukat.
Koska nautit tällaisesta sekamuotoisesta tekstistä, sinua voisi kiinnostaa kritiikit, päiväkirjat, esseekokoelmat, muistelmateokset ja matkakertomukset! Niissäkin on paljon eroavaisuuksia, mutta voisin suositella muutamia. Linkit vievät Kirkes-finnaan, josta voit Mäntsälän kirjaston käyttäjän tehdä varauksia ja hakea aineistoa.
Veikka Lahtisen ja Pontus Purokurun kritiikkiteokset:
Mikä libεralismia vaivaa? | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot (finna.fi)
Mikä internetiä vaivaa? | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot (finna.fi)
Pölyn ylistys : esseitä | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot (finna.fi) ja muut Silvia Hosseinin teokset.
Rajan kahta puolta ja muita esseitä | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot (finna.fi)
Los Angeles -esseet | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot (finna.fi)
Fantasma : essee | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot (finna.fi)
Aamu-unisen lintubongarin vuosi | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot (finna.fi)
Sensei : oppilaana Kiotossa | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot (finna.fi)
Meren kutsu : tarinoita ihmisen uteliaisuudesta | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot (finna.fi)
Kaikki mitä jäljelle jää | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot (finna.fi)
Toivottavasti näillä pääset alkuun lukemisen jatkamisessa. Kysy ehdottomasti lisää suosituksia joko täältä tai lähikirjastostasi!
Kommentit
Itse näkisin niin, että pikemminkin kuin "tietokirjallisuuden uusi genre", kyseessä on vuosisatainen essee-kirjallisuuden perinne: esseissähän on kautta aikain voitu tarkastella kaikkea mahdollista (ja mahdotontakin) maan ja taivaan väliltä - ja täysin subjektiivisesta näkökulmasta.
1500-luvulla elänyt ranskalainen Michel de Montaigne antoi esseille nimen, Suomessa Juhani Aho kirjoitteli "lastuja".
Tunnettuja esseistejä ovat esim. yhdysvaltalaiset Mark Twain ja Ralph Waldo Emerson, ranskalaiset Roland Barthes ja Jean-Paul Sartre, italialaiset Umberto Eco ja Primo Levi sekä britti George Orwell. Suomalainen kirjallisuuslajin klassikkoja ovat Veijo Meri, Erno Paasilinna, Leena Krohn sekä ilman muuta Pentti Linkola (nauttiakseen hänen tyylistään ei tarvitse jakaa hänen mielipiteitään!).
2000-luvulla essee on selvästi kokenut uuden tulemisen. Tutustumisen arvoisia kirjailijoita ovat vaikkapa kotimaiset Tommi Melender, Antti Nylen, Merete Mazzarella, Aura Koivisto, Ville Hytönen, Kari Enqvist ja Ville-Juhani Sutinen.
Uusimmassa Yliopisto-lehdessä 3/24 on arvioitu tähän kysymykseen läheisesti liittyvä uudehko teos ”Tietokirjallisuuden lajit ja rajat” (Gaudeamus 2023). Täytyypä poiketa kirjastoon lainaamaan se.
Kiitos lehtivinkistä! Uusimmassa Yliopistolehdessä arvio on sivulla 55, ja lehdessä on monenmoista muutakin lukemisen arvoista. Yliopistollisuudesta huolimatta kansantajuisesti tietoa monelta alalta.
https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto-lehti
Kommentoi vastausta