| Mitä tarkoitetaan sovitinkorteilla, ja niiden asennukset. Mikä olisi mahdollinen nettiosoite näihin tietoihin. |
1067 |
|
|
|
Sovitin = adapteri. Kahden suoraan yhteensopimattoman laitteen (esim. kahden tietokoneen tai tietokoneen ja kirjoittimen) väliin kytketty laite, joka tekee laitteiden välisen yhteistoiminnan mahdolliseksi (esim. liitäntäkortti). Myös: liitäntään käytetty pistoke.
Sovitin = lisälaite, joka tekee laitteen liitäntäkelpoiseksi toiseen laitteeseen. Vrt. liitäntä, tv-sovitin.
Liitäntä = kahden laitteen, tietojärjestelmän tai moduulin välinen fyysinen tai abstraktinen kosketuspinta sekä niiden välistä yhteyttä tai viestintää koskevat sopimukset tai käytännöt. Vrt. avosysteemien liitäntämalli, CAMAC, CGI, rajapinta, RS-232C-liitäntä, SCSI-väyläliitäntä, sovitin.
Liitäntäkortti = piirikortti, jota käytetään liitettäessä esimerkiksi oheislaite... |
| Tiedostojen siirto, sähköpostilla, www:stä, mistä löydän aihetta koskevan materiaalin, osoitteet? |
1088 |
|
|
|
Tiedostojen siirtoa käsitellään monessakin alan kirjassa. Tässä kaksi viitettä: 1) Petteri Järvisen Internet : verkkojen verkko. Sähköpostin tiedostoliitteet 4. luvussa sivulla 78. 7. luvussa tiedostojen siirto käyttäen FTP:tä sivulla 173. 2) Internetin käyttäjän opas 2000 / Hintikka, Kaartinen, Lepistö. 6. luvussa sähköposti, ja tiedostoliitteet s. 78. 10. luvussa tiedostojen siirto FTP:llä s. 166.
Tiedostojen siirtoa käsitteleviä suomenkielisiä internetsivustoja saa esiin hakupalveluista (ainakin Google, Evreka.fi ja Alta Vista) käyttämällä hakuehtona sanaparia tiedostojen siirtäminen. Haun voi tehdä näiden hakupalvelujen omilta sivuilta, mutta sen pääsee tekemään myös yleisten kirjastojen aloitussivulta osoitteesta http://... |
| Minkä kautta saisin luettua Warkaudenlehden vuoden 1998 alkuvuoden lehdet? |
896 |
|
|
|
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on Warkauden lehti mikrofilmattuna (tällä hetkellä 30.6.1999 saakka). Vuoden 1998 alkupuoli mahtuu kolmeen mikrofilmirullaan. Niitä voidaan lähettää kaukolainaan, tosin meillä on määrätty maksu 15 mk lähetystä kohti. Asiakas jättää kaukolainapyynnön itseään lähimpään kirjastoon, jossa on mikrofilminlukulaite, ns. rullakone.
|
| Onko mahdollista saada sanat lauluun; Auringon lapset...kaksi lasta auringon..nuo sanat muistaakseni esiintyy laulussa |
2093 |
|
|
|
Laulun on sanoittanut elokuvaohjaaja Erki Karu; säveltänyt Georg Malmstén v. 1932. Sanat ovat ainakin Suuressa toivelaulukirjassa n:o 5.
|
| Kertoisitko minulle aino kallaksesta jotain... teen esitelmää ja haluisin esitelmästäni mahdollisimman hyvän...haluaisin tieto hänen elämastään, kirjoista ja… |
758 |
|
|
|
Hyvä lähdeteos olisi Kai Laitisen laatima kaksiosainen Aino Kallaksen elämäkerta: Aino Kallas 1897-1921 (1973) ja Aino Kallaksen mestarivuodet (1995). Luokassa 86.2 on monta kirjailijan itsensä kirjoittamaa teosta, joissa on elämäkerrallista sisältöä. Ennen niitä olisi hyvä lukea Aino Kallasta koskeva osuus jostakin Suomen kirjallisuuden historiasta. Häntä koskeva minielämäkerta on teoksessa Suomen kirjailijat 1809-1916.
Kysy Kirjastonhoitajalta -etätietopalvelun arkistossa on aikaisemmin laadittuja hyviä vastauksia. Saat ne esiin antamalla hakuehdoiksi Kallas Aino.
|
| Onko olemassa kirjaa, joka sisältäisi Ariadnen lanka tyyppisiä juttuja? Sellainen kirja on kuulemma olemassa.... |
3136 |
|
|
|
Tarkoitat varmaankin Lemmikki Beckerin teosta Ratko Ariadnen lankoja. Se on Varkauden kaupunginkirjaston luokassa 79.84. Siitä luokasta voisi kenties löytyä muutakin nuorisotyöhön sopivaa aineistoa.
|
| Tietoa druideista. |
681 |
|
|
|
Druidit olivat muinaisten kelttien pappeja Galliassa ja Britanniassa; olivat myös heidän lääkäreinään ja tuomareinaan ja muodostivat sotapalveluksesta ja veroista vapaan säädyn. Druidit olivat myös ennustajia ja laulajia. Tämä määrittely on 1960-luvun Otavan isosta tietosanakirjasta. Druidien määrittely löytyy myös Suuresta tarukirjasta. Kelteistä on jo vastaus Kysy Kirjastonhoitajalta arkistossa. Siinä mainituissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa on myös kerrottu druideista. Lisäksi on olemassa teos Kelttien jumaltarut (1998).
|
| Mistä löytyy laiskanryijyn ohjeita? |
1746 |
|
|
|
Laiskanryijyjä (= ryijypoppana, hapsuseinävaate, pikaryijy) on tehty 1980-luvun lopulta. Kirjoista ei vielä löydy ohjeita, mutta Mallikerta lehti on useassa eri numerossa julkaissut ohjeita/malleja mm. 1990:2, 1990:4, 1991:1, 1991:3, 1991:4, 1992:1, 1992:3, 1994:3, 1995:2, 1996:1, 1996:2. Ohjeita ja neuvoja saa myös paikallisista käsityökeskuksista.
|
| Kenen puhe on pelkkää sanahelinää?? |
1680 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirja (1988) ei anna sanahelinästä määritelmää vaan ainoastaan esimerkkejä: "Korea, halpahintainen sanahelinä", "Koko puhe oli onttoa sanahelinää" ja "Ei pelkkä sanahelinä ole runoutta". Uusi suomen kielen sanakirja (Timo Nurmi, 1998) määrittelee, että kyseistä sanaa käytetään halventavasti koreilevasta puheesta tai kirjoituksesta. Suomen kielen perussanakirjan (1994) mukaan sitä käytetään vaikuttavuutta tavoittelevasta sisällöttömästä kielenkäytöstä.
Oman kielitajuni mukaan sanahelinässä on kysymys jollain tavalla katteettomasta puheesta; kuulija ei voi käsittää puhujan sanojen merkitystä vaan joutuu pitämään niitä onttoina sanoina. Tulee mieleen ns. puppusanageneraattori, jonka sanotaan kokoavan muodoltaan... |
| Tarvitsen koulun esitelmää varten tietoja kihlajaisista ja avioliitosta. Pitäisi löytyä mm, mitä kihlaus merkitsee, kuka voi solmia avioliiton ja ketkä eivät… |
1340 |
|
|
|
"Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet", sanotaan avioliittolain 1. pykälässä. Avioliiton esteet selostetaan saman lain §:issä 4 - 9 ja esteiden tutkinta §:issä 10 - 13. Jos avioliittoon aikova on ulkomaalainen, häntä koskevat vastaavat asiat selostetaan laissa eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista §:issä 2, 4, 6, 15, 17, ja 47 sekä vastaavan asetuksen §:issä 1 - 8. Nämä tekstit ovat Suomen laki -teoksen I osassa tunnuksinaan Si 201, Si 205 ja Si 206. (Tämä käy ilmi aakkosellisen hakemiston aiheista avioesteet ja kihlaus.)
Aihepiirisi tapakäytäntö selviää Sirkka Lassilan teoksesta Uusi käytöksen kultainen kirja. Se on Varkauden kaupunginkirjastossa sekä... |
| Asiakas perää kirjaa jossa sota-aikana työvelvollinen ei voi kertoa olevansa työssä keskuksessa johon kerätään rintamalla kaatuneet eteenpäin lähettämistä… |
1063 |
|
|
|
Impi Karhulan muistelmateoksessa Näkymätön rengas (Kustannuskeskus Päivä,
Hämeenlinna 1973) päähenkilö työskentelee talvisodan aikana Lappeenrannassa
Puolustusvoimien Kaatuneitten Varastolla eli yksikössä, joka huolehti
vainajat kotiin vietäviksi. Työpaikasta ja sen tapahtumista oli kielletty
kertomasta ulkopuolisille.
|
| Etsin tietoa tutkimuksista, jotka käsittelevät kehitysvammaisten vanhenevia omaishoitajia. |
904 |
|
|
|
Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
|
| Tahtoisin mahdollisimman paljon tietoa Kotalahdesta, kartat, pinnanmuodot yms. (sijaitsee Leppävirralla). |
1919 |
|
|
|
Leppävirran Kotalahden kylä sijaitsee 5-tien varressa pääosin sen länsipuolella ja vähän Oravikosken eteläpuolella. Kotalahti näkyy peruskartassa 3241 11 (Konnusvesi) aivan karttalehden vasemmassa yläkulmassa. On siis syytä tutkia myös pohjoispuoleinen lehti 12 (Oravikoski), johon on merkitty Kotalahden kaivos, sekä länsipuoleiset 08 (Sorsavesi) ja 09 (Mäkrämäki). Nämä karttalehdet ovat sekä Leppävirran että Varkauden kirjaston kokoelmissa.
Kansallisbibliografiasta (Fennica CD-ROM) saadaan Kotalahden mukaan 7 viitettä: niistä kuusi käsittelee tiukasti kaivostoimintaa ja yksi sukututkimusta. Lehtiartikkeleista ei löydy viitteitä Kotalahden mukaan (Aleksi CD-ROM).
Leppävirran kirjaston kokoelmasta löytyy Kotalahden mukaan useita... |
| Haluaisin saada käsiini erään sukututkimuksen. En tiedä laatijan nimeä, enkä varsinaisesti teoksenkaan nimeä. Olen käsittänyt tutkimuksen koskevan… |
3956 |
|
|
|
Kyseessä lienee Jaakko Hirvosen kaksiosainen teos Viitasaaren Monthan-Storckovius-Moisio -sukukirja vuodelta 1992. Sitä tai mitään sentapaisia ei mainita bibliografioissa (Fennica CD-ROM, jossa kotimainen kirjallisuus vuodesta 1900 lähelle nykyhetkeä; Suomen historiallinen bibliografia, kattaa vuodet 1544-1996). Sitä ei ole Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa eikä mainitemassanne Suolahden kaupunginkirjastossa.
Suolahden vihjeen perusteella teos löytyi Jyväskylän kaupunginkirjastosta, jossa sitä on yhdet kappaleet maakuntakokoelmassa (ei lainata). Teos on ns. harmaata kirjallisuutta, jonka tavoittaminen kirjastolaitoksen kautta on hiukan hankalaa. Ehkä parhaiten sen saisi ostamalla tekijältä; kustannuspaikaksi Jyväskylä mainitsee... |
| Etsin entisen rakennushallituksen toimistoarkkitehtia, joka 1940- ja 1950-luvulla suunnitteli siellä mm. kouluja. Hänen sukunimensä päättyy sanaan -oja… |
1248 |
|
|
|
Rakennushallituksen historiikkia ei ole käytettävissä Varkaudessakaan, vaan lähteenä on Suomen valtiokalenteri. Toimistoarkkitehdeissä ainoa -oja-loppuinen on Martti Talvi-Oja; hänet mainitaan 1950 ja 1955, ei vielä 1946.
Muut toimistoarkkitehdit ovat Siitonen, Waskinen, Cronstedt, Kruskopf ja Erno (1950); vuonna 1955 uusina niminä Setälä ja Virtanen. Koko Rakennushallituksen nimiluettelossa mainitaan toinen -oja: rakennusosaston uudisrakennustoimiston apulaistoimistopäällikön sijaisena Reino Vehkaoja; hänet mainitaan 1955 (ei 1946 eikä 1950).
Valtiokalenterin muut vuodet ovat tarkistamatta. Toivottavasti tämä auttaa eteenpäin.
|
| Yritän pikkujoulujamme varten lauluja, joissa esiintyisi jossain kohtaa jonkin työntekijämme etunimi. Miten voisin parhaiten löytää niitä? Eli lauluja tulee… |
4400 |
|
|
|
Kenties apua löytyisi äskettäin ilmestyneestä kirjasta: Laulu nimipäivälle / Vexi Salmi, 1997. Siinä on Salmen riimittelemät sanat tuttuihin melodioihin. Myös internetistä voisi löytyä hyödyllisiä listoja. J.J. Marjasen kokoama lista lauluista, joissa mainitaan naisen etunimi on osoitteessa http://www.pcuf.fi/~jjm/laulut.html
|
| Mistä löytyisi englanninkieliset versiot ja minkä nimiset seuraaviin ranskankielisiin Martin Grayn kirjoittamiin kirjoihin: Les forces de la vie ; La vie… |
936 |
|
|
|
Kysymänne kuusi Martin Grayn ranskankielistä teosta löytyvät kaikki ranskankielisinä British Libraryn, Yhdysvaltain kongressin kirjaston ja Bibliotheque nationale de Francen kokoelmista, muttei englanninkielisinä. Englanninkielisinä löytyivät sen sijaan: For those I love (ransk. Au nom de tours les miens) ja A book of life (ransk. Le livre de la vie), joita ette kysynyt.
Jos Martin Grayn teoksia olisi käännetty englanniksi useampia kuin nämä kaksi, ne epäilemättä olisivat näiden englanninkielisten maiden kansalliskirjastojen kokoelmissa.
|
Kysy kirjastonhoitajalta