Vantaa

Viimeisimmät vastaukset

2284 osumaa haulle. Näytetään tulokset 2001–2020.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyisikö kirjaa: Laukkanen, Selvä ja täsmällinen tuomio, 2002. 1153 Sakari Laukkasen Selvä ja täsmällinen tuomio -kirjan saa Eduskunnan kirjastosta. Sitä on myös Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa.
Löytyyko lehtiartikkelia, kirjoittaja on Tuori, Kaarlo: Tuomarivaltio-uhka vai myytti? On ollut lehdessä: Lakimies 6/2003, sivut 915-943. 1387 Lakimies numero 6 vuodelta 2003 on Tikkurilan kirjastossa. HelMetistä ei voi hakea lehtiartikkeleita aiheen mukaan. Lehtien numeroita voi etsiä valitsemalla ensin osakokoelma lehdet (ei koko aineisto) ja kirjoittamalla lehden nimen. Klikkaamalla lehden nimeä pääsee lehden numeroihin.
Mistä löydän laulun sanat, jonka säe kuuluu: "virtahevot mönkivät, mönkivät! 2211 Laulu on nimeltään Afrikassa, kansansävelmä, sanat Juha Vainion. Se löytyy mm. nuottijulkaisusta Suuri lastenlaulukirja. Tarkista saatavuus www.helmet.fi .
Mistä löytäisin Emma-valssin sanat? 2657 Sanat ja nuotit löytyvät mm. seuraavasta teoksesta: Suuri toivelaulukirja. 4, Helsinki : Musiikki Fazer, Suuri suomalainen kirjakerho, 1984 Teoksen saatavuutta voit tarkastella HelMet -kirjastojen yhteisestä aineistohausta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuuri+toivelaulukirja+4/tsuuri+toivela… Jos kirjastokortillasi on tunnusluku, voit varata teoksen itsellesi samasta osoitteesta.
Mikä on nykyisen Pop/jazz konservatoriorakennuksen valmistumisvuosi ja kuka on sen suunnittelija? Rakennuksen osoite on Arabiankatu 2, 00560 Helsinki. 2413 Pop & Jazz Konservatorio muutti nykyisiin tiloihinsa Arabian vanhan teollisuuskorttelin eteläosaan kesällä 1995. Tilojen suunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehdit Mauri Tommila ja Yrjänä Vuojala. Lisää tietoa osoitteesta http://www.terasrakenneyhdistys.fi/terasrakennelehti/1986-1998/96-2/006… ARTO-artikkelitietokannasta löytyi viitteet muutamiin lehtiartikkeleihin, joista saattaa olla iloa: *Hakola, Liisa: Pop & Jazz : konservatorion saneeraus ja uudisrakennus. - ProjektiUutiset : rakennusalan ammattilehti 8 (1995):4, s. 13-16, 18-20. *Pop/Jazz -konservatorio muuttaa Arabianrantaan : vanhasta tehdasmiljööstä rakentuu kulttuurin kaupunginosa. - Rakennustaito : rakentajain aikakauslehti 1995:6, 32-36. *Pop & Jazz Konservatorio...
Mikä on sanan klikki etymologia? 215 Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu...
Mistä ovat kotoisin Salpausselän kaakkoisharjujen mahtavat rapakivi-irtolohkareet? On vaikea käsittää niiden olemassaoloa,kun muistaa rapakivialueen kaakkoisen… 1382 Salpausselät kulkevat rapakivialueen poikki. Kallioperä on kivilajiltaan rapakiveä, joiden ikä on n. 1,7 miljardia vuotta. - Jääkauden aikana 10 000-20 000 vuotta sitten mannerjää irrotti kallioperästä lohkareita. Mannerjään sulamisen aikana mannerjäätikön reunan peräydyttyä Salpausselän kohdalle noin 10 000 votta sitten näitä kallioperästä irronneita rapakivilohkareita kerrostui syntyviin Salpausselkiin. -Salpausselkien eteläpuolella oli Itämeren varhainen vaihe, Baltian jääjärvi. Jäävuorien mukan rapakivilohkareita kulkeutui pitkin Etelä-Suomen rannikoita, myös Salpausselkien rinteille. Tämän vastauksen olen saanut Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen toimiston geologilta. Kirjallisuutta: Savitaipaleen aluueen kallioperäkartta,(...
Mistähän kirjastosta löytyisi kirja nimeltään Seksuaaliterveys Suomessa ( AKK-oppikirjoja) 234 Kirjaa voi lainata mm. useista HelMet-kirjastoista (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot), Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
Etsin tiettyä suomalaista nuortenkirjaa, jossa esiintyy poikana elävä tyttö. Olen lukenut kirjan ennen 90-luvun puoliväliä ja se saattaa olla Tuija Lehtisen… 119 Kysymyksessä voisi olla Tuija Lehtisen kirja Poika nimeltä Iines.
Sain varauksen kautta lainaan Sergeanne Golonin kirjan "Angelika". Se on kuitenkin painettu niin pienelle kirjasimella, että luulen 467 sivun lukemisen olevan… 175 Kustannusosakeyhtiö Tammi ei ole julkaissut Sergeanne Golonin kirjaa "Angelika" isotekstisenä.
Etsin nuottia Katri-Helenan esittämään kappaleeseen; Missä oot? 102 Valitettavasti kyseisen kappaleen nuottia ei näytä löytyvän.
Onko Charles Dickensiltä suomennettu kirja Bleak House ja jos on, niin mikä se on nimeltään suomeksi ja mistä sen saisi lainaksi? 1076 Charles Dickensin teos on suomennettu nimellä Kolea talo. Julkaisutiedot ovat seuraavat: Charles Dickens, Kolea talo. Suomentanut Kersti Juva [kuvat: H. K. Browne]. Helsinki : Tammi, 2006. Teosta löytyy kirjastoista, sijaintitietoja voi etsiä pääkaupunkiseudun kirjastoista Helmet-tietokannasta, http://www.helmet.fi .
Haluaisin saada tietää nimen Kira historiaa,merkitystä ja kaiken mahdollisen tiedon kiitos etukäteen. 6527 Pentti Lempiäinen kertoo "Suuressa etunimikirjassaan" Kira-nimen (Kyra) olevan alunperin katolisen kirkon pyhimysluettelosta löytyvän syyrialaisen pyhimyksen nimi 400-luvulta. Erakkotytön kerrotaan eläneen täysin vaiti koko vuoden helluntaipäivää lukuunottamatta. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä 28.2. Eeva Riihosen teoksessa "Mikä lapselle nimeksi?" kerrotaan taas nimen olevan venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, "kyrenelainen nainen). Kiran suomalainen muunnos on Kiira. Eero Kiviniemen teoksissa "Rakkaan lapsen monet nimet" ja "Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen" kerrotaan Kira- ja Kiira-nimien yleisyydestä. Esim. vv.1980-1991 annettiin Kiira-nimi 133 kertaa ja Kira 135 kertaa. Kira on...
Mistä löytäisin tilastoja 80-, 90- ja 2000-lukujen myydyimmistä tai lainatuimmista kotimaisista lasten kuvakirjoista? Etenkin 80- ja 90-lukujen tilastoja… 2061 Kirjastolehti on listannut vuosien ostetuimpia ja parhaat arvostelut saaneita lastenkirjoja 1980-luvulla. Lehteen tiedot on saatu suoraan kustantajilta. - Kirjakauppaliitosta ( http://www.kirjakauppaliitto.fi ) kerrottiin, että heidän tilastoistaan (Tilastotietoa) näkee vuosien 2001-2005 myydyimmät lastenkirjat. Listat perustuvat Akateemisen kirjakaupan ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntilukuihin. Kuvakirjat täytyy poimia lastenkirjoista. Vanhempiin tilastoihin voi käydä tutustumassa Kirjakauppaliiton toimistossa Helsingissä ja niistä voi ottaa kopioita.
Olen varannut kirjan ja nyt näyttää siltä, että en ehdi saada kirjaa siihen mennessä kun varaukseni on voimassa. Onko mahdollista pidentää netin kautta… 1015 Netin kautta ei ole mahdollista pidentää varauksen voimassaoloaikaa, mutta voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa muuttamaan varauksesi voimassaoloaikaa.
Haluaisin tietää Salla nimen historiasta. 1381 Kustaa Vilkunan teoksessa Suuri nimipäiväkalenteri on seuraavat tiedot nimistä Salli, Salla: Salli on englannin Sally, joka on hellittelymuoto vanhasta Saara-nimestä. Sallin vakiintumista on mahdollisesti auttanut suomen kielen sallia-verbi. Salla on muodostunut Sallin a:lliseksi rinnakkaismuodoksi. Teoksen mukaan on myös mahdollista että Lapin-romantiikka on synnyttänyt nimen Salla, paikannimet Salla ja Sallatunturi ovat tuttuja kaikille. Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan Salla on ollut Sallin rinnakkaismuotona Suomen almanakassa 1950-72 23.2. ja 19.7. vuodesta 1973. Saman teoksen mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sallan Sallin tavoin nimeen Saara.
Haluaisin parantaa englannin kielen taitojani, joten kysyisin että onko mitään "helppolukuisia" englannin kielen kirjoja/lehtiä kirjastoissa? Esimerkiksi… 5151 Helppolukuisia englanninkielisiä kirjoja löytyy paljonkin eri kirjastoista. Suurin osa helppolukuisista kirjoista on ala-asteikäisille suunnattuja, mutta nuortenkirjojakin löytyy jonkin verran, esimerkiksi Graffix- ja Surfers -sarjojen kirjat tai Mary Hooperin kirjoittama Letters to Liz -sarja. Nuortenlehtiäkin löytyy, esimerkiksi Tikkurilan kirjaston lastenosastolta: J-14, Sugar, White dwarf, Dragon ja Seventeen. Lehtien uusimpia numeroita voi lukea vain kirjastossa, mutta vanhempia lainattavia numeroita voi myös tilata kirjastosta toiseen. Voit katsoa, mitä nuortenlehtiä pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy klikkaamalla tätä linkkiä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuortenlehdet&m=9&l=eng&Da=&Db… Helppolukuisia...
Mistä nimi Noora on peräisin ja mitä se meritsee? 4823 Noora on lyhentymä Eleonorasta, Suomen almanakassa vuodesta 1973, juhlapäivä on 11.7. Eleonoora monine muunnelmineen (esim. Eleanor, Nora jne.) on hyvin tavallinen etunimi kaikkialla läntisessä Euroopassa sekä myös Amerikassa. Alkuperältään se ei kuitenkaan ole eurooppalainen, vaan sen arvellaan tulleen tänne Espanjan kautta 1000-luvun alussa Mauritaniassa Luoteis-Afrikassa asuneiden, islamilaisesta uskonkiihkostaan tunnettujen maurien välityksellä. He taas olivat saaneet sen kuten uskontonsakin arabialaisilta. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat, 1983 ja Lempiäinen, pentti : Suuri etunimikirja, 1999
Milloin Linda nimi ilmestyi Suomen almanakkaan? 1145 Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Linda oli ensi kerran almanakassa vuosina 1908-1928 ja uudelleen vuodesta 1984.
Onko totta, että joskus 800-luvulla on ollut nainen paavina? Luin kirjan Paavi Johanna, ja sen etulipareessa sanottiin kirjailijan löytäneen viittauksia… 1215 Googlessa on Jaakko Tahkolahden esittely Alain Boureaun kirjasta "The Myth of Pope Joan" (2001), jossa vakuuttavas- ti osoitetaan kertomus naispaavista keskiaikaiseksi myytik- si. Siis: www.google.fi ja hakusanaksi "naispaavi". Kyseinen kirjoitus on alunperin ilmestynyt julkaisussa "Ennen & nyt", numerossa 3/2003.