| Minua kiinnostaisi tieto säätyläisistä 1900-luvun alussa, erityisesti heidän sisäisestä hierarkiasta ja käytöstavoista. |
323 |
|
|
|
Oletteko kiinnostuneet Suomen säätyläisistä vai jonkun muun maan? Vaasan kaupunginkirjastossa on kirjallisuutta Suomen säätyläisen historiasta esim. Raunio: Adelcreutzeista Österbladheihin:Suomen säätyläistön historia ; Gluschkoff: Murtuva säätyvalta, kestävä eliitti ; Suomen kulttuurihistoria 3. Sääty-yhteiskunnan aika.
|
| Mikä lukuohjelma on ladattava tietokoneelle e-kirjojen lukemista varten? Löydän ohjeet vain I-phoneen ja Androidiin? |
309 |
|
|
|
Tavallisilla tietokoneilla käytetään Adobe Digital Editions-lukuohjelmaa , joka sopii sekä windows- että mac-koneisiin. http://www.adobe.com/fi/products/digital-editions/download.html
Linuxilla ei toimi suoraan tämä ohjelma, vaan se vaati Wine-sovelluksen väliin.
Lisäksi lukuohjelma pitää valtuuttaa (auktorisoida) AdobeID-tilillä, jonka saa Adoben sivuilta www.adobe.com/se/membership
|
| Mitenköhän nykyajan käytösetiketin mukaisesti menee "tutun" lääkärin tervehtiminen esimerkiksi kadulla vastaan tultaessa? Ymmärrän varmasti että vaikkapa… |
1567 |
|
|
|
Tähän kysymykseen en löytänyt mitään virallista sääntöä. Katsoin kirjaston etikettikirjoja, mm. tervehtimisopasta (Moikkari: Moikkaajan muistikirja) sekä terveydenhuoltoalan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (Laitila: potilaan käsikirja, Salonen: Sairasta! Lääkärin käyttöohje potilaalle). Nämä viimeksi mainitut kirjat keskittyivät enemmän käytöstapoihin lääkärin vastaanotolla.
Et ole kysymyksesi kanssa yksin. Erilaisilla keskustelupalstoilla asiaa on myös pohdittu http://www.vauva.fi/keskustelu/3419026/ketju/tykkaako_laakarit_jos_niit…. Yleisin mielipide näyttää olevan, että lääkäri ei yleensä tervehdi ensin mutta jos potilas tervehtii, hän vastaa. Pitänee myös muistaa, että lääkärit tapaavat niin paljon ihmisiä, että eivät välttämättä... |
| Mikä on puhuttelujärjestys, kun ollaan tekemisissä kuninkaallisten kanssa? Kuka puhuttelee ensin ketä ja miten? |
681 |
|
|
|
Meillä olevissa tapakirjoissa oli tästä aiheesta hyvin vähän tietoa. Magdalena Ribbing: Stora etikettbok tarjoaa suppean vastauksen aiheeseen. Seuraavat luotettavat internet-sivut tarjoavat myös asiaan valaisua
http://sofi.imcms.net/7439
http://www.debretts.com/forms-address/royal-family-0/other-members-roya…
http://www.royal.gov.uk/ThecurrentRoyalFamily/GreetingamemberofTheRoyal…
|
| Mikä on sanan "valtoimenaan", "valtoin" tai jonkin muun taivutuksen alkuperä? |
898 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjassa (WSOY 1996) on seuraavasti:
Sana valtoi|n adj. -mesti adv. valloillaan oleva, irrallinen, irtain. - V:mina tai alustaan kiinnitettyinä eläviä leviä. Äiti kokosi v:met hiuksensa sykerölle. V:mena tai lauttoina uitettu puutavara. – Valtoimena(an) adv. vapaana, irrallaan, omin valtoineen, valtoinaan.
Valtoinaan adv. valtoimenaan.
|
| Etsin sanomalehtiartikkelia suomalaisesta laivaonnettomuudesta. Se tapahtui 4.5.1957. Laivan nimi oli m/s Bornholm Vaasasta. US Coast Guardin alus Duane… |
500 |
|
|
|
Näitä lehtiä ei ole tuolta ajalta selailtavissa tai haettavissa verkon kautta. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa Vasabladet ja Vaasan-lehti mikrofilmirullina ja/tai fyysisinä sanomalehtinä. Voit tulla lukemaan ko. lehtiä pääkirjaston lehtilukusaliin ja etsiä tietoa tapahtumasta.
Helsingin Sanomia ei säilytetä Vaasassa mutta halutessasi voimme kaukolainata sinulle vuoden 1957 Hesaria mikrofilmirullina.
Verkon kautta asiasta löytyi vielä Herald Journalin artikkeli
http://news.google.com/newspapers?nid=1876&dat=19570505&id=tGosAAAAIBAJ…
|
| Mulla on 5 markan seteli A3992612 keskellä iso kuusi ja toisella puolella vaakuna tai kilpi .Vasemmassa yläkulmassa näkyy D.Onko minkään arvoinen.Tv Markku… |
447 |
|
|
|
Kysyin setelin arvoa Vaasanseudun Numismaatikot ry:stä ja sieltä vastattiin seuraavasti:
Aivan pankkisileänä parisen kymppiä, hieman kuluneena jonkun euron ja pehmeänä eli hyvin kuluneena lähinnä muistoesine.
|
| Miltä näyttää "viallinen" olympia raha 1952? |
2678 |
|
|
|
Virallisessa v:n 1952 olympiarahassa on kuvattuna tammenlehväseppele arvonumeron ympärillä, toisella puolella olympiarenkaat. Virheellisessä painoksessa on seppeleen reunassa luvun 500 viimeisen nollan kohdalla ylimääräinen risuksi kuviteltavissa oleva viiva. Kuva löytyy esim. http://www.kolikot.com/raha/731
|
| Miten arabian finel punahilkka pannua käytetään? Voiko laittaa levylle ja lämmittää esim vettä? Kiitos |
685 |
|
|
|
Kysymäsi pannu näyttää kuvassa ihan tavalliselta emaliselta kahvipannulta, joten on luultavaa, että sillä voi keittää esim. vettä ihan normaalisti levyllä. Voit kuitenkin varmistaa asian kysymällä suoraan Arabialta (www.arabia.fi), sivun alaosassa on Ota yhteyttä- linkki.
|
| Onko Putin joutumassa Tshetshenian sodan toimiensa vuoksi Haagin sotarikostuomioistuimeen ? |
712 |
|
|
|
Haagin sotarikostuomiostuimen verkkoportaali on suljettu tämän vuoden alussa. Sitä vanhemmat tiedot ovat yhä saatavissa, niistä ei löydy mitään Tsetsenian kysymykseen viittaavaa. http://www.haguejusticeportal.net/index.php?id=5902
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on antanut n. 210 tuomiota Tsetsenian tapahtumiin liittyen. Useimmissa niistä on todettu tapahtuneen ainakin yksi ihmisoikeusloukkaus. Presidentti Putinia ei näissä mainita henkilönä, jutut ovat Venäjän valtiota vastaan. http://echr.coe.int/Documents/CP_Russia_ENG.pdf
Ryhmä suomalaisia kansalaisaktivisteja Suomen antifasistisesta komiteasta ja Suomalais-venäläisestä kansalaisfoorumista jätti 25.6.2013 poliisille tutkintapyynnön koskien Venäjän presidentin Vladimir Putinin toimia... |
| Löytyykö levytystä siperialaisesta laulusta Kukkiva maa. |
924 |
|
|
|
Nuotissa Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 on kappale Zemlja tsvetov suomeksi Kukkiva maa. (Löytyy Vaasan kaupunginkirjastosta.)
Yleisradion Fono-äänitetietokannasta löytyy levy EVEREST : Pesni na stihi Igorja Shaferana / Lauluja Igor Shaferanin teksteihin. Sillä on kappale Zemlja tsvetov (käännös: Kukkasmaa). Esittäjä: Nadezhda (yhtye). Tekijät: Martynov, Jevgeni (sävellys). Shaferan, Igor [1932-1994] (sanoitus).
Voisiko kyseessä olla tämä kappale?
Mistään kirjastosta ei ikävä kyllä kyseistä äänitettä löydy. Mikäli haluat ostaa levyn, kannattaa kääntyä Ruslania-kirjakaupan puoleen, he myyvät myös musiikkia ja ehkä heidän kauttaan tämäkin levy jostain löytyisi. Yhteystiedot: http://www.ruslania.com/context-584.html.
|
| Onko Katerina Ivanovnalla yhteys Dostojevskin Rikoksessa ja rangaistuksessa sekä Karamazovin veljeksissä? Molemmissa kirjoissa henkilö on korkea-arvoisen… |
420 |
|
|
|
Hans Otmanin kirjassa Dostojevski ja todellisuus (WSOY 1987) kerrotaan (s. 44-): ” Dostojevski avioitui 1857 leskirouva Marja Dimitrijevna Isajevin kanssa. Tämä onneton avioliitto päättyi huhtikuussa 1864 Marjan menehtyessä Moskovassa keuhkotautiin... Maria Isajevaa on pidetty Rikoksen ja rangaistuksen Katerina Ivanovnan esikuvana sekä ulkonäöltään, temperamentiltaan että tavassa, jolla hän jättää maallisen elämän”.
Kirjassa (s. 53) on myös kohta: ”Seuraavana vuonna Dostojevski matkusti ulkomaille rakastajattarensa, 22-vuotiaan Apollonaria Suslovan kanssa, joka Dostojevskin romaanissa Pelurit esiintyy Polinan hahmossa. Horst Bienekin mukaan (Dostojewski für alle, München 1981) Apollinarian piirteitä on siirtynyt myöskin Dunjaan, Aglajaan... |
| Mikä on nimen Eevert / Eevertti alkuperä, tarkoitus ja koska on nimipäivä |
3997 |
|
|
|
Eevert-nimisillä on nimipäiväivä 9.9. Nimi palautuu saksalaiseen etunimeen Everhard (myös Eberhard), jonka merkitys on ”voimakas kuin karju”. Eevert oli almanakassa ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa, ja uudelleen se on ollut mukana vuodesta 1995. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi on muodossa Evert ja nimipäivä on samoin kuin suomalaisessa 9.9.
Nimestä tunnetaan myös pidentymä Eevertti. Eevertti on aina ollut jonkin verran Eevert-nimeä harvinaisempi, eikä se ole päätynyt almanakkaankaan.
Lähde: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
|
| Haluaisin tietää nimestä Viljami Sulo Juhani nimestä alkuperän, nimen tarkoituksen ja koska on nimipäivä samoin nimestä Onni ja liittyykö luontoon. Kiitos |
846 |
|
|
|
Viljamin nimipäivää vietetään 6.4. Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William-nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm (”lujatahtoinen kypäränkantaja”). Viljami on ollut Suomen almanakassa v. 1950 lähtien.
Sulon nimipäivää vietetään 13.2. Suomenkielen yleiskielen sana sulo ilmaisee kauneutta ja suloisuutta, ja etunimenä Sulo otettiin käyttöön 1800-luvun lopussa. Vaikka sitä annettiin aluksi myös tytöille, vakiintui se lopulta poikien nimeksi. Sulo otettiin ensimmäisen kerran almanakkaan v. 1908.
Juhanin nimipäivää vietetään 24.6. Nimi Juhani on Johanneksen suosituin suomalainen muunnelma. Johannes-nimen kantamuoto on heprean Jochanan, joka tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Johannes... |
| Onko teillä oppikirjoja? Esim. Fotoni 1 (fysiikka) tarvittaisi. Näin sitä joskus, mutta nyt kun selasin, niin sitä ei löyty. |
429 |
|
|
|
Kirjastossamme on myös oppikirjoja mutta kysymääsi Fotoni 1 kirjaa ei meillä ole. Mikäli haluat, se voidaan tilata sinulle jostain muusta kirjastosta. Kaukolainan hinta on 2 euroa yleisistä kirjastoista ja kaukolainapyynnön voit tehdä joko netin kautta tai lähikirjastossasi.
|
| Kuinka digikehtiä pääsee lukemaan ?. Systeemi on ilmeisesti muuttunut. |
438 |
|
|
|
Digilehtien kotikäyttäjä: Kirjaudu ensin CS Library verkkokirjastoon ja mene tietokantasivulle, klikkaa sen jälkeen lehti auki ja käytön pitäisi toimia, jos lehteä on oikeus käyttää etänä.
Kirjastossa oleva käyttäjä: Asia on vielä vaiheessa. Nyt voi lukea vain Pressdisplaytä kotikäyttäjän kanssa samalla tavalla, mutta tulevaisuudessa käyttäminen tulee muuttumaan niin, että kirjautumista ei tarvita.
|
| Mitkä kuuluivat EU:n jäsenvaltioon vuonna 2008? |
525 |
|
|
|
Ulkoasiainministeriön ylläpitämän Eurooppatiedotuksen kotisivuilta löytyy tietoja Euroopan unionin jäsenmaista vuosittain ja unioniin liittymisvuosista
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92654#.URC…
|
| Missä osoitteessa toimi Vaasassa "Otto Kinberg" 1900-luvun alussa? Kangaskauppa & damskrädderi. Löytyykö firmasta tai kauppiaasta muutakin tietoa? |
4626 |
|
|
|
Vasa Adressbok vuodelta 1898-1899 kertoo, että kauppa sijaitsi "Thiléns gård vid salutorget". Thiléns gård puolestaan sijaitsi osoitteessa Vaasanpuistikko 11. Samassa osoitekirjassa on muuten kaupan kokosivun mainos.
|
| Millaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia Vaasassa oli 1920-luvulla tarjolla lukion suorittaneille ruotsin- tai suomenkielisille? |
1258 |
|
|
|
Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille.
Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten... |
| Kirjoitan tieteellistä artikkelia Grimmin satujen (alkuperäisestä Kinder- und Hausmärchen) suomennoksista ja niiden vastaanotosta Suomessa. Onko teillä… |
681 |
|
|
|
Ikävä kyllä, en onnistunut löytämään aiheesta juurikaan tietoa. Ulla Lehtosen kirjassa Lastenkirjallisuus Suomessa 1543-1820 mainitaan, että v. 1849 ilmestyi Kakstoista kummallista satua, joka on varhaisin meillä ilmestynyt Grimmin satujen yhtenäinen suomennosvalikoima. Kirjassa todetaan lisäksi, että "vaikka Kakstoista kummallista satua-kokoelmasta otetttiin kaikkiaaan neljä painosta, ei lehdistö kiinnittänyt siihen huomiota" (s. 119). Kirjastossamme on myös Oili Suomisen teos Grimmin satujen suomennoksia 1927-1999.
Pieni suuri maailma: Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia- kirjassa mainitaan mm. että 1900-luvun sadun suuria vaikuttajia olivat Grimmin veljekset, Andersen ja Topelius.
Raija Jänice ja Oili Suominen... |
Kysy kirjastonhoitajalta