| Mikä on dieselöljyn polttamisen kokonaiskasvihuonevaikutus kiloa tai litraa kohden verrattuna vastaavaan bensiinin kokonaiskasvihuonevaikutukseen.Tässä… |
99 |
|
|
|
Tämä kysymys on sen verran spesifi, että se kannattaa osoittaa erikoiskirjastolle. Viikin tiedekirjasto on avoin kaikille tiedontarvitsijoille ja voit lähettää sinne kysymyksen kysymyslomakkeella
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/palvelut/kysykir.htm
Toinen mahdollinen paikka, josta saisit vastauksen kysymykseesi on VTT. Kysymyksen voit laittaa menemään osoitteeseen tietopalvelu@vtt.fi
|
| Mistä Tuula nimi on tullut |
473 |
|
|
|
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet (Otava 2005) mukaan nimi Tuula on nuori nimi. Sen alkuperä on selitetty osittain Larin-Kyöstin tutuksi tulleesta sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Kirjan mukaan suosioon ovat vaikuttaneet sanat tuuli ja tuulonen sekä nimi Tuulikki. Tuula tuli etunimenä käyttöön 1900- luvun vauhteessa.
Pentti Lempiäisen kirjan Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan Larin-Kyöstin laulu Tuulan tei on saattanut myötävaikuttaa Tuulan yleistymiseen etunimenä, mutta se liittynee taustaltaan myös luontonimiin. Sopivia esikuvia ovat olleet Tuuli, Tuulia ja varsinkin Tuulikki, jonka kutsumamuodoista Tuula on tavallisin.
|
| Kuinka monta kertaa on lainattu seuraavia teoksia Vaasan kirjastoissa tämän vuoden puolella? Leena Lehtolainen, Ennen lähtöä Leena Lehtolainen, Ja äkkiä onkin… |
150 |
|
|
|
Kysymiäsi Leena Lehtolaisen teoksia on lainattu Vaasan kaupunginkirjastossa seuraavasti:
Ennen lähtöä (kirjastossa on vuosien 2007, 2002 ja 2000 painoksia tätä kirjaa)
Lainat vuonna 2008: 40
Kaikki lainat: 894
Ja äkkiä onkin toukokuu (kirjastossa on vain 1 kpl kirjaa vuodelta 1976)
Lainat v. 2008: 0
Kaikki lainat: 14
Kuolemanspiraali (kirjastossa on v. 2002 ja 1997 painoksia)
Lainat v. 2008: 24
Kaikki lainat: 778
Äänikirjana lainattu 22 kertaa (ei kertaakaan v. 2008)
Kitara on rakkauteni
Lainat v. 2008: 0
Kaikki lainat: 85
Veren vimma (kirjastossa on v. 2004 ja 2003 painoksia)
Lainat v. 2008: 38
Kaikki lainat: 649
Äänikirjaa lainattu v. 2008 1 kerta, kaikkiaan lainattu 32 kertaa
Luminainen (kirjastossa on v. 2003 ja 1996 painoksia)
Lainat... |
| Olisiko mitään kirjaa, jossa käsiteltäisiin barokkiajan seinien maalauksia ja sablooneja. Erityinen tarve olisi kuville. |
1172 |
|
|
|
Kirjoja, joissa on barokkiajan seinien maalauksia, ovat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. kirjat:
Roojen, Pepin van: Baroque (parhaat kuvat)
Arkitekturen under 1600- och 1700- talen
Fridell Anter, Karin: Så målade man
Thornton, Peter: Authentic decor
Sjöberg, Ursula: Krig och kärlek på tapeter.
|
| Löytyisikö kirjaston tietokannasta runoja, joissa kenkäteema? Entä musiikkiteoksia, joissa kenkäteema? Entä elokuvia? |
4573 |
|
|
|
Kenkäaiheisia runoja (tai runoja, joissa jalkineet ovat jollain lailla mukana):
Arnold Eidslott: Hylätty silmänräpäys (teoksessa Lähteenkirkas hiljaisuus: uskonnollista runoutta 1900- luvun Euroopassa, s.169)
Matthias Johannessen: Jokapäivänrunoja: 9 (teoksessa Ja tunturin takaa kuulet – Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa, s. 120)
Tuntematon tekijä: Kengät on tehty sopimaan jalkoihin (teoksessa Yön häntäluu: maailmanrunouden antologia, s. 80)
K’o-chiu Chang: Kevätyö sävelmään ”Punaisiksi kirjaillut kengät” (teoksessa Virralla, s. 43)
Gertrud von Le Fort: Minä viskaan pois äärellisen (teoksessa Suurempi kuin sydämeni: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, s. 77)
Eva-Stina Byggmästar: Täytän saappaat vedellä (teoksessa Etupainoinen... |
| Minkä nimisiä suomenkielisiä sanomalehtiä ilmestyi Turussa 1800-luvun alkupuolella? |
1262 |
|
|
|
Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta löytyneitä Turussa 1800- luvulla ilmestyneitä suomenkielisiä lehtiä ovat Turun Wiikko-Sanomat (1820-1831), Turun lehti (1882-1919) ja Tähti (1863-1867).
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
|
| Onko olemassa kappaletta, joka kertoo 1880-luvun Suomesta, tai on esimerkiksi sävelletty silloin? |
130 |
|
|
|
Kansallisbiografia- tietokannasta löytyivät mm. säveltäjät Emil Genetz ja Robert Kajanus, joiden teoksia on sävelletty 1880- luvulla. Genetzin teoksia ovat Herää Suomi (1881) ja Terve Suomeni maa (1887-1888); Robert Kajanuksen Kullevon surumarssi (1880).
|
| Kaunokirjoja, joissa esiintyy kenkäteema? |
1619 |
|
|
|
Mainittujen Toiset kengät-, Siniset mokkakengät- ja Kuolema savolaiseen tapaan- kirjojen lisäksi kenkäteema löytyy aikuisten kaunokirjallisuudessa mm. kirjoissa Pentti Haanpää: Yhdeksän miehen saappaat, Oiva Arvola: Kenkähullun matka, Irja Virtanen: Punaiset kengät, Ellery Queen: Kenkäparin arvoitus, Henning Mankell: Italialaiset kengät, Scott Westerfeld: Niin eilistä, Tellervo Rouhiainen: Peilaajatyttö ja mustankiiluvat kengät, Jennifer Weiner: lainakengissä ja Niilo Laaksonen: Pieni poika ja isot saappaat.
Jalkine-aiheisia novelleja ovat Kawabata, Yasunari: Kesäkengät (kokoelmassa Kämmenenkokoisia tarinoita), Prisvin, Mihail: Vaarin huopatossut (kokoelmassa Mille nauratte: valikoima neuvostohuumoria ja -satiiria), Pälsi, Sakari:... |
| Mistä löytäisin jostakin Minna Canthin teoksesta tehdyn elokuvan vuorokaudeksi lainaan? |
89 |
|
|
|
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Minna Canthin teoksiin perustuvia elokuvia, mutta niitä voi kaukolainata kauttamme. Elokuvia löytyi muista kirjastoista kaksi kappaletta eli näytelmiin Murtovarkaus ja Anna-Liisa perustuvat vhs- elokuvat.
|
| Mistä löytyis tietoo kirjasta paha piski ja hirveä hollywoodin häslinki? |
271 |
|
|
|
Martin Chattertonista ja Paha Piski -kirjoista löytyy tietoa suomeksi kirjasta:
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2
kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
|
| Alaveteliä, Kruunupyytä, Teerijärveä ja Pedersöreä käsittelevä paikallishistorian kirja/kirjat. Onko sellaista/sellaisia kirjoja? Minkä niminen/nimisiä?… |
227 |
|
|
|
Vaasan kaupunginkiraston kokoelmista löytyviä Alaveteliä, Kruunupyytä, Teerijärveä ja Pedersöreä käsitteleviä paikallishistorian kirjoja ovat:
Storå, Nils: Kronoby kommuns historia 1865-1968
Petander, C-B.J: Striden vid Kronoby under kriget 1808-1809
Cajanus, Eric: Historisk och oeconomisk besrifning öfwer Cronoby sokn uti Österbotn
Tegengren, Helmer: Kronoby sockens historia
Tegengren, Helmer: Bebyggelse och näringsliv i Kronoby älvdal 1608-1865
Vår hembygd Kronoby, Larsmo, Pedersöre, Öja
Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia
Pedersöre storsockens historia intill 1865
Birck, E: Pedersöre härad 1750-1940
Åkerblom, Bror: Första bekantskapen med Pedersöre
Pedersöre historia 1865-1965
Pedersöreboken
Kyseisten paikkakuntien paikallishistoriaa... |
| Ruotsinkielistä kirjallisuutta; asiahaku: skolgångsbiträde |
81 |
|
|
|
Linda-tietokannasta löytyi seuraavat:
Yrkesexamen för skolgångsbiträde : examensgrunder
Helsingfors : Utbildningsstyrelsen, 2003
saatavana: Åbo Akademis bibliotek ja Oulun yliopiston kirjasto (Oulusta mahdollista myös kotilainaan)
Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa on aiheesta tehtyjä graduja:
Indola, Anna: Skolgångsbiträden ställs inför sina vanliga arbetsuppgifter, Vasa 2004
Sundström, Desire: Det som tar mycket ger mycket i gengäld: en studie av skolgångsbiträdets arbete, Vasa 2006
Graduja ei saa kotilainaan, mutta on mahdollista tutustua paikan päällä tai saada kaukolainaan lukusalissa luettavaksi.
|
| Löytyykö Vaasan pääkirjastosta sähköpistokkeita, joiden ääressä voisi työskennellä omalla kannettavalla tietokoneellaan? |
248 |
|
|
|
Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastossa on sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa sellaisia työskentelypöytiä, joihin on asennettu sähköpistorasiat eli oman kannettavan tietokoneen käyttö onnistuu myös verkkovirralla. Lisäksi pääkirjastossa ja Palosaaren kirjastossa on ilmainen langaton verkko (WLAN).
|
| Mistä Vaasan alueelta löytyy teos Shane, S. 2003. A general theory of entrepreneurship: the individual-oportunity nexus. Cheltenharn: Edward Algar. |
91 |
|
|
|
Kyseinen kirja on Tritoniassa, siellä on kaksi kappaletta ja yksi varaus tällä hetkellä.
Voit tarkistaa tilanteen heidän tietokannastaan:
http://finna.fi
tai
http://www.tritonia.fi/
Tria-tietokanta
|
| Mitä nimi Wiljam tarkoittaa ja mistä maasta se on peräisin? yms. tietoa Wiljam-nimestä... |
1326 |
|
|
|
Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William- nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa (muinaissaks. wille, tahto + helm, suoja, kypärä). Saksassa nimi on ollut keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä ja siitä kehittynyt eri kielissä tavaton määrä muunnoksia. 2000- luvun alussa Viljami on kuulunut parinkymmenen yleisimmän jälkimmäisen etunimen joukkoon, ja sitä on annettu paljon myös ensimmäiseksi nimeksi. Muoto Viljam on säilynyt harvinaisempana rinnakkaismuotona, ja varsinkin 1900- luvun lopulta alkaen vaihtoehtoisia kirjoitusasuja ovat olleet Wiljam ja Wiljami.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Saarikalle... |
| Onko Suomessa olemassa ilmailun alaan liittyvää kirjastoa? |
156 |
|
|
|
Suomen ilmailumuseolla on kirjasto, jossa myös tavallinen yleisö voi asioida tutkijoiden ja viranomaisten lisäksi. Kirjasto on normaalisti auki arkisin klo 11-17. Muinakin aikoina vierailu on mahdollista sopimuksen mukaan. Kirjasto lainaa osaa kirjoista asiakkaille, kaikkia kirjoja ja mitään ilmailulehtiä ei lainata. Kopioita voi ottaa tarvittaessa pientä maksua vastaan.
Suomen ilmailumuseo on Vantaalla, osoite on Tietotie 3, puh. 09-8700 870
|
| Sukulaisellani on taulusarja Suomen itsenäistymisestä. Siihen kuuluu 5 taulua joista yksi on kopio Eetu Iston "hyökkäys" teoksesta ja toinen on "kotka jättää… |
3706 |
|
|
|
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tietoa Paavo Ellilä- nimisestä henkilöstä. Kannattaa varmaan kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen. Kysy kirjastonhoitajalta- palveluun on tullut myös aiemmin kysymys Eetu Iston Hyökkäys- taulun muiden tekemistä versioista. Aiempaa vastausta voi tutkia menemällä palvelun vastausten arkistoon ja kirjoittamalla hakuruutuun Isto Eetu. Tietoa Iston taulusta löytyy teoksesta Rönkkö, Pekka, Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). [Oulu] : Pohjoinen, 1990. (Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
|
| Minkä arvoinen empire frangais cino centtines |
237 |
|
|
|
Kirjastossamme olevista rahojen hintaoopaista ei löytynyt hinta-arviota kyseiselle kolikolle. Suomen numismaatikkoliitto ry: n sivuilta (osoite http://www.numismaatikko.fi) löytyy keskustelupalsta, jossa voi esitttää kysymyksiä rahojen hinnoista.
|
| Minkä arvoisen on 1995 10 mk Liittyminen Euroopan Unioniin kulta ja hopea kolikon? |
1785 |
|
|
|
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahat arviohintoineen 2005- oppaan mukaan vuoden 1995 raha Suomi Euroopan Unionin jäseneksi-Finlands inträde i den Europeiska Unionen (jossa ulkoreuna kultaa ja keskiosa hopeaa) on arvoltaan 2 500 euroa. Näitä rahoja lyötiin 2000 kappaletta. Oppaassa korostetaan, että siinä mainitut arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
|
| Löytyisikö teiltä seuraava teos: Vasa Släkt- och Bygdeforskare rf.:n julkaisu Ätteläggen, jossa Clas-Erik Vesterin kokoama selvitys: Hane från Kortfors … |
441 |
|
|
|
Selvitys Hane från Kortfors löytyy Ätteläggen 2- teoksesta, joita Vaasan kaupunginkirjastossa on myös lainakappaleina eli teos voidaan kaukolainata Jämsänkosken kirjastoon.Mikäli haluatte lainata teoksen, teidän tulisi tehdä kaukolainapyyntö kyseisessä kirjastossa.
|
Kysy kirjastonhoitajalta