| Haluaisin tietää koska on Mirellan nimipäivä??? En ole vielä mistään kalenterista löytänyt! :( |
1230 |
|
|
|
Kirjassa Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992) on seuraava tieto: "Mirella: italialainen muunnos nimistä Mireille, Miranda tai Mirabella. Katso Mirelle, Mira." Suomalaisessa almanakassahan Mirella-nimeä ei ole, mutta Mira viettää nimipäivää 30.04.
Kirjassa Olga Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle!
on mm. italiankielisten nimien luettelo, jossa Mirella-nimi mainitaan. Nimipäivä on 01.11.
|
| Kysyn nyt aika mahdotonta. Uudenkaupungin Sanomissa on joskus 90-luvulla ilmestynyt sarjakuva. Siinä on tyttö ja poika, sarjakuva on rakkauspainotteinen. Tyttö… |
1106 |
|
|
|
Olisikohan etsimäsi sarjakuva Mafalda? Tämä sarjakuva ilmestyi Uudenkaupungin Sanomissa ainakin alkuvuonna 1991. Tekijä on nimimerkki Quino (=Joaquin Salvador Lavado). Alunperin ko. sarjakuvia on julkaistu argentiinalaisissa aikakauslehdissä El Mundo ja Cordoba...) Suomeksi sarjakuva-albumit ovat ilmestyneet Jalavan kustantamina erilaisina versioina vuosina 1971-2002: Mafalda 1, Mafalda 2 ja Mafalda 3.
|
| Tarvitsisin kirjan, mikä kertoo ravintola-alan työskentelystä. Kirjan pitäisi olla jonkun muun kuin asiakirjan tyylinen(eli ei oppikirja tai muu sellainen)… |
1421 |
|
|
|
Haluaisitko esim. elämäkertoja:
Bourdain, Anthony: Kitchen Confidential : mestarikokin tunnustuksia. 2001.
Stenvall, Taru: Herrojen ja narrien näyttömöllä. 1988.
Ojaharju, Jorma: Minun Kosmokseni. 1982.
Entäpä historiaa:
Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina 1-2. 1963.
Uusikaupunkilaisia ravintoloita:
Onnela, Tapio: Vallila. 1982.
Jalava, Mari. Perinteetkin velvoittavat - Gasthaus Pooki. 1995.
Lähiöravintola (1985) ja Ahola, Eija: Happy Hours : uuden keskiluokan ravintolaelämää (1989) käsittelevät ravintoloita lähinnä yhteiskunnallisesti.
Mustonen, Pertti: Ravintolaelämää (1990) sinulla jo lieneekin lainassa.
Lopuksi kuitenkin vielä muutama tutkimus:
Aaltolahti, Leena: Asiakaspalvelijasta monitoimikoneeksi : muutoksia ravintola-alan... |
| Teen opinnäytetyötä Alkolle, jossa aiheena on myymälän muutto ja uuden myymälän perustamiseen vaikuttavat asiat. Tarkoituksena on saada kaikki näihin… |
942 |
|
|
|
Lähetän Sinulle muutamia ehdotuksia, jotka on poimittu yleisten kirjastojen Manda- ja tieteellisten kirjastojen Linda -tietokannoista:
*Olkkonen, Olli: Toimitilasijoittaminen - markkinat, strategia, analyysi. (Sitra, 1997,157).
*Marjanen, Heli: Kauppa, sijainti ja saavutettavuus : keskeisiä raportteja pähkinänkuoressa. (Kuluttajatutkimuskeskus, 1998,11).
*Voutilainen, Päivi: Uusien yritysten taustat ja syntyprosessi. (Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja, 2001,18).
*Littunen, Hannu: Uusien yritysten menestyminen : seurantatutkimuksen tulosten kansainvälinen vertailu. (Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja, 2001, 21)
*Laukkanen, Mauri; Yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan jäljillä. (Kuopion... |
| Onko mitenkään mahdollista lukea Kuolajärven (rajantakainen Salla) kirkonkirjoja vai ovatko ne tuhoutuneet sodassa? En ole selvittänyt asiaa sen kummemmin… |
5192 |
|
|
|
Voit itse hakea Internetistä vuoteen 1787 asti Sallassa kirkonkirjoja Suomen sukututkimusseuran historiakirjojen Hiski-luetteloa osoitteessa http://www.genealogia.fi/ valitse historiakirjojen hakuohjelma
Kannattaa ottaa hakuun mukaan myös naapurikunnat Kemijärvi, Kemi ja Kuusamo.
Sallan rippikirjoja 1832-1862 on mikrofilminä olemassa ja kaukolainattavissa lähimpään kirjastoosi katseltavaksi. Rullan tunnus (Ik 195)
Kuolajärvi on ollut itsenäisenä seurakuntana olemassa 1857-1936 ja sen puhtaaksikirjoitettuja historiakirjoja
on Mikkelin maakunta-arkistossa mikrokortteina vuoteen 1900 asti. Numero SSS 210 (Kemijärvi). Niitäkin voi lainata ainakin lähimmän maakunta-arkiston kautta.
Oulun maakunta-arkisto taas voi neuvoa viimeisten sadan... |
| Kolme suosituinta koira kirjaa (mielellään rotu kirjaa) kirjastostanne vuonna 2001 |
840 |
|
|
|
Uudenkaupungin kaupunginkirjaston suosituimmat koirakirjat lainausmäärän mukaan vuonna 2001 olivat:
1.Wintzell, Åke: Maailman koirat. (1985).
2.Alderton, David: Koko maailman koirat. (1993).
3.Eerola, Tapio: Suomen koirarodut. (1997).
Ykkössijalle yltänyttä nimekettä eri kirjastopisteissämme on yhteensä 17 nidettä, joista lainoja kertyi 150 kpl. Kakkossijan niteitä on 4 kpl, joista syntyi 60 lainaa. Kolmannelle sijalle yltänyttä nimekettä on 3 kpl ja lainoja niistä 40 kpl.
|
| Gösta Frohmin kirja "NOVA"tai muu metsämörritoimintaan liittyvä esim.tunturi-tiina, lohi-waltteri tai metsämörri |
1525 |
|
|
|
Ruotsinkielistä tietoa Gösta Frohmista ja Metsämörristä
löydät esim. seuraavista osoitteista: http://grand.webway.se/frohm/ http://grand.webway.se/frohm/frohm.htm http://www.frilufts.se/frame2.html http://w1.650.telia.com/~u65004067/snovit/mulle.htm
Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä saatavissa Irja Nikkisen Metsämörri-kirja. Siitä on arvostelu Lapsen maailma -lehdessä 2001:1, s.23.
Asiasta kerrotaan myös esim. seuraavissa artikkeleissa:
Lastentarha 2000:3, s.48-50
Lapsen maailma 1995:4, s.46-47
Lastentarha 1994:3, s.52-55
Suomen luonto 1996:4, s.24-25
|
| Mikä on kirja |
2209 |
|
|
|
Seuraavassa KIRJA-sanan määrittelyä teoksesta Suomen kielen perussanakirja 1 (A-K):
1. (paksuhko) nidos paperiarkkeja, joissa on tavallisesti painettua tekstiä, kuvia tai molempia; sen muotoisena (joskus useina nidoksina) ilmestynyt tai ilmestyvä kirjallinen tuote.
2. eräiden kirjallisten teosten lukua laajempi (itsenäinen) jakso. (esim. Neljäs Mooseksen kirja)
3. merkintöihin tarkoitettu nidos paperiarkkeja. (esim. muistikirja)
4. usein arkikielessä, tavallisesti monikossa erilaisista rekistereistä, arkistoista (esim. "olla kirjoilla")
5. asiakirja, todistus, "paperit" (esim.kauppakirja)
6. paperimäärän mittana: 25 arkkia
7. vanhentunut = kirje
UNESCO:n suositus 1964:
Kirja on ei-aikakautinen painettu julkaisu, jossa on vähintään 49... |
| Mistä voisi etsiä tietoa Suomessa tehdyistä tutkimuksista, onko ne koottu jonnekin yhteen? Kiitos! |
582 |
|
|
|
Kaiken kattavaa yhtenäistä tutkimusluetteloa ei valitettavasti löydy. Suomen tieteellisillä kirjastoilla on yhteinen Linda-tietokanta, joka sisältää muun aineiston ohella myös tutkimukset ja tutkielmat.
Tietokannasta voidaan asiasanoilla hakea eri aiheista tehtyjä graduja ja tutkielmia. Linda-tietokanta
vaatii käyttäjatunnuksen ja on maksullinen.
Tieteellisillä kirjastoilla on kullakin myös omat tietokantansa Internetissä, joista voi etsiä myös tutkielmia
( http://www.lib.helsinki.fi/tilke ). Samoin eri yliopistojen kotisivuilla on mahdollisia tutkimusluetteloita
( http://www.helsinki.fi/linkit/suomi-yliopistot.html ). Esim. Helsingin yliopiston sivu:
( http://www.helsinki.fi/tutkimus/linkit1.html ) tai Tampereen yliopiston sivu: ( http://... |
| Mikä on kirjasto? |
1519 |
|
|
|
Suomen kielen perussanakirja 1 (A-K) (1990) määrittelee "kirjaston" seuraavasti:
1. (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms.; paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään.
2. eräiden kirjasarjojen nimissä.
Tietohuollon sanaston (1993) mukaan "kirjasto" on
1. yksityinen tai yleiseen käyttöön tarkoitettu kokoelma julkaisuja tai
2. organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja tai
3. tila, jossa säilytetään kirjastoa.
Jos laajempi kirjaston selvittely kiinnostaa, kannattaa tutustua esim. Kirjastolakiin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 , jossa määritellään mm. yleisten kirjastojen
tavoitteet: "...edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja... |
| Olisiko teillä tietoa kirjastojen asiakastyytyväisyyskyselyistä. Mistä niitä saisi? |
1119 |
|
|
|
Useat yleiset kirjastot ovat osallistuneet Kirjastot ja laatu -hankkeeseen, josta enemmän osoitteessa http://www.kuntaliitto.fi/opetus/kirla.htm.
Tarkempia tietoja asiakaskyselyistä voisi varmaan saada kustakin hankkeeseen osallistuneesta kirjastosta.
Meillä Uudessakaupungissakin tehtiin viimeksi viime kesänä asiakaskysely, josta tarkempia tietoja voi kysyä kirjastonjohtaja Ritva Kolholta. Painetussa muodossakin on joitain sekä tieteellisistä että yleisistä kirjastoista tehtyjä raportteja saatavissa. Samoin kirjastoalan lehdissä on joitain selvityksiä. Tarkempi luettelo näistä viitteistä on teille varattuna Uudenkaupungin kirjaston neuvonnassa.
|
| Mistä saisi tietoja v.1954 yrityksistä. Yritys josta haen tietoja on Oy Pallas, Hki. |
1001 |
|
|
|
Lähteestä Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, URL http://www.elka.fi/kyselyt/haku.html löytyi tekstihaku luettelosta-toiminnolla Suomen Rullatehdasyhdistyksen luettelosta mm. tieto Pallas Oy:n historiikista 1905-1955. Julkaisua ei kuitenkaan löytynyt kirjastojen luetteloista.
|
| Mitkä kansainväliset signaaliliput laivojen välisessä yhteydenpidossa muodostivat tevehdyksen "hyvää joulua ". Ovatko ne? - M ja C = " Merry Cristmas " ? |
1818 |
|
|
|
Kirjastossamme olevasta Internationell signalbok 1965 -teoksesta ei aivan yksiselitteistä vastausta löytynyt, mutta Kotkan Merikirjaston ja Rauman merenkulkuoppilaitoksen välityksellä tavoitetuilta kokeneilta merikapteeneilta saimme seuraavia vastauksia:
1. Laivojen kohdatessa jouluna valtamerellä soitetaan puhelimella toiseen laivaan joulutoivotukset.
2. Lippujen koodit tulevat sähkötyksestä - erillistä lyhennystä tätä varten ei ole. Joulu lyhennetään Xmas.
3. Koodilipuilla kirjoitetaan kirjain kirjaimelta koko viesti. Pelkkä M ja C eivät riitä - niillä on muu merkitys.
|
Kysy kirjastonhoitajalta