| Huume-, huumausaine-, huuma- ja hurma-sanojen etymologiasta löytyykö mitään tietoa? |
707 |
|
|
|
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo... |
| Etsin kirjaa, minkä luin ehkä 6 vuotta sitten. Se on fantasiakirja ja päähenkilönä on tyttö, joka kai muuttaa tädilleen ja kirjan nimi oli ehkä jokin "leijuva… |
275 |
|
|
|
Kirja voisi olla Diana Wynne Jonesin Rönsyilevä talo. Se sijoittuu samaan maailmaan kuin kirjailijan aiemmat romaanit Liikkuva linna ja Leijuva linna.
Rönsyilevässä talossa Sempronia-täti lähettää päähenkilö Charmainin huolehtimaan isosedän talosta. |
| Kirjastojen aineisto jaetaan kymmeneen luokkaan sen mukaan, mitä alaa teos käsittelee. Mitkä ovat yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän mukaiset pääluokat? |
1923 |
|
|
|
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä eli YKL löytyy verkosta osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/index . Sivun vasemmassa reunassa näytetään kaikki järjestelmän pääluokat, kun valitsee kohdan "hierarkia". Alaluokat saa halutessaan näkyviin klikkaamalla pääluokkaa. |
| Löytyisiköhän Aarne Oikarisen teos "isän ja äidin tarina" kirjastosta Turusta? |
124 |
|
|
|
Kirja näyttäisi löytyvän Turun yliopiston Feeniks- kirjastosta. Kirjastokortti ja lainaaminen on siellä maksutonta.
Täältä löytyvät kirjan saatavuustiedot: https://www.finna.fi/Record/volter.1847581
Täältä löytyy tietoa Turun yliopiston kirjaston asiakkuudesta: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa
Täältä löytyvät Turun yliopiston kirjastoyksiköiden yhteystiedot ja aukioloajat: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot |
| Tarvitsisin äidinkielen kurssilla tietokirjan, joka liittyy maantietoon. Onko suosituksia? |
188 |
|
|
|
Esimerkiksi nämä tietokirjat liittyvät maantieteeseen:
Hohm Franziska, Hönicke Thomas & Manfred Reckziegel (toim.): Atlas: maantiede
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat: liput ja historia
Pikkarainen, Maria (toim.): Namibia: elämää kuivuuden keskellä
Maailma tänään -sarja, johon kuuluvissa osissa käsitellään muun muassa Yhdysvaltoja, Kreikkaa, Keski-Afrikkaa ja Pohjoismaita. Sarja on julkaistu 1990-luvulla.
Lisäksi monissa matkaoppaissa kerrotaan kunkin matkakohteen historiasta ja kulttuurista. |
| Pekka Strengin & Olympia Orkesterin Unen maa albumilla on Suruperhonen ja Sinä Aamuna nimiset kappaleet, joiden sanoitukset ovat Arja Kanervan käsialaa. Onko… |
507 |
|
|
|
Arja Kanervalta ei ole julkaistu runokokoelmia, emmekä löytäneet mainintaa siitä, että runoja olisi julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä. Mikäli kysyjää kiinnostaa, miten tekstit ovat päätyneet Strengin levytykseen, Kanerva on Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2015 kertonut tutustuneensa Strengiin 1960-luvulla Ylioppilasteatterissa ja antaneensa tälle runojaan sävellettäviksi.
Helsingin Sanomien haastatteluun pääset oheisesta linkistä:https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002858559.html |
| Kauhukertomuksia nuorille |
370 |
|
|
|
Voisiko kirja olla Keskiyön kummitusjuttuja (2003). Siitä löytyy ainakin kauhutarina tytöstä ullakolla. |
| Liittyvätkö sanat begynnelse ja beginning toisiinsa? |
364 |
|
|
|
Kyllä liittyvät.
Alkua tarkoittavat ruotsin begynnelse ja englannin beginning ovat johdettu verbeistä begynna ja begin (aloittaa). Molemmat ovat samaa germaanista alkuperää.
Ruotsi kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti puolestaan länsigermaanisiin. Koska molemmat ovat germaanisia sukulaiskieliä, on niillä paljon sanastollisia yhtäläisyyksiä. Monilla kielten sanoilla on sama muinainen alkuperä.
Begynna-verbi esiintyi samassa muodossa jo keskiaikaisessa muinaisruotsissa. Ruotsiin se on tullut keskialasaksan sanasta beginnen, josta vielä vanhempi muinaisalasaksalainen muoto on biginnan.
Kyseinen muinaissaksalainen biginnan näyttäisi olevan myös englannin begin-verbin alkuperä. Varhaiskeskiaikaiseen muinaisenglantiin sana tuli... |
| Onko Tiina Miettiseltä ilmestynyt kirja Sukuja ja suvottumia? |
115 |
|
|
|
Tiina Miettiseltä on ilmestynyt teos "Juuria ja juurettomia: Suomalaiset ja suku keskiajalta tähän päivään" ja sitä on tilattu Vaski-kirjastoihin. Mikäli kirjan haluaa heti sen saavuttua, suosittelen tekemään varauksen verkkokirjaston https://vaski.finna.fi/ kautta tai soittamalla Turun pääkirjastoon kirjastoon puh. 02 262 0624.
|
| Etsin vuonna 2002 lukemaani kirjaa, jonka nimeä en enää muista. Lainasin sen Kokkolan kaupunginkirjastosta. Kyse on suomenkielisestä elämäntaito ja… |
164 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt kuvaukseesi sopivaa teosta kirjaston kokoelmista tai netistä. Suosittelen kysymään asiasta Kokkolan kaupunginkirjastolta, jos sieltä joku muistaa kyseisen kirjan. |
| Miksi rikoksia tehdään? Mitkä ovat yleisimmät syyt? |
1666 |
|
|
|
Rikollisuutta tutkitaan monilla eri tieteenaloilla, mutta erityisesti rikollisuuteen keskittynyt tieteenala on kriminologia. Sen piirissä tarkastellaan rikoskäyttäytymistä ja siihen kohdistuvia reaktioita. Kriminologit korostavat, että rikollisuus on ymmärrettävä ajassa, paikassa sekä yksilökohtaisesti vaihtelevana alttiutena. Tätä korostaa myös käsite rikoskäyttäytyminen (criminal behaviour), jolla tarkoitetaan sosiaalisten normien rikkomista (Kivivuori et al. 2018, 15–19). Rikollisuuden syiden selvittäminen ei siis ole yksinkertaista tai yksiselitteistä.
Rikollisuuden selittämistä voidaan pitää kriminologian perustavanlaatuisimpana kysymyksenä. Rikollisuus ei ole täysin sattumanvaraista, vaan se muodostaa selkeitä ja toistuvia... |
| Satu "ei saa katsoa taakse" |
481 |
|
|
|
Valitettavasti etsimänne satu ei ole ainakaan vielä löytynyt. Olen lähettänyt kysymyksen edelleen yleisten kirjastojen sisäiselle sähköpostilistalle laajemman työntekijäjoukon mietittäväksi, mutta sieltäkään kautta ei ole tullut vastausta.
Kaunokirjallisuudessa ja tarinoissa "ei saa katsoa taakse" on toistuva elementti. Kreikkalaisessa mytologiassa on Orfeuksen ja Eurydiken tarina, jossa Orfeus kielloista huolimatta katsoo Manalassa Eurydikeä ja menettää tämän lopullisesti. Raamatussa Lootin vaimo muuttuu suolapatsaaksi, kun hän Jumalan kiellosta huolimatta jää katsomaan taakseen Sodoman tuhoutumista.
Tuhannen ja yhden yön satuja 2 -kirjassa on tarina "Kateelliset sisaret". Sadussa noustaan vuorelle ja ympäriltä kuuluu kaikenlaisia... |
| Miten hyvin korvikkeet korvaavat aidon äidinmaidon? |
567 |
|
|
|
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että äidinmaidonkorvikkeen tulisi jäljitellä äidinmaidon ravintoainekoostumusta mahdollisimman tarkasti. Näin ollen äidinmaidossa ja äidinmaidonkorvikkeessa ei pitäisi ravitsemuksellisesti olla suuria eroja. Äidinmaidonkorvikkeiden koostumuksesta on myös säädetty laissa.
Äidinmaidon koostumukseen vaikuttaa äidin ruokavalio. Terveyskirjastossa julkaistun artikkelin mukaan äidinmaidossa on kuitenkin luonnostaan monia, lapsen vastustuskykyä tukevia aineita, jotka voivat suojata esimerkiksi tulehdussairauksilta. Lisäksi artikkelissa mainitaan, että imetyksellä on paitsi ravitsemuksellisia myös psykologisia etuja, kuten äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kehittyminen.
Lähteet:
https://www.... |
| Todennäköisesti Etelä-amerikkalainen kirjailija, jonka kirjassa on mielisairaala, jonne joutuvat lähes kaikki kyläläiset. Kuka on kirjailija ja mikä kirja? |
260 |
|
|
|
Kyseessä on hyvin todennäköisesti brasilialainen kirjailija Machado de Assis ja hänen novellinsa Mielitautilääkäri. Se löytyy Sammakon vuonna 2014 julkaisemasta novellikokoelmasta Kuolematon ja muita novelleja. Novellikokoelma on saatavilla Vaski-kirjastoista. |
| Kenen traaginen runo alkaa: "löi veitsen rintaani seisomaan ja vavisten juoksi pois" ? |
307 |
|
|
|
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Haavoitettu, joka on julkaistu Ruoskanjäljet-nimisessä kokoelmassa vuonna 1926. Runo löytyy myös esimerkiksi kokoomateoksesta Suomen runotar 1. Saatavuuden näet tästä linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.132887
Jos runon alkusäe on muistissa, runoa voi kokeilla hakea Vaski-tietokannasta sen perusteella. Monien runoteosten kuvailutietoihin lisätään runojen ensimmäinen säe etsintää helpottamaan.
|
| Kirja Jätti Janhusesta, joka söi tiilikattoja |
262 |
|
|
|
Jätti Janhunen -kuvakirjan kirjoittaja ja piirtäjä on Olle Snismarck. Kirja on ilmestynyt Pellefantti-sarjassa ja sen on kustantanut Kustannus Oy Williams 1970-luvulla. Kirjan tiedot löytyivät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/)
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=55724&PROFILESET=SNK2&DATABASE=6&DEPARTMENT=0&SORT=3&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&LOCATIONID=10,1,9
Tässä vielä tiivistelmä kirjan sisällöstä:
Jättiläinen nimeltään Janhunen asuu nimettömässä maassa, jossa parhainta herkkua sen mielestä ovat talojen tiilikatot. Ihmisiä harmittaa, koska sadesäällä ilman suojaavaa kattoa he vilustuvat. Maahan saapuu prinssi Pekka... |
| Persiankielisten kirjojen lahjoittaminen kirjastolle |
298 |
|
|
|
Voit tuoda lahjoitettavat kirjat esimerkiksi Turun pääkirjastolle, mikäli kyseessä on vain muutama kirja. Emme kuitenkaan takaa, että otamme kirjat automaattisesti kirjaston kokoelmaan. Arvioimme ensin kirjojen kunnon sekä niiden sopivuuden kirjaston kokoelmaan. Lahjoittaessasi voit itse ilmoittaa, mitä haluat kirjoille tehtävän, jos emme ota niitä kokoelmaan. Joitakin teoksia meillä saattaa esimerkiksi olla jo riittävästi hyllyssä.
Jos haluat lahjoittaa suuren erän kirjoja, otamme mielellämme ensin vastaan listan lahjoitettavista kirjoista.Tällä tavalla voimme jo etukäteen arvioida, sopivatko lahjoitettavat kirjat sisältönsä puolesta kirjaston kokoelmaan. |
| Millä fonteilla voisi simuloida kirjan "The Book of the Knight Zifar" alkuajan painoksia? |
180 |
|
|
|
Livro del cavallero Cifar on kirjoitettu arvioiden mukaan vuoden 1300 tienoilla. Kirjan vanhimmat säilyneet kopiot, joita varmaankin tarkoitat, ovat 1400-luvulta. Tunnetuin lienee Pariisin kansalliskirjaston hallussa oleva käsikirjoitus.
Vapaamuotoista käsinkirjoitusta voidaan simuloida fonteilla vain hyvin rajallisesti johtuen fonttien välttämättömästä säännönmukaisuudesta. Etenkin keskiaikaista kirjoitusta on vaikeaa jäljitellä, koska kirjoitus on ollut nykyistä koristeellisempaa, ja vanhat kirjoitusvälineet ovat levittäneet mustetta epäsäännöllisesti.
Pariisin käsikirjoitusta katsoen voin kuitenkin tehdä pari ehdotusta. Fontit ”Dorovar Carolus”, ”Offenbach Chancery” ja ”DeiGratia” voisivat tulla kyseeseen.
Sekä ilmaisia että... |
| Kuinka aktiivisia Suomessa esiintyvät käärmeet, varsinkin kyyt, ovat öisin? |
4343 |
|
|
|
Suomesta löytyy kolme käärmelajia: kyy, rantakäärme ja kangaskäärme.
Vaihtolämpöisinä ne ovat riippuvaisia auringon lämmöstä ja siksi suosivat päiväsaikaa. Lämpötila vaikuttaa käärmeiden liikkumiskykyyn, mikä on saalistaessa oleellista. Auringossa lämmittelystä käärmeet pitävätkin erityisen paljon. Elinympäristössään ne kaipaavat lämmittelypaikkojen lisäksi kuitenkin myös piilopaikkoja, joita ne käyttävät mm. yöpymiseen.
Yleisesti ottaen käärmeet ovat siis päiväaktiivisia.
Eteläisessä Suomessa kyiden tiedetään kuitenkin liikkuvan myös hämärän aikaan, kenties lämpimämpien öiden takia. Ei siis ole mahdotonta törmätä kyyhyn kesäyössä.
Sama näyttäisi pätevän myös rantakäärmeisiin. Tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Koli kertoo... |
| Mistä sukunimi Pöllönen on saanut alkunsa? |
866 |
|
|
|
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet |
Kysy kirjastonhoitajalta
