| 5-vuotias lapseni on erittäin kiinnostunut ihmisen kehosta (millaiset aivot ovat, mistä pissa tulee, minne ruoka menee ja miten siitä tulee kakkaa -tyyppisiä… |
236 |
|
|
|
Esimerkiksi nämä voisivat olla sopivia:
Katie Daynes: Titta in i kroppen -hauska luukkukirja
Steve Parker: En resa genom kroppen - hyvin selkeät kuvat
Richard Walker: Ihminen - matka ihmiskehoon -tarkoitettu ehkä vähän vanhemmille, mutta tässä on upeat valokuvamaiset kuvat suolistosta, aivoista jne.
Alex Firth: 100 asiaa ihmiskehosta / 100 fantastiska fakta om människokroppen |
| Etsin 4-vuotiaalle lapselleni satukirjaa, jonka aiheena olisi nukkuminen omassa sängyssä. Näkökulmana pimeyden pelon ja pahojen unien pelon kohtaaminen |
870 |
|
|
|
Pimeänpelko, pahat unet ja omassa sängyssä nukkuminen ovat teemoina Tove Appelgrenin kuvakirjassa Nukuhan jo, Vesta-Linnea. Vesta-Linnea yrittää kovasti opetella nukkumaan omassa sängyssään, mutta välillä hän kuitenkin herää pahaan uneen. Asiaa käsitellään realistisesti ja sopivan monimutkaisesti: pelot eivät heti katoa eikä kaikki suju heti hyvin.
Nukkumisen teemoja käsitellään myös Lucy Scharenbergin kuvakirjassa Nyt lähdetään mörköjahtiin, jossa lapsi voimaantuu isän keksimästä leikistä, missä möröt pelotellaan pois. Nukkumista auttaa myös pehmolelu, joka nukkuu lapsen kanssa ja tuo turvaa.
Lisää nukkumiseen liittyviä kuvakirjoja voi hakea verkkokirjasto Vaskista esim. asiasanoilla ”nukkuminen” tai ”pimeänpelko” ja ”kuvakirjat”.... |
| Miten löytäisin tämän runon kirjoittajan? Talviset hanget ja kevään valkovuokot. Kesän mustikat ja haarapääskyn liverrys sekä syksyisen metsän sienentuoksu… |
91 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet tämän runon tekijää.
Merja Muurto |
| Mistä vironkielisen (?) romaanin venäjänkielisestä käännöksestä mainittiin arvostelussa käännöksen olevan parempi kuin alkuperäinen? Arvostelu oli ehkä 1960… |
137 |
|
|
|
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Edes tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla kukaan ei tunnistanut kuvauksen perusteella teosta. |
| Tarina pojasta, joka lähti "huikaisevan kirkkaana helmikuun aamuna" joululahjaksi saamillaan suksillaan metsään hiihtämään |
309 |
|
|
|
Aukusti Salon kirjassa Meidän lasten aapinen on tarina Pikku Matin ensimmäinen metsästys. Se vastaa jokseenkin tarkkaan kysymäänne satua. Aapisesta on useita eri painoksia, esim vuonna 2005 ilmestyi näköispainos Otavan kustantamana.
Zacharias Topeliuksen satu Urhea Valtteri susijahdissa muistuttaa etsimäänne satua. Siinä tosin on kesä, ja Valtteri rehentelee kellistävänsä vaikka kolme sutta. Hän menee metsään susijahtiin, mutta yksin ollessaan hän ei enää olekaan ihan niin rohkea. Valtteri juoksee lopulta kotiin susi perässään – paitsi että susi olikin Musti-koira (”Koirahan siellä tosiaan vain oli”). Lopuksi Valtteri toteaa, että hän otteleekin mieluummin karhujen kanssa.
Satu on esimerkiksi kokoelmassa Valtterin seikkailut. Kirjasta on... |
| Onko tutkittu kuinka paljon oravat ovat uudistaneet metsiä "ruokajemmoillaan"? |
140 |
|
|
|
Asiaa on tutkittu, ja oravien ruokajemmoilla on paljon vaikutusta metsän uudistumiseen. Erityisesti tämä koskee harmaaoravaa (Sciurus carolinensis), joka esiintyy etelämpänä Euroopassa.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Orava
Interactive Centre for Scientific Research about Squirrels (ICSRS): https://i-csrs.com/squirrels-and-forest-regeneration
|
| Turpeettomat kasvualustat |
146 |
|
|
|
Juurakoista ei löytynyt tietoa, mutta turpeetonta kasvualustaa tehdään mm. seuraavista kasveista: järviruoko, ruokohelpi ja kookospalmu. Lisäksi mainitaan metsäteollisuuden puukuitu. Em. kasveista ainakin järviruoko kasvaa nopeasti.
Linkkejä myynnissä oleviin turpeettomiin kasvualustoihin:
https://www.humuspehtoori.fi/muut-tuotteet/luomumulta
https://www.biltema.fi/vapaa-aika/puutarha/istuttaminen/viljely/kukkamu…
https://auringontahti.fi/tuote/turpeeton-multa-ruokokasvualusta/
https://www.matojamulta.com/tuoteryhma/1298065 |
| Miksi susi tappaa enemmän kuin syö? |
994 |
|
|
|
Ylimäärätappamista (engl. surplus killing) ilmenee myös luonnossa. Sitä esiintyy monilla petoeläimillä. Ylimäärätappamisen syiksi on mainittu mm. tappamisen harjoittelu ja aikomus syödä tapetut eläimet myöhemmin.
Lisätietoa:
https://www.tunturisusi.com/saalistus.htm
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing |
| Kuuluuko kirjastovirkailijan työhön esimerkiksi satuhetkien vetäminen? |
264 |
|
|
|
Kirjastonhoitajan tai kirjastovirkailijan työ voi olla sisällöltään hyvin vaihtelevaa. Työn sisältöön vaikuttaa mm. se, työskennelläänkö tieteellisessä vai yleisessä kirjastossa, onko kirjasto iso vai pieni, ja mitä työnkuvasta on erikseen määrätty. Esimerkiksi tieteellisen kirjaston tai ison yleisen kirjaston aikuisten tieto-osaston kirjastonhoitaja todennäköisesti ei joudu vetämään satuhetkiä, mutta lastenosastolla tai pienessä yhden tai kahden ihmisen vetämässä kirjastossa todennäköisyys tietysti on aika suuri.
On kuitenkin otettava huomioon, että olipa kirjasto suuri tai pieni, kirjastoissa nykyään järjestetään paljon monenlaisia tapahtumia. Jonkinlaisesta esiintymistaidosta tai -halukkuudesta on kirjastonhoitajalle varmasti etua.... |
| Miten saisin kaiveltua esiin mahdollisimman paljon vuosina 1990-1999 syntyneitä suomalaisia kirjailijoita? Kiinnostaisi lukea omaan ikäpolveen kuuluvien… |
746 |
|
|
|
Kirjastojen tai Kirjasammon tietokantoja ei ole optimoitu synnyinvuoden kaltaisia hakuja silmällä pitäen, joten yhtä kattavaa, yhtenäistä listaa hakutuloksista ei taida saada millään. Oikotietä onneen ei ole, mutta pienellä kikkailulla ja useammalla haulla tuloksia kuitenkin kertyy. Kirjasampo ja/tai Wikipedia ovat tällaisessa tiedonhaussa parhaat työkalut, joskin molemmilla sivustoilla joutuu hakemaan kirjailijoita yksi syntymävuosi kerrallaan, sillä luokituksissa ei yleensä ole käytetty kokonaista vuosikymmentä.
Kirjasammossa voi hakea esimerkiksi numerolla 1990, jolloin tulosten ryhmittelyssä kohdassa "Henkilö, kirjailija tai muu tekijä" näkyvät sekä vuonna 1990 syntyneet että kuolleet kirjailijat. Parhaiten tulokset saa esille, jos... |
| Muutimme uuteen kotiin. Mikä ötökkä lajitovereineen möngertää seinillä ja katonrajassa? |
7804 |
|
|
|
Kuvien perusteella kyseessä voisi olla riesakuoriaisen toukka. Tässä linkki Ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin tekemään hyvään kodin tuholaisesitteeseen, jossa on kuvat kodin hyönteisistä:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Lisätietoa riesakuoriaisesta:
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.193675
|
| Etsin tietokirjoja, joissa käsitellään toisen maailmansodan jälkeistä Suomea, kuvataan yhteiskunnallisia oloja, ihmisten elämää ja maan kehittymistä yleensäkin… |
140 |
|
|
|
Tässä historiallisia tietokirjoja ja elämänkertoja toisen maailmansodan jälkeisestä Suomesta. Klikkaamalla teosten nimiä pääset niiden tietoihin Vaskin verkkokirjastossa ja voit samassa tehdä varauksen.
Veitsen terällä : Suomen tie läpi vaaran vuosien 1944-1962
Unelma kommunistisesta Suomesta 1944-1953
Elämää ja unelmia : jälleenrakennusajan Suomessa
Jälleenrakentajien lapset : sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin
Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen
Idän etuvartio? : Suomi-kuva 1945-1981
Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui
Myrskyn mentyä : kommunistinen vai demokraattinen Suomi?
Suvun suuri kertomus : muistitietoa itsenäisen Suomen vaiheista
|
| Oliko Kapteeni ahabin viimeiset sanat kuinka suomenettu? (From hell's heart I stab at thee! For hate's sake I spit my last breath at thee!) |
391 |
|
|
|
Herman Melvillen Moby Dick on suomennettu kahteen otteeseen. Antero Tiusasen tuoreempaa suomennosta (Otava 2002) ei ollut kirjastossa vapaana, mutta Seppo Virtasen ensimmäisessä suomennoksessa (WSOY 1956) Ahabin viimeiset sanat kuuluvat näin (s. 642):
"Sinua minä lähestyn, sinä kaiken hävittävä mutta aina häviävä valas, viimeiseen asti minä pidän sinusta kiinni kynsin hampain, helvetin sydämestäkin minä isken sinua, vihan tähden minä puhallan viimeisen henkäykseni vasten kasvojasi! Upota kaikki ruumisarkut ja ruumisvankkurit samaan kurimukseen! Ja koska kumpikaan niistä ei voi tulla minun osakseni, niin anna minun sitten hinautua riekaleiksi, kun olen vielä sinun vanavedessäsi, sinuun sidottuna, sinä kirottu valas! Näin minä sinkoan... |
| Vertailevaan esseeseen suomalainen klassikko jota on helppo vertailla George Orwell Eläinten vallankumouksen kanssa |
240 |
|
|
|
Paavo Rintalan teos Eläinten rauhanliike (1984) on Orwellia mukaileva, suomalainen ja satiirinen eläintarina, joka sopisi suoraan vertailukohdaksi Eläinten vallankumoukselle.
Muita mahdollisia vertailupareja voisivat olla esimerkiksi Lauri Pohjanpään poliittiset faabelirunot (esim. Metsän satuja ja muita runoja, 1924), Leena Krohnin hyönteismäisistä ihmisistä kertova Tainaron (1985) tai Pajtim Statovcin voimakasta eläinsymboliikkaa sisältävä Kissani Jugoslavia (2014).
Suomalaista satiiria vähäisemmällä eläinsymboliikalla edustaisivat esimerkiksi Veikko Huovisen teokset, kuten Lyhyet erikoiset (1967), Rauhanpiippu (1956) tai Lemmikkieläin (1966). |
| Mikä laulu? "Kun jäin varjojen taa"? |
81 |
|
|
|
Hei!
Mahtaisiko kyseessä olla Maailma ilman rakkautta (World without love) / J. Lennon, P. McCartney, san. Reino Helismaa. Suomen kielellä esittäneitä on useita mm. Topi Sorsakoski ja Yölintu.
Ainakin sanoissa on paljon samaa, esim: "Varjoon kulkee se tieJota rakkaus ei valoon vie"
Kyseistä kappaletta on kysytty aiemminkin, joten voisi tässäkin tapauksessa tulla kysymykseen.https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-kappale-kuka-saveltanyt-ja |
| Onko kirjaa miten "päästä yli" koulukiusaamisesta? Vaikuttaa elämään vielä pitkälle aikuisuuteen. |
280 |
|
|
|
Koulukiusaamisesta löytyy useita kirjoja ja näissä käsitellään osittain myös siitä selviytymistä :
Hamarus, Päivi: Haukku haavan tekee: puututaan yhdessä kiusaamiseen (2012)
Hamarus, Päivi: Opas kiusaamisen jälkihoitoon (2015)
Holmberg-Kalenius Tina: Elämää koulukiusaamisen jälkeen (2008)
Kaski, Satu: Jo riittää: irti kiusaamisesta ja kiusaajista (2017)
Mun on paha olla: näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (2009)
Satri, Janna: Herkkyys ja kiusaaminen (2015)
Ohessa Vaskista-tietokannasta haku aiheena koulukiusaaminen ja selviytyminen https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&join=AND&bool0%5B%5D=... |
| Tietoa ja kirjallisuutta kehitysvammoista ja vammaispalveluista Turussa |
170 |
|
|
|
Tietoa kehitysvammaisuudesta löydät esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:
Kehitysvammaliitto: https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/
Verneri - verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta: https://verneri.net/yleis/
Kehitysvammaisuutta käsittelevää kirjallisuutta löytyy paljon. Voit selailla teoksia esimerkiksi Vaski-verkkokirjastossa kirjoittamalla hakukenttään sanan "kehitysvammat" tai "kehitysvammaiset". Hakutulosta voi rajata esimerkiksi kielen tai ilmestymisvuoden mukaan oikean laidan palkista (mobiiliversiossa kohdasta "rajaa hakua"). Kehityisvammaisten parissa työskenteleville ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille on suunnattu esimerkiksi teos "Vammaistyön käsikirja" (Sanoma Pro 2020) https://vaski.finna.fi/Record/... |
| Mistä saisin tietoa naisen seksuaalisesta estyneisyydestä (huom. ei haluttomuudesta), eikä vain parisuhdekontekstissa? Painopiste mielellään psykologisilla… |
258 |
|
|
|
Aiheesta ei ihan suoraan löytynyt kirjoja, mutta voit katsoa, olisiko esimerkiksi näistä hyötyä:
Aavaluoma, Sanna: Elämä SuhteelliSeksi : kirjoituksia psykoseksuaalisuudesta
Kihlström, Marja: Iso O : matkaopas huipulle
Oulasmaa, Minna: Sexfullness : yhdessä jaettu nautinto
Santalahti, Tarja: Seksuaaliterapia
Sexologi för psykologer och psykoterapeuter
Virtanen, Jukka: Kliininen seksologia |
| Mikä on luonnon kosken toimintamekanismi? |
346 |
|
|
|
Koski on joessa oleva kohta, jossa joen pohja viettää voimakkaasti alaspäin ja vesi virtaa siksi voimakkaasti. Kosket ovat usein myös kivikkoisia, ja kivien taakse voi syntyä akanvirtoja, joissa vesi virtaa eri suuntaan kuin muuten joessa.
Koski Wikipediassa suomeksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koski
ja englanniksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Rapids
Kirjoja koskista:
Eloranta, Anssi: Virtavesien kunnostus
Paakkinen, Esa: Koskenlasku ja melonta
Veden varassa : Suomen vesiluonnon monimuotoisuus |
| Mikä pieni hyönteinen tämä on. On nähty monta kertaa vessassa jossa on kosteaa ja lämmin. Lentää yleensä valonlähteen ympärillä. |
2835 |
|
|
|
Kuvat ovat epäselviä, mutta koon ja muodon perusteella kyseessä voisi olla jokin perhossääski (Psychodidae). Kuvia perhossääskistä löytyy esim. Raimo Peltosen Hyönteiskuvastosta, http://www.hyonteiset.com/diptera-kaksisiipiset/nematocera-saasket/cf-c…
Lisätietoa hyönteisistä:
Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (2009)
Sandhall, Åke: Sääsket ja kärpäset (1980) |
Kysy kirjastonhoitajalta
