| Ostin jokin aika sitten tällaisen vanhan taulun jossa näyttäisi olevan tehdasalue ja kunnianarvoisia herrasmiehiä. Taulu oli alunperin kaarinalaisessa vanhassa… |
98 |
|
|
|
Taulua kannattaisi näyttää taiteen asaintuntijalle tai kysyä netin sivustojen kautta taidearviointia ja tietoa taulun mahdollisesta tekijästä.
Esim. Hagelstamin huutokauppojen sivuilta voi kysellä tai Bukowskin sivuilta Online-arvioinnista. Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat maksuttomia.
Myös Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta "mikä, missä, milloin", jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja.
Tässä linkkejä sivustoille:
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.hagelstam.fi/
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista/kysy-meilta-esineistasi
|
| Kaikki suomen kustannusosakeyhtiöt jotka kustantaisivat kirjan.toinen on lasten kirja ja toinen on piirros kirja yhden sivun sarjakuva. myös olen yrittänyt… |
379 |
|
|
|
Listoja suomalaisista kirjankustantamoista löytyy esimerkiksi täältä:https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti…https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot
Oheinen blogiteksti valottaa hieman sitä, millainen kirjallisuus minkäkin kustantamon julkaisulinjassa painottuu:https://www.kirjailija.blog/2018/09/suomen-suurimmat-kustantajat-2018.h…
Mikäli kustantamot eivät tartu tarjottuun teokseen, kannattaa harkita kirjan painattamista omakustanteena:https://www.akkustannus.com/luova-kustantaminen/nain-julkaiset-omakusta…https://www.taloustaito.fi/vapaalla/omat-tekstit-julki--mita-omakustann…
Vinkkejä kirjan julkaisemiseen voi hakea esimerkiksi Saara Henrikssonin teoksesta Sinä julkaiset... |
| Mikä on tämä vitsi että pinkki on Intian laivastonsininen? Kyse Donna Leonin kirjasta Pedon palkka. |
250 |
|
|
|
Lausahdus "pinkki on Intian laivastonsininen" on peräisin toimittaja Diana Vreelandin suusta. Vuonna 1956 valokuvaaja Norman Parkinson kuvasi Intiassa Voguelle kohahduttavan muotikuvien sarjan, jossa länsimaista muotia yhdistettiin Intian värikkääseen ja runsaaseen ympäristöön. Harpers Bazaarin päätoimittaja Diana Vreeland kommentoi kuvia näin: "How clever of you, Mr Parkinson, also to know that pink is the navy blue of India." Kommentin voi tulkita viittaavan kulttuurisidonnaisiin tapoihin käyttää kirkkaita värejä ja siihen, miten kyseisissä kuvissa pinkki näyttää tavalliselta, perinteiseltä ja arvokkaalta väriltä, joka sopii kaiken kanssa - eli hieman samaan tapaan kuin laivastonsinistä pidetään länsimaissa konservatiivisena, neutraalina... |
| Mikä satukirja on kyseessä:kuvassa kaunis tyttö ihastuu lammessa peilautuvaan kuvaansa? |
112 |
|
|
|
Topeliuksen sadussa Adalmiinan helmi on kohtaus, jossa Adalmiina kumartuu juomaan lammesta ja ihastuu omaan kuvajaiseensa. Maija Karman kuvittamassa kuvakirjaversiossa (ISBN 951-30-9262-3) on kuva tästä kohtauksesta, ja sama kuva on myös kirjan kannessa. (ks.liite)
Kirja löytyy sekä helmetin että Vaski-kirjastojen kokoelmista. |
| Haluaisin omaa yksityishenkilön Facebook-tiliäni saamaan uusien lukijoita blogilleni. |
158 |
|
|
|
Somemarkkinointia koskevat kirjat on tosiaankin suunnattu lähinnä yrityksille tai yhteisöille. Salla Virtasen Somemarkkinoinnin työkirja (2020) käsittelee myös maksullista mainontaa Facebookissa ja on ehkä tutustumisen arvoinen vaikka ei välttämättä käsittele juuri blogeja.
Katleena Kortesuon teoksessa Sano se someksi (1 + 2 = 3): sosiaalisen median suuri laskuoppi (2018) on lyhyt teksti yleisesti blogin mainostamisesta, vaikka Facebook lähinnä vain mainitaan nimeltä.
Verkossa on joitakin ohjeita aiheesta. Tässä digiyrittäjä ja somevalmentaja Karoliina Behmin ohjeita:
blogin mainostamisesta https://www.karoliinabehm.fi/blogi/blogin-mainostaminen
strategiasta https://tiiakonttinen.fi/bloggaaja-oletko-laatinut-facebook-strategian/... |
| Mitä eroa on sinfoniaorkesterilla ja filharmonisella orkesterilla? |
3214 |
|
|
|
Periaatteessa kyse on samasta asiasta, eli termejä käytetään usein rinnakkain.
Mutta on kuitenkin aste-ero; sinfoniaorkesteri on yleistermi, jolla tarkoitetaan orkesteria, joka kykenee esittämään sinfonioita. Tämä tarkoittaa n. 70-100 soittajan määrää ja kokoonpanon tiettyä rakennetta (puhaltimet, jousi- ja lyömäsoittimet ym.).
Filharmoninen viittaa alkuperältään (tulee sanoista filos ja harmonikos, eli musiikin rakastaminen) musiikkiyhdistysten orkestereihin.
Eli termi on vähän virallisempi ja laajempi. Koska filharmoninen orkesteri voi tietysti soittaa myös vaikka kamarimusiikkia tai konserttoja.
Toki esim. Radion sinfoniaorkesteri soittaa muutakin kuin sinfonioita, mutta tällöinkin kyseessä on orkesterin erisnimi, eikä puhuta yleisesti... |
| Mistä tulee sanonta pitkin hampain? |
2539 |
|
|
|
Pitkin hampain on suomen kielen fraasi eikä fraasien alkuperää useinkaan pystytä selvittämään. Fraasisanakirjoissa ei anneta fraasin alkuperää, vain merkitys "vastahakoisesti, töin tuskin" tai "vastenmielisesti, vastentahtoen"
Sakari Virkkunen Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Pirkko Muikku-Werner: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008)
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/pitkin%20hampain?order=entry&field=&baseforms=false
Henrietta Lastusen opinnäytteessä Pitkin hampain vertaillaan kiinnostavasti suomen ja ranskan hammas-idiomeja.Suomen kielen vastentahtoisuutta ilmaisevalle idiomille pitkin hampain löytyy myös ranskankielinen dent-sanan sisältävä... |
| Helsingin City-Centeriä on kuulemma alettu kutsumaan Makkarataloksi, koska Kari Suomalainen teki aiheesta pilakuvan. Mistä löytäisin tuon pilakuvan? |
1752 |
|
|
|
City-Center oli Viljo Revellin (1910–1964) ja Heikki Castrénin (1929–1980) 1960-luvun alkupuolella Helsinkiin suunnittelema korttelikokonaisuus, joka oli tarkoitus rakentaa Kaivokadun, Keskuskadun ja Aleksanterinkadun rajaamalle alueelle. Suunnitelmasta toteutettiin lopulta ainoastaan Makkaratalona tunnettu rakennus, sillä sen täydellinen toteuttaminen olisi vaatinut monien vanhojen rakennusten purkamista. Revellin ja Castrénin suunnittelema Makkaratalo (virallisesti City-Center) valmistui vuonna 1967, vaikka sen tieltä jouduttiinkin purkamaan uusrenessanssia edustanut Skohan talo. Makkaratalo itse edustaa modernistista betonibrutalismia, joka heijastee valmistumisaikansa ihanteita nopeasti modernisoituvasta ja autoistuvasta... |
| Pystynkö nyt varaamaan kirjat marraskuuksi? |
206 |
|
|
|
Vaski-kirjastoissa ei valitettavasti ole mahdollista varata teoksia ennalta määritellyksi ajanjaksoksi. Et esimerkiksi pysty varaamaan sähköturvallisuustutkinnon kirjoja itsellesi juuri marraskuuksi. Varattu teos toimitetaan asiakkaan valitsemaan kirjastoon heti, kun teosta on saatavilla jostakin Vaski-kirjastosta tai olet varausjonossa ensimmäisenä. Kirjojen laina-aika on pääsääntöisesti 28 vuorokautta. Voit uusia lainasi korkeintaan viisi kertaa, mikäli teokseen ei kohdistu varauksia.
Nykyisin Vaskin verkkokirjastossa on myös mahdolista keskeyttää oma varaus hetkellisesti. Tämä tarkoittaa, että voit esimerkiksi lomamatkan ajaksi laittaa varauksesi tauolle. Jos olet ensimmäisenä varausjonossa ja keskeytät varauksesi, teoksen vapautuvia... |
| Ovatko Nuorisoseuraliikkeen Pyrkijä-lehdet luettavina Turun pääkirjastossa jossakin muodossa? |
173 |
|
|
|
Pyrkijä lehteä, vuosikerrat 1890-1939, voi lukea digitaalisesti Kansalliskirjaston sivuilta: Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Turun yliopiston kokoelmista löytyy lehdet vuosilta 1901-1968: Pyrkijä : nuorison rientojen kannattaja | Turun yliopisto | Finna.fi
|
| Mistähän löytyisi tieto, mahtaisiko tämä tekijä olla Kupittaan Saven tekijöitä? Olen etsinyt netistä, mutta en ole onnistunut löytämään. Toinen on… |
3223 |
|
|
|
Kyseistä signeerausta ei löytynyt ainakaan oheisesta Kupittaan Saven taiteilijoiden sigreenauksia esittelevästä listasta:
https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htm
Listasta tosin puuttuu esimerkiksi Valentina Modig-Manuelin signeeraus. Taiteilijoiden puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita, eikä kaikkia Kupittaan Saven kuvastoja ja tuoteluetteloja ole saatavana. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Tuula Salakarin ja Harri Kalhan kirjoittamaan teokseen Keräilijän aarteet : Kupittaan Savi. Kirjan lähdeluettelo ja hyödyllisten sivujen luettelo voivat ohjata eteenpäin selvitystyössä. Kyseisen teoksen lisäksi vanhat Kupittaan Saven hinnastot ja kuvastot voivat olla avuksi.
Kupittaan Saveen liittyvää kirjallisuutta voit selata Vaski-... |
| Onko Ralph Waldo Emersonin runoa This is my wish for you suomennettu ? Jos näin onnellisesti on, missä teoksessa ja kenen suomentamana ? |
335 |
|
|
|
Emersonin teksteistä on suomennettu lähinnä esseitä ja filosofiaa, runoja ei niinkään. Runoista on suomennettu vain kaksi, Orava ja vuori sekä Päivät.
Emersonin runojen perään on kysytty palvelussa aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onkohan-ralph-waldo-emersonin-runoja?lang…
|
| Musiikkia opettavan henkilön ammatiksi kansalaisopistossa mainitaan musiikkipedagogi, toisella kurssilla musiikkipedagogi AMK. |
289 |
|
|
|
Musiikkipedagogit toimivat usein musiikinopettajina esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistoissa, joissa he opettavat soittoa, laulua tai musiikin teoriaa. Tehtäviin kuuluu oppituntien valmistelua sekä tuntien pitämistä. Ammatissa tarvitaan musiikin monipuolista tuntemusta, pedagogista osaamista sekä soitto- tai laulutaitoa.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon musiikkipedagogi (AMK). Tutkinnon voi suorittaa musiikin koulutusohjelmassa sekä pop/jazz-musiikin koulutusohjelmassa.
Yliopistoissa voi myös opiskella musiikkialaa. Alempi korkeakoulututkinto on musiikin kandidaatti, ylempi musiikin maisteri. Taideyliopiston musiikikasvatuksen koulutusohjelman tutkintoja ovat kandidaatti ja maisteri,... |
| Haluan tutustua luontokuvaukseen suomalaisessa, erityisesti vanhemmassa klassisessa kaunokirjallisuudessa. Keiden kirjailijoiden teoksia minun kannattaisi… |
158 |
|
|
|
Esimerkiksi J. L. Runeberg, Z. Topelius, Aleksis Kivi, Juhani Aho, Eino Leino, Otto Manninen, Joel Lehtonen, Helvi Juvonen, Maria Jotuni, F. E. Sillanpää, Aaro Hellaakoski ja Veikko Huovinen ovat sellaisia kirjailijoita, joiden teoksissa on luontokuvausta. Kaunokirjallisuuden lisäksi suosittelen tutustumaan Pertti Lassilan teoksiin Metsän autuus: Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700-1950 ja Runoilija ja rumpali: Luonnon, ihmisen ja isänmaan suhteista suomalaisen kirjallisuuden romanttisessa perinteessä. Näistä teoksista voi saada sekä lisää lukuvinkkejä että uutta näkökulmaa luontokuvauksen tulkitsemiseen. |
| Kuinka vanhat kiesit? |
506 |
|
|
|
Hannu Sinisalon ja Olavi Antilan toimittamassa kansanperinteen kuvateoksessa Suomalainen perinnekuvasto (1980) on useita kuvia erilaisista hevoskyydeistä, mutta tällaista kuvan mukaista nelipyöräistä hevoskulkuneuvoa sieltä ei löydy.
Vielä 1800-luvulla hevosajoneuvoliikennettä rajoitti etenkin kesäaikana maanteiden huono kunto. Vaikka kaupunkeja yhdistävät tiet olivatkin ajokelpoisia, paikalliset tiet olivat enimmäkseen jalkamiesten ja ratsujen käyttämiä polkuteitä. Pyörällisten hevosajoneuvojen määrä olikin vielä 1800-luvun alkupuoliskolla varsin vähäinen ja hyötyliikenne keskitettiin talvikeleille tai vesireiteille. Kauppamatkat kaupunkeihin voitiin tehdä kärryillä, sillä asutus- ja kauppakeskuksiin johtavat tiet yritettiin pitää... |
| Näin marja-aikana askarruttaa, kumpi kuluttaa enemmän sähköä marjojen kuivaaminen vai pakastaminen? |
1938 |
|
|
|
Pakastimen keskimääräinen kulutus on 0,5–1,5 kWh/vrk. Kulutus vaihtelee laitteen iän, tilavuuden ja energialuokan mukaan.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun tietää laitteen teho (watti, W) ja laitteen käyttöaika (h).
Käytän esimerkkinä kasvikuivuria, jonka teho on 700 W. Jos sitä käyttää neljä tuntia, niin energiankulutus on 2,8 kWh/vrk. Kun verrataan vuorokauden aikana kulunutta energiaa pakastimeen, niin tämä kasvikuivuri kuluttaa enemmän. Toisena esimerkkinä on kasvikuivuri jonka teho on 250 W. Neljän tunnin käytön jälkeen sen energiankulutus on 1 kWh/vrk.
Pakastin kuluttaa vuodessa 273–474 kWh. Kasvikuivuri kuluttaa 365–1000 kWh vuodessa, jos sitä käyttää päivittäin. Tästä näkökulmasta pakastin kuluttaa vähemmän sähköä. ... |
| Ilmestyykö Anneli Kivelältä enää Katajamäki-romaanrja ? Niitä aina odottaa, ihana sarja. |
267 |
|
|
|
Kariston syksyn uutuuslistalla ei ole uutta Katajamäki-kirjaa, eikä pikaisella tiedonhaulla löytynyt tietoa uuden teoksen julkaisuajankohdasta - tosin ei ole myöskään kirjoitettu, että Kivelä olisi lopettamassa sarjaansa. Ajanmukaisimman tiedon saa tiedustelemalla asiaa suoraan Kivelän kustantajalta, Kariston asiakaspalvelun yhteystiedot löytyvät kustantamon sivujen alalaidasta osoitteesta https://www.karisto.fi/ |
| Kun tarkastelee yksittäistä lainattavaa teosta, sen yläpuolella lukee muun muassa vaihtoehto "Lähetä sähköpostilla". Tarkoitetaanko tällä, että teos ei tule… |
156 |
|
|
|
Tällä toiminnolla voidaan lähettää teoksen tietueen tiedot haluttuun sähköpostiosoitteeseen.
Esimerkiksi teoksesta Sagan, Carl: Ensimmäinen yhteys sähköpostiin saapuva viesti näyttäisi tältä:
Otsikko: Ensimmäinen yhteys
Tekijä: Sagan, Carl
Kirjastot: Vaski-kirjastot
Julkaistu: 1987
ISBN: 9512027372
Kirja
Näytä koko tietue: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.127916
|
| Missä hengellisessä laulussa sanat " Oi autuutta suurta kun kerran mä paratiisin nään..."? |
373 |
|
|
|
Olisiko mahdollisesti kyseessä Rauni Öhbergin esittämä; Ah millaista kappale
https://www.youtube.com/watch?v=ogVjxLD4f5Y
Nuotit tuohon löytyy Vaeltajan lauluja. 2 nuottikirjasta. Ja tuo on saatavilla Tampereen kaupungin kirjastossa. Kirjastojen välillä toimii kaukopalvelu.
Lisätekijä: Virtanen, Paavo, toimittaja
Julkaisuvuosi: 1971
Kieli: suomi
Aineistolaji: Nuotti
Luokka: 78.896
Kategoria: Musiikki
Kustantaja: Ristin Voitto, 1971.
Huomautus:
Sanat, pääasiassa neliääninen nuotinnos lauluäänille, sointumerkit
Lisätietoja: 1 sävelmäkokoelma (63 sivua) ; 25 cm ; nide
Toinen kappale; Pertti Tommisen esittämä Oi Autuutta, voisi myös olla kyseessä. Tuohon en löytänyt nuotteja.
https://www.youtube.com/watch?v=U6LKmz1r78g... |
| Löytyisikö jostain kuva Viipurin Papulan mielisairaalasta? |
291 |
|
|
|
Finna.fi:stä löytyy tällainen postikorttikuva Papulan sairaalasta Papula, Papulan sairaalan ulkokuva; rapapattu 3-kerroksinen jugend-rakennus | Lappeenrannan museot | Finna.fi |
Kysy kirjastonhoitajalta
