| Kuinka monta yli 100-vuotiasta oli Suomessa 31.12.2021 ikävuosittain ja sukupuolen mukaan? |
2707 |
|
|
|
Tilastokeskuksen FinStat-tietokannan mukaan Suomen väestöön kuului 31.12.2021 yhteensä 1 107 yli 100-vuotista ihmistä. Näistä miehiä oli 179 ja naisia 928. StatiFin-tietokannasta löytyy tilastoja Suomen väestön ikärakenteesta vuodesta 1972 lähtien. Jokaisen vuoden tilastot on otettu vuoden viimeisenä päivänä 31.12.
Lähteet
StatFin: Väestön ikärakenne. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v… (viitattu 25.10.2023) |
| Kirjasiko kunta tietoja torpparien rakentamista mökeistä? |
741 |
|
|
|
Yksittäisen torpan tietoja selvitettäessä on olennaista tietää ainakin suunnilleen, missä torppa on sijainnut ja keneltä se on mahdollisesti vuokrattu. Myös torpan nimen tunteminen auttaa huomattavasti. Torppa on saattanut sijaita esimerkiksi kartanon tai seurakunnan vuokramaalla. Kunnat sekä seurakunnat säilyttävät pääsääntöisesti itse niiden omaan toimintaan liittyvät asiakirjat, joten kuntien ja seurakuntien arkistojen tutkiminen voi näin ollen olla hyvä tapa hankkia tietoja jostakin torpasta. Asiakirjoja säilytetään myös Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Esimerkiksi verokirjoista ja autioluetteloista voi olla hyötyä. Maanmittauslaitoksen aineistoista voi myös olla apua tutkimuksissa.
Paikallishistoriikit ovat usein hyvä lähde... |
| Mitä tarkoittaa sanonta, että jokin on painonsa arvoinen kullassa? |
765 |
|
|
|
Yritin pitkään jäljittää sanonnan alkuperää ja merkitystä virallisemmista lähteistä, mutta en valitettavasti löytänyt näistä jostain syystä yhtään tuloksia. Sanonta vaikuttaisi kuitenkin olevan varsin suosittu ja melko yleisessä käytössä, sillä Googleen syötettäessä hakutuloksia saa sillä sen sijaan runsaasti. Hakutulosten perusteella lienee mahdollista päätellä ainakin jotain siitä, missä merkityksessä ja millaisissa yhteyksissä ihmiset sanontaa yleensä käyttävät. Sanonnalla vaikuttaisi olevan sekä kuvainnollinen että kirjaimellinen merkitys. Kuvainnollisesti sanontaa usein käytetään merkitsemään jotain hyvää ja harvinaislaatuista asiaa tai esim. tiettyä henkilön luonteenpiirrettä, jollainen ei välttämättä usein tule vastaan, ja tämä... |
| Mihin kohtaan oksaa mantelipuussa tulee kukkasilmuja? Voiko niitä tulla oksien haarakohtiin? |
188 |
|
|
|
Kukkasilmut tulevat puun pääoksista haarautuviin oksiin. Tässä kuvassa on mielestäni hyvin havainnollistettu kesä- tai kausivihantien puiden rakennetta, joihin mantelipuukin kuuluu: https://www.pubs.ext.vt.edu/content/dam/pubs_ext_vt_edu/430/430-456/IMG…. Kuvassa "scaffold" tarkoittaa suoraan rungossa kiinni olevaa ns. pääoksaa ja "lateral branch" on puolestaan siitä haarautuva sivuoksa, johon kukkasilmut ja sittemmin kukat tulevat. Mantelipuuhun ei ilmeisesti tule kukkia eikä silmuja oksien haaroihin. Kukat kasvavat oksassa joko yksittäin tai pareittain, ja ne aukeavat puuhun aikaisin keväällä jo ennen lehtiä.
Lähteet:
https://garden.lovetoknow.com/trees/almond-trees
https://www.pubs.ext.vt.edu/430/430-456/430-456.html
https://... |
| Olen yrittänyt etsiä tietoja kirjailijasta Pierre Lemaitre. Yksityiselämästä; perheestä, koulutuksesta ym. en ole löytänyt oikein mitään. Olisi kiva, jos… |
193 |
|
|
|
DekkariNetti ohjaa muutaman haastattelun ja kirjailijasivun äärelle: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LemaitrePierre
Helsingin Sanomien haastattelussa 2.1.2019 Lemaitre kertoo mm. julkaisseensa ensimmäisen romaaninsa 56-vuotiaana ja työskennelleensä aiemmin kirjallisuudenopettajana ja psykologina, koulutukseltaan hän on psykologi. HS:n mukaan Lemaitre ei ole yleensä myöntänyt haastetteluja suomalaisille tiedotusvälineille, joten tietoa voi olla helpompi löytää muilla kielillä - joskaan englanniksikaan haastatteluja ei tunnu nopsaan vilkaistuna löytyvän.
Google Translaten avulla käännetyn ranskankielisen Wikipedia-artikkelin ja parin haastattelun mukaan Lemaitre on syntynyt työväenluokkaiseen, vasemmistolaiseen perheeseen ja on... |
| Mikä on suomalaismiesten keskipituus? Entä naisten? |
2088 |
|
|
|
Löytämäni viimeisin tarkka suomalaisten keskipituuksia koskeva virallinen tilasto löytyi THL:n 2018 julkaisemasta raportista Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus. Se on tosin rajattu vanhimman ikäryhmän osalta niin, että vanhimmat tilastossa mukana olevat henkilöt ovat tuolloin olleet 74-vuotiaita. Raportin mukaan 18-74-vuotiaiden suomalaismiesten keskipituus oli vuonna 2017 178cm ja naisten vastaavasti 164cm. Raportissa on lisäksi eroteltu miesten ja naisten keskipituudet yhteensä neljän ikäryhmän osalta erikseen. Miesten keskipituus näyttää tasaisesti kasvaneen, mutta naisten toisaalta pysyneen melko samana 164-165cm:ssä. Ainoastaan kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä (65-74-vuotiaat) naisten keskipituus on ollut hieman lyhyempi... |
| Miksi lenkkareissa, jotka muutoin näyttävät samoilta, on miesten ja naisten koot erikseen? Miten sama kenkä eroaa toisesta samanlaisesta vain sillä perusteella… |
2189 |
|
|
|
Miesten ja naisten jalat eroavat tutkimusten mukaan useilta osin toisistaan. Välillä on oletettu, että naisten jalat ovat samanlaiset kuin miesten mutta vain pienemmässä koossa, mutta esimerkiksi Luon ym. (2009) sekä Wunderlichin ja Cavanaghin (2001) tutkimuksissa tämä väite on kuitenkin kumottu. Miesten jalat ovat muun muassa keskimäärin leveämpiä ja pidempiä kuin naisten, mutta toisaalta varpaiden kohdalla naisten jalat kuitenkin vaativat suhteessa enemmän tilaa. Voi siis olla, että vaikka kengät päällepäin näyttävät samanlaisilta, on niissä kuitenkin eroja kengän sisällä. Miesten ja naisten koot eivät aina myöskään ole suoraan verrannaisia, vaan yleisesti naisten tulisi valita miesten kengissä keskimäärin n. kahta kokoa pienemmät kengät... |
| Miksi liikennevalojen vihreässä nuolivalossa nuoli on valaistu ja ympärys on musta, mutta keltaisessa ja punaisessa nuolivalossa on toisinpäin? |
606 |
|
|
|
Liikenneviraston julkaisemassa Maanteiden liikennevalojen suunnitteluohjeessa (2016) kerrotaan yksityiskohtaisesti, millaiset suunnitteluperiaatteet lain mukaan määrittelevät liikennevalolaitteiden rakennetta. Ohjeessa todetaan, että "nuolikuviolla varustetussa opastimessa vihreän valon aukko on nuolen muotoinen", kun taas "punaisen ja keltaisen valon aukoissa toistetaan vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin." Ohjeessa ei erikseen perustella, miksi vihreän valon rakenteen on poikettava punaisesta ja keltaisesta.
Olettaisin, että nuolikuvioin varustetut valot eroavat toisistaan johtuen värien havaittavuuteen liittyviin tekijöihin. Liikennevalojen suunnittelussa keskeistä on juuri havaittavuus, joten on hyvin... |
| Kuinka monta elokuvaa Kansatieteellinen Filmi valmisti, ja minä vuosina? |
117 |
|
|
|
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa. Jos saat kirjan jostain käsiisi, uskon siitä... |
| Miksihän eläinkunnan tieteellisissä nimissä löytyy "helppoja" kuten Bubo bubo, Lynx lynx, Lota lota, Gulo gulo jne. mutta kasvikunnasta en muista mitään… |
206 |
|
|
|
Carl von Linnén 1700-luvun puolessa välissä kehittämä luokittelu on kylläkin toiminut merkittävänä pohjana myös nykyaikaiselle tieteellisille nimistölle, mutta se on sen jälkeen käynyt läpi muutoksia ennen kuin nykyisiin nimiin on päädytty. Myös eri maissa kehitetyt nimistöt ovat historiallisesti jonkin verran poikenneet toisistaan. Ensimmäinen kansainvälinen koodisto eläinlajeille hyväksyttiin 1892 ja kasveille vasta 1935. Nykyisin kasvi- ja eläinkunnan nimistöistä päätetään kahdessa eri nimistösäännöstössä: kasvinkunnan nimistä vastaa International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (mukaan lukien myös levät ja sienet) ja eläinten puolestaan International Code of Zoological Nomenclature. Koska nimistösäännöstöt ovat... |
| Onko kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomi pätevä työskentelemään kirjastonhoitajana yleisessä kirjastossa? |
1135 |
|
|
|
Olet pätevä työskentelemään kirjastonhoitajana yleisessä kirjastossa, mikäli olet suorittanut kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnon ammattikorkeakoulussa. Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) määrittelee työntekijöiden osaamisvaatimukset seuraavalla tavalla: "Yleisellä kirjastolla... |
| Onko sukunimi Friman ainoastaan romanien sukunimi? |
1414 |
|
|
|
Yleisimmissä suomalaisten sukunimien alkuperää koskevissa kirjoissa ei valitettavasti ollut käsitelty tätä nimeä, mutta Sukunimi-info -sivujen mukaan se on Suomessa kuitenkin itse asiassa varsin yleinen. Romaneilla se on kyllä ollut tavallinen, mutta sitä ei varsinaisesti ole sidottu mihinkään tiettyyn väestöryhmään. Noin joka 2800:s suomalainen on nimeltään Friman, ja sukunimien yleisyyslistalla se on täällä sijalla 414 kaikkiaan 23 937:stä sukunimestä. Nimi merkitsee vapaamiestä, mutta sillä voi tosin olla lisäksi muitakin merkityksiä. Sukunimi-info -sivulta löydät sukunimeä koskevaa lisätietoa ja erityisesti siihen liittyviä tilastoja Suomessa ja muualla maailmassa.
Mikäli olet kiinnostunut sukututkimuksesta ja haluaisit tarkemmin... |
| Voiko kirjastokortti vanhentua? |
232 |
|
|
|
Kirjastokortti on voitu poistaa tietokannasta, jos sitä ei ole käytetty pitkään aikaan.
Helpoiten asia selviää käymällä kirjastossa. Yli 15-vuotias vastaa itse omasta kirjastokortistaan ja voi hoitaa asian yksin, mukaan tarvitaan henkilöllisyystodistus.
Kirjastossa voidaan tehdä uusi kortti tai PIN-koodi ja samalla päivittää myös yhteystiedot. Uutta PIN-koodia ei anneta puhelimitse. |
| Koska merisuola tuotetaan haihduttamalla merivedestä, voiko siitä aiheutua meriveden suolapitoisuuden liiallinen aleneminen? |
549 |
|
|
|
Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5 prosenttia, ja lähes 97 % maapallon vesivaroista on tätä väkevämpää laatua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/05/yle-tieteen-kesakalenteri-miks…
Tästä päätellen suolapitoisuus ei ole liiallisesti alenemassa.
Ohessa vielä toinen vastaus tässä palvelussa suolapitoisuutta koskevaan kysymykseen.
"Kysymys: Merivesi on suolaista, mutta järvivesi makeaa. Miksi näin? Mistä meriveden suolaisuus johtuu?
Vastaus: Veden kiertokulku luonnossa on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Vesi haihtuu merestä, kulkee vesihöyrynä tuulen mukana, tiivistyy pilveksi ja sataa maahan. Sieltä se valuu jokia ja järviä pitkin takaisin mereen.
Maapallo on niin vanha, että vesi on ehtinyt kiertää tämän lenkin... |
| Etsin artikkeleja taidemaalari Nanna Sudesta |
165 |
|
|
|
Nanna Susi on viime aikoina itse listannut Facebook-sivulleen säännöllisesti hänestä kirjoitettuja artikkeleita ja haastatteluja: https://fi-fi.facebook.com/nanna.susi/. Sivua pääsee selaamaan ilman omaa Facebook-tiliäkin. Voit kysellä siellä mainittuja lehtiä omasta kirjastostasi. Viimeisimpiä ovat ainakin olleet Koti ja keittiö -lehden numero 1/22, Eeva -lehden lokakuun numero 2021 ja Voi hyvin -lehden numero 8/21. Tämän lisäksi netistä löytyy Nanna Suden nimellä hakemalla joitakin hänen eri lehdissä julkaistuja haastattelujaan kokonaisuudessaan. Tässä ainakin Oma aika -lehden haastattelu huhtikuulta 2021: https://omaaikalehti.fi/nanna-susi-olen-opetellut-ymmartamaan-suomalais…, Kirkko ja kaupunki -lehden vuoden 2019 haastattelu: https... |
| Minua kiinnostaa, mitä kirjastot tekevät ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuinka paljon painoarvoa hankinnoissa on ympäristöteemoilla? Näkisittekö sähköisten… |
227 |
|
|
|
Ympäristötyön edistämisestä kirjastoissa voit lukea täältä: Vihreä kirjasto
Kirjastojen hiilijalanjälki -raportista tällä sivulla löydät vastauksen useimpiin esittämiisi kysymyksiin. Raportissa aihetta on käsitelty 13 erikokoisen kirjaston osalta. Huomiota on kiinnitetty myös ns. hiilikädenjälkeen, joka "kuvaa vältettyjä päästöjä eli kuinka paljon toimija on ratkaisullaan voinut auttaa muita vähentämään negatiivisia ilmastovaikutuksia". Raportin lopusta voit myös lukea tulevaisuuden tavoitteista hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja vastaavasti kädenjäljen kasvattamiseksi.
Kirjastoilla on lisäksi olennainen tehtävä kasvattaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta nostamalla esiin ja tuomalla ihmisten ulottuville luotettavaa ja tutkittua tietoa ... |
| Nasu tai Tikru on kysynyt Nalle Puhilta: "Mitä sanat tarkoittavat?" |
373 |
|
|
|
Valitettavasti Nalle Puhin ajatusta sanojen tarkoituksesta ei ole vieläkään löytynyt. Olen kysynyt asiaa myös kollegoiltani Suomen yleisissä kirjastoissa kirjastojen sisäisellä sähköpostilistalla, mutta valitettavasti sitäkään kautta ei ole tullut yhtään vastausta.
Lukuliikkeen sivuilla (Lukuliike.fi) puhutaan ”lukemisen rakenteista” ja ”lukutaitotyötä edistävistä rakenteista” lähestulkoon synonyymeinä.
https://lukuliike.fi/
”Lukutaitotyötä edistävät rakenteet = kansalliset ja alueelliset lukutaitotyötä edistävät verkostot, toimijat, resurssit sekä niitä tukeva tutkimus, koordinointi, viestintä, hallinto ja lait”
Asiaa avataan tässä vielä tarkemmin:
https://lukuliike.fi/kansallinen-lukutaitostrategia-2030/lukuliikkeen-suuntaviivat/... |
| Onko Fridtjof Nansenin teos, jonka englanninnoksen nimi on "Through Siberia, the land of the future" suomennettu? Jos ei, mikä lienee alkuteoksen nimi? |
108 |
|
|
|
Norjankielinen alkuteos Gjennem Sibirien ilmestyi syksyllä 1914. Vielä saman vuoden aikana kirja käännettiin englanniksi ja saksaksi, ja seuraavana vuonna teoksesta ilmestyi venäjänkielinen käännös. Teosta ei ole käännetty suomeksi.
Lähde: http://runeberg.org/gjennemsib/ |
| Missä fiktiivisissä kirjoissa olisi teemana rikkinäisen perheen / vanhempien alkoholismin / lasten hylkäämisen vaikutus lapsiin? Jokin realistinen… |
182 |
|
|
|
Teemaan osuvia lastenkotikuvauksia ei tullut suositeltavaksi asti mieleen, mutta Kirjasampo-palvelusta voi hakea lisää luettavaa esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla: ongelmanuoret, alkoholismi, koulukodit, nuorisokodit, kasvatuslaitokset, lastenkodit, sijaiskodit, yksinhuoltajat, vanhempi-lapsisuhde, mielenterveysongelmat, psyykkisesti sairaat, vanhempi-lapsisuhde.
Ainakin oheisissa teoksissa kuvataan alkoholismin, mielenterveysongelmien tai muiden vaikeiden kotiolojen vaikutusta lapseen:
Pirkko Saisio: Betoniyö
Alex Schulman: Unohda minut, Eloonjääneet
Kreetta Onkeli: Ilonen talo
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Sara Stridsberg: Niin raskas on rakkaus
Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä
Taija Tuominen: Tiikerihai,... |
| Mistä on peräisin ” tuomarit rokottivat kaatumisesta paljon pisteitä”? |
259 |
|
|
|
Lienee mahdotonta selvittää, missä ja milloin kyseinen lausahdus on ensimmäisen kerran sanottu.
Varmuudella voinee sanoa, että se liittyy urheiluun.
Luulisi sitä käytettäneen urheiluselostajien ja -toimittajien toimesta monen eri urheilulajin kohdalla. Esimerkiksi mäkihyppy, taitoluistelu ja eri voimistelulajit ovat lajeja, joiden yhteydessä kyseisen lauseen käyttö vaikuttaa todennäköiseltä.
Mikäli tarkoitatte pelkästään sanan "rokottaa" merkitystä urheilu-aiheisessa yhteydessä, niin sillä viitataan yleensä sanaan "rangaista", esim. Vastapuoli pääsi rokottamaan [= tekemään maalin].
Arkikielessä tai kielikuvana "rokottaa"-sanalla viitataan sanoihin "verottaa; riistää, kupata", esim. Hallitus rokotti raskaasti yrittäjiä.
Rokottaa-sanan... |
Kysy kirjastonhoitajalta
