| Miten löydän seuraavan kirjan sarjasta sivustakatsoja, Enni MUSTONEN. |
511 |
|
|
|
Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita- sarja:
Paimentyttö, 2013 Otava
Lapsenpiika, 2014 Otava
Emännöitsijä, 2015 Otava
Ruokarouva, 2016 Otava
Ruokarouvan tytär, 2017 Otava
Taiteilijan vaimo, 2018 Otava
Sotaleski, 2019 Otava
Pukija, 2020 Otava
Näkijä, 2021 Otava
Tekijä, 2022 Otava
(https://otava.fi/kirjailijat/enni-mustonen/)
Seuraava kirja sarjassa olisi siis Ruokarouvan tytär:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3533399
|
| Onko Robert Louis Stevensonin runoa "Heather Ale" koskaan suomennettu? Jos on, mistä sen voisi löytää? |
191 |
|
|
|
Yksittäisiä Robert Louis Stevensonin runoja on julkaistu suomeksi eri antologioissa. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy 28 osumaa, mutta mikään näistä ei ole ”Heather Ale”. Juhani Lindholmin kirjassa ”Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksia” (2021 Aporia) löytyy myös muutama Stevensonin suomennettu runo, joita ei löydy runotietokannasta, mutta mikään näistäkään ei ole kyseinen runo. Lisäksi Stevensonilta on suomennettu lastenrunoja teoksissa ”Lapsen runotarha” (WSOY 1987) ja ”Runojen puutarha” (Kolibri 1992), mutta myöskään näistä ei kyseistä runoa löydy.
Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu. |
| Suur-Suomi-aatteen kytkökset Saksaan ja Alldeutscher Verband -järjestöön |
201 |
|
|
|
Alldeutscher Verband -järjestöstä ei valitettavasti vaikuttaisi löytyvän kirjallisuutta suomeksi. Myös Saksan 1800-luvun aatehistoriasta on julkaistu valitettavan vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Finna-tiedonhakupalvelusta löytyy jonkin verran Alldeutscher Verband -järjestöä käsittelevää kirjallisuutta, mutta se on pääasiassa saksaksi ja englanniksi. Valtaosa teoksista vaikuttaisi sijaitsevan ainoastaan Kansalliskirjastossa.
Suur-Suomi-aatetta käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta löytyy melko paljon. Sari Näreen ja Jenni Kirveksen toimittama Luvattu maa: Suur-Suomen unelma ja unohdus (Johnny Kniga, 2016) on Suur-Suomi-aatteen eri puolia käsittelevä artikkelikokoelma, jonka kattavasta lähdeluettelosta löytyy myös lisää... |
| Törmäsin netissä väitteeseen, jonka mukaan 70 %:lla Ukrainan hallituksen jäsenistä on Israelin kaksoiskansalaisuus. |
192 |
|
|
|
Ukrainan 43,5-miljoonaisesta väestöstä 0,2%, eli noin 100 000 henkeä on juutalaista syntyperää. (2022, CIA World Factbook). Ukrainan parlamentin eli Verkhovna Radan omilla verkkosivuilla on päivittyvä luettelo parlamentin jäsenistä. (päivitetty 11.7.2022).
https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/ukraine/
https://itd.rada.gov.ua/radatransl/Home/deps/en
Kehottaisin suhtautumaan varauksella Twitterissä tai muussa sosiaalisessa mediassa esitettyihin väitteisiin, joissa ei ole esitetty mitään luotettavia lähteitä asian tueksi. |
| Olen yrittänyt löytää itse, mutta en ole onnistunut.. Edesmennyt äitini oli 1930-luvulla käynyt kansakoulua jossa hänelle oli opetettu ritirimpsu Suomen… |
251 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta- palvelussa on vastattu muistiriimejä koskevaan kysymykseen joitakin vuosia sitten, ja vastauksesta löytyy loru Suomen rannikkokaupungeista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-kirjastoista-runoja-jotka-muista…
|
| Löytyykö mistään Aale Tynnin runon Mikko kettu sanoja? |
163 |
|
|
|
Kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa vuonna 2013 (vastausta päivitetty 2018). Tässä vastaus:
” Tässä osa runosta: Mikko kettu oli ihan pahin kiusanhenki pihan. Aina leikit toisten lasten, Mikko särki varta vasten... jne. Emme valitettavasti julkaise kokonaisia teoksia tässä palvelussa (runo voi olla kokonainen teos) tekijänoikeudellisista syistä.
Runo löytyy lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava 1958), sivuilta 15–18. Tämä runokirja löytyy useasta kirjastostamme, voitte jättää varauksen jos teos ei löydy lähikirjastosta. ”
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisko-mahdollista-saada-mikko-kettu?language_content_entity=fi
|
| Haluaisin varata CD-kirjoja Vaskin kautta. Mitä tarkoittaa lause "vain lukemisenesteisille" ? |
168 |
|
|
|
Vaski-kirjastojen valikoimassa on runsaasti cd- äänikirjoja, jotka ovat lainattavissa kaikille asiakkaille joilla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Joidenkin äänikirjojen kohdalla on merkintä ”Daisy-äänikirja vain lukemisesteisille”. Nämä ovat Celia-kirjaston materiaalia, jotka ovat tarkoitettu vain lukemisesteisille ja Celian rekisteröityneille käyttäjille. Lukemisesteisiksi katsotaan henkilöt, joille lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi vamman, sairauden tai lukivaikeuden vuoksi.
Celian verkkosivuilla tarkemmat säännöt ja rajaukset palvelun käyttöön:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/
Äänikirjoja löytyy myös vapaasti kaikille kirjaston asiakkaille E-... |
| Etsin tietoja Tommy Tabermannin runosta |
105 |
|
|
|
Runo on nimeltään ”Ääniä sieluni ovenraosta” ja se löytyy kokoelmasta Anna minä kumoan vielä tämän maljan (Weilin + Göös, 1977)
Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.138326 |
| Kenen runo? Kun sinä synnyit syntyivät kaikki kukat ja kastemaljassa lauloivat satakielet. |
231 |
|
|
|
Kyseessä taitaa olla perinteisen meksikolaisen syntymäpäivälaulu Las Mañanitaksen suomennos. Las Mañanitas lauletaan yleensä aikaisin aamulla syntymäpäiväsankarille tai vaihtoehtoisesti ennen syntymäpäiväkakun leikkaamista. Laulua lauletaan myös serenadien yhteydessä. Laulun tekijäksi mainitaan wikipedia-artikkelissa Alfonso Esparza Oteo, mutta kyseinen kansanlaulu, tai laulut, ovat todennäköisesti paljon vanhempaa perua.
Laulussa on säkeistö:
El día en que tu naciste,
nacieron todas las flores,
y en la pila del bautismo,
cantaron los ruiseñores.
Tämä kääntyy englanniksi muotoon:
On the day you were born
All the flowers were born.
At the baptismal font
The nightingales sang.
Ja suomeksi kutakuinkin:
Sinä päivänä kun synnyit... |
| Turun kaupunginkirjaston instagramissa oli jokin aika sitten ihanan inspiroiva video, jossa kirjastotyöntekijä esitteli linokaiverrusta ja -painantaa. Hän… |
149 |
|
|
|
En kyseistä videota löydä itsekään, mutta perinteisesti linopainannassa on käytetty japaninpaperia tai riisipaperia. Sitä näyttää löytyvän askarteluun keskittyvistä nettikaupoista, kuten sinelli.fi tai suomenkuvataide.fi. Kivijalkakaupoista lähtisin Turusta etsimään sitä Presentosta (Kauppiaskatu 13, 20100 Turku), mutta en sen valikoimasta ole aivan varma.
Jos haluat tarkemmin tutustua mitä on japaninpaperi, tästä linkistä hyvä yleiskattaus: Japaninpaperi – Wikipedia
Askartelu – Sinelli Oy – askartelutarvikkeiden verkkokauppa. Nyt yli 12 000 tuotenimikettä
Suomen askartelu ja kuvataide Oy - Kuvataide - linoväri,levyt ja paperi (suomenkuvataide.fi)
Askartelu- ja taidetarvike Presento | Askartelu Turku | Askartelutarvikkeet |... |
| Onko jotain kirjallisuutta mikä käsittelee saamelaista mytologiaa, kansantarinoita ja tarustoa jne? |
243 |
|
|
|
Kirjallisuutta saamelaisesta mytologiasta löytyy paljon. Tässä muutama, joilla pääsee alkuun:
-Saamelaisten mytologia, Risto Pulkkinen, Juha Pentikäinen, 2018Saamelaisten mytologia | Vaara-kirjastot | Finna.fi
Selkeä uusi yleisteos saamelaisten mytologiasta
-The Sámi = Saamelaiset = Les Sames, 2007The Sámi = Saamelaiset = Les Sames | Vaara-kirjastot | Finna.fi
Kevyt yleisteos saamelaisuudesta, lyhyesti eri saamelaisen mytologian hahmoista
-Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita, Elina Helander-Renvall, 2006Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita | Eepos-kirjastot | Finna.fi
Tarinoita saamelaisesta mytologiasta
-Lappalaisten mytologian katkelmia, Lars Levi Laestadius, Juha Pentikäinen, Risto Pulkkinen, 2011Lappalaisten mytologian... |
| Olen useamman vuoden etsinyt erästä nuorena lukemaani lasten/nuortenkirjaa, joka kertoo Anouk (en ole varma nimestä?) nimisestä nuoresta tytöstä, joka asuu… |
234 |
|
|
|
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivultahttps://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi. |
| Onko teillä Uppsalassa 1730 vuonna painettua kirjasta koskien Oulun lohen pyyntiä. |
160 |
|
|
|
En valitettavasti löytänyt tietoa kyseisestä kirjasta. Yleisten kirjastojen kokoelmissa ei noin vanhaa aineistoa ole saatavilla ja kehottaisin kääntymään asiassa esimerkiksi Kansalliskirjaston tai Turun yliopiston kirjaston puoleen. Ohessa yhteistietoja:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut-henkiloasiakkaille
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot |
| Tunnistaisikohan joku tämän romaanin? Olen lukenut sen joskus v. 2005-2008 välissä, jolloin se on muistaakseni ollut suht uusi julkaisu, mutta en ole tästä… |
183 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Anya Setonin Vihreä hämärä.
Kirjassa nuori Celia Marsdon on juuri mennyt naimisiin, ja muuttaa miehensä kanssa uuteen kotiinsa, perinteikkääseen Medfield Placen kartanoon.
Mutta Celia kuitenkin tuntee usein itsensä onnettomaksi. Hän tuntee kummallista, epämääräistä pelkoa, ja Richard, hänen miehensä, on alkanut käyttäytyä omituisesti, kuin vältellen.
Todelliset syyt ymmärtää vain yksi henkilö, intialainen lääkäri Akananda. Ja Akananda tietää kuinka Celia voidaan pelastaa, kun hän tiedottomana häilyy elämän ja kuoleman rajoilla ja länsimäinen lääketiede joutuu tunnustamaan avuttomuutensa. Celia on saatava palaamaan vuosisatojen taakse; hänen on aikaisemmassa hahmossaan, 1500-luvun Celiana elettävä menneet tapahtumat... |
| Luin juuri Ann-Christin Antellin kirjat Puuvillatehtaan varjossa ja Puuvillatehtaan perijä ja ottaisinkin nyt vastaan suosituksia kaikenlaisista kirjoista… |
211 |
|
|
|
1700-luvulle sijoittuvista romaaneista suosittelen tutustumaan Jyrki Heinon mainioihin historiallisiin rikosromaaneihin Kellari (2010 Schildts & Söderströms), Kello (2014 S&S) ja Kelmit (2016 S&S). Heinon romaaneissa rikoksia ratkoo luutnantti Carl Wennehielm aisaparinsa kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa.
Anna Miskon Kultaokra (2019 Minerva kustannus) tutkailee naisen asemaa 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa. Pappilan tytär Maria irrottautuu ahtaasta naisen roolista ja pääsee Turkuun apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen.
1800-luvun säätyläistyttöjen seurapiireihin sukelletaan Sara Medbergin romaanissa Kultaportin kaunottaret (2018 Otava). Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet -romaanissa (2007 Tammi) viivähdetään Turussa... |
| Kuinka monta rikosnimikettä Suomen laki tuntee? |
258 |
|
|
|
Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä:
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889)
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki
Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio,... |
| Oliko Turun iskun (2017) takana Muslimiveljeskunta? |
114 |
|
|
|
Tutkinassa ei ole tullut esille mitään viitteitä siitä, että sen taustalla olisi ollut jokin radikalisoitunut ryhmä. Turun iskun (2017) toteutti marokkolainen Abderrahman Bouanane. Hän oli radikalisoitunut ja todennäköisesti haki terroristi-teollaan marttyyrikuolemaa. Hän oli kiinnostunut liittymään Isikseen, mutta järjestö ei ole ottanut tätä tekoa syykseen.
Tutkinnan vaiheista: https://yle.fi/uutiset/3-9821241
Lisää yksityiskohtia iskusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017 |
| Mikä rakennus sijaitsi Turun Vartionvuorenmäellä tähtitornin vieressä |
391 |
|
|
|
Kyseinen rakennus on melko varmasti P. J. Gylichin suunnittelema palotorni, joka rakennettiin observatorion viereen 1830-luvulla. Turun palon jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi palotornia, joista oli tarkoitus tarkkailla kaupungin paloturvallisuutta. Vartiovuoren palotorni oli yksi näistä, kun taas toinen sijaitsi Puolalanmäellä. Vartiovuoren palotorni purettiin vuonna 1902, ja seuraavana vuonna sen paikalle valmistui Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus, joka tunnetaan nykyisin myös "delfiinipaviljonkina".
Lähteet
Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku Eilen ja tänään, II. Turun Sanomat, Turku 1980.
"Muuttuva kaupunki: Vartiovuorelta näkyy tähtiin." Turun Sanomat, 9.8.2015. https://www.ts.fi/uutiset/803510 (luettu 23.6.... |
| Kauan sitten vaikutuin Elmer Diktoniuksen runosta, jossa unta näkevä kantaa väsynyttä lintua. Mistä runon löytäisin? |
116 |
|
|
|
Olen katsonut Diktoniuksen suomennetuista kokoelmista:
- Runoja, 1963 / suomentanut Viljo Kajava
- Kirjaimia ja kirjavia, 1956 / toimittanut Jörn Donner
- Runoni, 1972 / suomentanut Arvo Turtiainen
Antologiat:
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, 1985 / valikoinut ja suomentanut Leena Krohn
- Aika laulaa lauluaan : valikoima suomalaista ja suomenruotsalaista lyriikkaa 1800-1900 luvulta, 1990 / toimittanut Eino Karhu
- Suomenruotsalaisen lyriikan antologia : Edith Södergranista Bo Carpelaniin, 1968 / toimittanut Nils Börje Storbom
Valitettavasti mistään näistä teoksista ei löytynyt runoa, jossa unta näkevä kantaa väsynyttä lintua.
Jos googlaat "unta näkevä kantaa väsynyttä lintua", löytyy artikkeli "Pieniä... |
| Sinuttelu sairaaloissa työntekijöiden kesken 1960- ja 1970-luvuilla. |
274 |
|
|
|
Sinuttelusta ja teitittelystä on kysytty aikaisemminkin tällä sivustolla, vastauksissa on hyviä linkkejä aiheesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-oli-viela-tavallista-etta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/teititeltiinko-omia-vanhempia-viela-50?from=term/196553&language_content_entity=fi
Sinuttelun yleistyminen sairaalan työntekijöiden kesken liittyy varmasti yleiseen tapakulttuurin muutokseen Suomessa 60-70-luvuilla. Sinuttelu, vapaampi pukeutuminen ja esimerkiksi tittelien poisjättäminen puheessa yleistyivät nopeasti Suomessa noihin aikoihin. Aluksi sinuttelun otti omakseen vasemmistoradikaali älymystö, mutta myös suomenruotsalaiset naapurimaamme Ruotsin vaikutuksesta, jossa sinuttelu vietiin... |
Kysy kirjastonhoitajalta
