Turku

Viimeisimmät vastaukset

3522 osumaa haulle. Näytetään tulokset 681–700.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko jotain kirjallisuutta mikä käsittelee saamelaista mytologiaa, kansantarinoita ja tarustoa jne? 234 Kirjallisuutta saamelaisesta mytologiasta löytyy paljon. Tässä muutama, joilla pääsee alkuun: -Saamelaisten mytologia, Risto Pulkkinen, Juha Pentikäinen, 2018Saamelaisten mytologia | Vaara-kirjastot | Finna.fi Selkeä uusi yleisteos saamelaisten mytologiasta -The Sámi = Saamelaiset = Les Sames, 2007The Sámi = Saamelaiset = Les Sames | Vaara-kirjastot | Finna.fi Kevyt yleisteos saamelaisuudesta, lyhyesti eri saamelaisen mytologian hahmoista -Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita, Elina Helander-Renvall, 2006Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita | Eepos-kirjastot | Finna.fi Tarinoita saamelaisesta mytologiasta -Lappalaisten mytologian katkelmia, Lars Levi Laestadius, Juha Pentikäinen, Risto Pulkkinen, 2011Lappalaisten mytologian...
Olen useamman vuoden etsinyt erästä nuorena lukemaani lasten/nuortenkirjaa, joka kertoo Anouk (en ole varma nimestä?) nimisestä nuoresta tytöstä, joka asuu… 219 Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivultahttps://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4 Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.
Onko teillä Uppsalassa 1730 vuonna painettua kirjasta koskien Oulun lohen pyyntiä. 157   En valitettavasti löytänyt tietoa kyseisestä kirjasta. Yleisten kirjastojen kokoelmissa ei noin vanhaa aineistoa ole saatavilla ja kehottaisin kääntymään asiassa esimerkiksi Kansalliskirjaston tai Turun yliopiston kirjaston puoleen. Ohessa yhteistietoja: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut-henkiloasiakkaille https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Tunnistaisikohan joku tämän romaanin? Olen lukenut sen joskus v. 2005-2008 välissä, jolloin se on muistaakseni ollut suht uusi julkaisu, mutta en ole tästä… 180 Kyseessä voisi olla Anya Setonin Vihreä hämärä. Kirjassa nuori Celia Marsdon on juuri mennyt naimisiin, ja muuttaa miehensä kanssa uuteen kotiinsa, perinteikkääseen Medfield Placen kartanoon. Mutta Celia kuitenkin tuntee usein itsensä onnettomaksi. Hän tuntee kummallista, epämääräistä pelkoa, ja Richard, hänen miehensä, on alkanut käyttäytyä omituisesti, kuin vältellen. Todelliset syyt ymmärtää vain yksi henkilö, intialainen lääkäri Akananda. Ja Akananda  tietää kuinka Celia voidaan pelastaa, kun hän tiedottomana häilyy elämän ja kuoleman rajoilla ja länsimäinen lääketiede joutuu tunnustamaan avuttomuutensa. Celia on saatava palaamaan vuosisatojen taakse; hänen on aikaisemmassa hahmossaan, 1500-luvun Celiana elettävä menneet tapahtumat...
Luin juuri Ann-Christin Antellin kirjat Puuvillatehtaan varjossa ja Puuvillatehtaan perijä ja ottaisinkin nyt vastaan suosituksia kaikenlaisista kirjoista… 206 1700-luvulle sijoittuvista romaaneista suosittelen tutustumaan Jyrki Heinon mainioihin historiallisiin rikosromaaneihin Kellari (2010 Schildts & Söderströms), Kello (2014 S&S) ja Kelmit (2016 S&S). Heinon romaaneissa rikoksia ratkoo luutnantti Carl Wennehielm aisaparinsa kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa. Anna Miskon Kultaokra (2019 Minerva kustannus) tutkailee naisen asemaa 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa. Pappilan tytär Maria irrottautuu ahtaasta naisen roolista ja pääsee Turkuun apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen. 1800-luvun säätyläistyttöjen seurapiireihin sukelletaan Sara Medbergin romaanissa Kultaportin kaunottaret (2018 Otava). Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet -romaanissa (2007 Tammi) viivähdetään Turussa...
Kuinka monta rikosnimikettä Suomen laki tuntee? 245   Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä: https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889) Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio,...
Oliko Turun iskun (2017) takana Muslimiveljeskunta? 111 Tutkinassa ei ole tullut esille mitään viitteitä siitä, että sen taustalla olisi ollut jokin radikalisoitunut ryhmä. Turun iskun (2017) toteutti marokkolainen Abderrahman Bouanane. Hän oli radikalisoitunut ja todennäköisesti haki terroristi-teollaan marttyyrikuolemaa. Hän oli kiinnostunut liittymään Isikseen, mutta järjestö ei ole ottanut tätä tekoa syykseen. Tutkinnan vaiheista: https://yle.fi/uutiset/3-9821241 Lisää yksityiskohtia iskusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017
Mikä rakennus sijaitsi Turun Vartionvuorenmäellä tähtitornin vieressä 379 Kyseinen rakennus on melko varmasti P. J. Gylichin suunnittelema palotorni, joka rakennettiin observatorion viereen 1830-luvulla. Turun palon jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi palotornia, joista oli tarkoitus tarkkailla kaupungin paloturvallisuutta. Vartiovuoren palotorni oli yksi näistä, kun taas toinen sijaitsi Puolalanmäellä. Vartiovuoren palotorni purettiin vuonna 1902, ja seuraavana vuonna sen paikalle valmistui Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus, joka tunnetaan nykyisin myös "delfiinipaviljonkina".   Lähteet Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku Eilen ja tänään, II. Turun Sanomat, Turku 1980. "Muuttuva kaupunki: Vartiovuorelta näkyy tähtiin." Turun Sanomat, 9.8.2015. https://www.ts.fi/uutiset/803510 (luettu 23.6....
Kauan sitten vaikutuin Elmer Diktoniuksen runosta, jossa unta näkevä kantaa väsynyttä lintua. Mistä runon löytäisin? 114 Olen katsonut Diktoniuksen suomennetuista kokoelmista: - Runoja, 1963 / suomentanut Viljo Kajava - Kirjaimia ja kirjavia, 1956 / toimittanut Jörn Donner - Runoni, 1972 / suomentanut Arvo Turtiainen Antologiat: - Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, 1985 / valikoinut ja suomentanut Leena Krohn - Aika laulaa lauluaan : valikoima suomalaista ja suomenruotsalaista lyriikkaa 1800-1900 luvulta, 1990 / toimittanut Eino Karhu - Suomenruotsalaisen lyriikan antologia : Edith Södergranista Bo Carpelaniin, 1968 / toimittanut Nils Börje Storbom Valitettavasti mistään näistä teoksista ei löytynyt runoa, jossa unta näkevä kantaa väsynyttä lintua.  Jos googlaat "unta näkevä kantaa väsynyttä lintua", löytyy artikkeli "Pieniä...
Sinuttelu sairaaloissa työntekijöiden kesken 1960- ja 1970-luvuilla. 254   Sinuttelusta ja teitittelystä on kysytty aikaisemminkin tällä sivustolla, vastauksissa on hyviä linkkejä aiheesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-oli-viela-tavallista-etta?language_content_entity=fi https://www.kirjastot.fi/kysy/teititeltiinko-omia-vanhempia-viela-50?from=term/196553&language_content_entity=fi Sinuttelun yleistyminen sairaalan työntekijöiden kesken liittyy varmasti yleiseen tapakulttuurin muutokseen Suomessa 60-70-luvuilla. Sinuttelu, vapaampi pukeutuminen ja esimerkiksi tittelien poisjättäminen puheessa yleistyivät nopeasti Suomessa noihin aikoihin. Aluksi sinuttelun otti omakseen vasemmistoradikaali älymystö, mutta myös suomenruotsalaiset naapurimaamme Ruotsin vaikutuksesta, jossa sinuttelu vietiin...
Mistä löytyisivät nuotit Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen kappaleeseen Olet vapaa (Irti päästä olet vapaa lähtemään)? 156 Laulun lyriikat ja nuotit löytyvät mm. teoksista Nuoren seurakunnan veisukirja tai 100 laulua Suomesta. Kirjat löytyvät Vaara-kirjastojen tietokannasta, useista eri kirjastoista: https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=simojoki+olet+vapaa&type=…            
Juhannusjuna, jossa seurattiin junan ohjelmallista matkaa Hki-Rovaniemi. Voisko uusia ko. ohjelman? 307 Juhannusjuna on kulkenut vuonna 2012. Ylen elävästä arkistosta pääsee palaamaan kyseiseen ohjelmaan, mutta jos haluaisit tästä uusinnan tv:stä tai uuden ohjelman, kannattaa pyyntö laittaa suoraan Ylen ohjelmatoiveeseen. Tästä pääsee palaamaan juhannusjunan kyytiin: Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön | Elävä arkisto | yle.fi Ohjelmatoiveen voi esittää täällä: Palaute (yle.fi)
80-luvulla Porin kaupunginkirjastossa luin käännetyn jännityskirjan, jossa oli paljon ns toimintaa, muistaakseni päähenkilö oli myös krav magan osaaja… 115 Etsimäsi kirja voisi olla tämä: Morrell, David Kiven veljet (Gummerus, 1987) ISBN 9512027682   Tässä vielä takakansiteksti: Kaikki kammiot olivat ankaran paljaita. Asukkaat olivat tulleet sinne vapaaehtoisesti, pukeutuneet samanlaiseen asuun ja luopuneet kaikesta henkilökohtaisesta. Nyt munkkien oli pitänyt luopua myös hengestään. Luostari oli muuttunut hautakammioksi. Ainut murhaajalta säästynyt oli Drew MacLane, katumuksentekijä, etninen ammattitappaja. Drew tiesi että vain hän oli ollut kohde, että menneisyys oli vihdoin saanut hänestä otteen. Hänen olisi löydettävä uudelleen tappajanvaistonsa ja mentävä maailmaan, jonka hän oli hylännyt. Hänen olisi metsästettävä ja tuhottava miehet ja organisaatio, jotka olivat hävittäneet...
Olisiko ehdotuksia unenomaisista/kummallisista/surrealistisista/tulkinnanvaraan jäettävistä kirjoista tai novelleista, joissa on vain yksi päähenkilö ja… 237 Ehdottaisin Kafkan novellia Muodonmuutos (Muodonmuutos ja Rangaistussiirtolassa, suom Aarno Peromies, Otava 2007), Flann O'Brienin romaania Kolmas konstaapeli (suom. Kristiina Drews, WSOY 1988), Anu Kaajan novellikokoelmaa Muodonmuuttoilmoitus (Teos,2015), Italo Calvinon mainiota romaania Jos talviyönä matkamies (suom. Jorma Kapari, Tammi 2009) sekä brasilialaisen Clarice Lispectorin romaania Passio: rakkaus G.H.:n mukaan (suom. Tarja Härkönen, Teos 2014). Alvaro Enriguea ja Leonora Carringtonia ei ole suomennettu, mutta englanniksi löytyy molempia Vaski-kirjastojen kokoelmista. Japanilaisen Haruki Murakamin kirjat ovat kaikki surrealistisia ja usein hiukan epämääräisiä, maagista realismia pullollaan. Kirja Komtuurin surma (suom. Juha...
Miksi Kansallismuseon katossa olevassa versiossa Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta "Ilmarinen kyntää kyisen pellon", Ilmarisella on yläruumiinsa suojana… 497 Tällaista tietoa löytyi: "Gallen-Kallela toteutti maalauksen kaksi kertaa osana neljän Kalevala-aiheisen freskon kokonaisuutta: Ensin Pariisin maailmannäyttelyn 1900 Suomen paviljonkiin, ja toisen kerran Kansallismuseoon Helsinkiin. Freskoja varten Gallen-Kallela maalasi aiheesta myös luonnoksia." Tätä asiaa kannattaa kysyä suoraan Kansallismuseosta, heillä on varmasti paras asiantuntemus ja tiedot kyseisestä teoksesta. Laitan vielä linkin Kansallismuseon sivuille: https://www.kansallismuseo.fi/fi/yhteystiedot Puhelinvaihde, puh. 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Miten on Aune Tuomikosken tekemässä George Eliotin Middlemarch-teoksen suomennoksessa suomennettu Celian lausahdus: "And, of course, men know best about… 130 Lausahdus on suomennettu ko. käännöksessä näin: "Ja totta kai miehet tietävät parhaiten kaiken, paitsi sitä, minkä naiset tietävät paremmin."
Kaipaisin ehdotuksia kaunokirjallisuudesta, jossa käsitellään tavalla tai toisella unettomuutta. Mitä teoksia suosittelette? 110   Tina Lifländerin romaani Hyvä yö kertoo hoitokodissa vuorotyötä tekevästä Nannasta, joka kärsii unettomuudesta. Lääkäreistä ja lääkkeistä ei tunnu olevan apua. Hoitokodin asukas Tyyne valvoo myös, muistellen sota-aikaa, puolisoaan ja lapsiaan. Teos kuvaa unettomuutta, väsymystä ja hoitokodin raadollista arkea. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4167264 Unettomuus on erityisesti jännityskirjallisuudessa ja kauhukirjallisuudessa paljon käytetty teema. Unettomuus koetaan usein pelottavana asiana ja se toimii erittäin hyvin jännitteen luojana näissä genreissä. Marko Hautalan Pimeän arkkitehti on esimerkki tuoreesta kotimaisesta kauhukirjasta, jossa unettomuus kiristää tunnelmaa. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4051860 Jyrki...
Mistä tulee sanonta "Saunan takana on aina tilaa."? 2626 Sauna on ollut suomalaisille aina tärkeä paikka, mutta paloriskin takia se on yleensä rakennettu pihapiirin laidalle. Kun on haluttu teurastaa syötävät eläimet, sitä ei ole haluttu tehdä kaikkien näkyvillä vaan menty saunan taakse, pois silmistä, hoitamaan homma. Joissain tapauksissa lihan käsittelyä on sitten jatkettu saunassa, siinä myös on ollut vettä helposti saatavilla. Tästä on syntynyt sanonta "viedä saunan taakse", kun halutaan teurastaa, murhata tai vain pelotella jotakuta. Saunan takana on tunnettu syrjäinen teurastuspaikka. "Saunan takana on tilaa" on tästä samasta aiheesta väännetty uusi sanonta, jolla halutaan uhkailla saunan taakse viemisellä ja tappamisella.  viedä saunan taakse | Urbaani Sanakirja 5 saunasanontaa, jotka...
Miksi joissakin maissa kuten esim. USA:ssa, Ranskassa ja Luxembourgissa osoitteet kirjoitetaan järjestyksessä talon/asunnon numero, kadun nimi? 257 Kyse saattaa olla vain erilaisista käytännöistä, jotka muotoutuneet aikojen kuluessa. Yhdysvalloissa on tosiaan sama käytäntö kuin Iso-Britanniassa ja Ranskassa, Skandinaviassa tunnutaan noudattavan samaa käytäntöä kuin esimerkiksi Saksassa. Ulkomaiset osoitteet kannattaa kirjoittaa kohdemaan omien käytäntöjen mukaisesti, jos ne vain ovat tiedossa. Postiosoitteiden merkintätavoista eri maissa löytyy tietoa Universal Postal Unionin sivustolta. Kohdasta postiosoitejärjestelmät jäsenmaissa "Postal addressing systems in member countries and/or territories" löytyy tietoa, miten osoite kirjoitetaan missäkin maassa yksinkertaisesti hakemalla valikosta maan nimi ja lataamalla sen jälkeen kyseisen maan malli. Kielitoimiston ohjepankki...
Mitä tarkoittaa sana anger esimerkiksi sukunimissä Angerkoski ja Angervuo? 291 Suomen murteiden sanakirjan mukaan ankeriasta ja angervoa tarkoittavat anger- tai anker-alkuiset sanat ovat kietoutuneet toisiinsa paitsi äänneopillisista myös kansanetymologian pohjalta selittyvistä syistä. Anger voi viitata siis joko ankeriaaseen tai angervoon. Sukunimet -teoksessa mainitaan vain Angeria, joka on peräpohjalainen nimi. Peräpohjolassa tunnetaan kasvinnimitys angeria "mesiangervo". Suomen murteiden sanakirja 1. osa: a-elää (1985) Pirjo Mikkonen ja Sinikka Paikkala: Sukunimet (2000)