Turku

Tilaa aihepiirin Turku RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

3477 osumaa haulle. Näytetään tulokset 281–300.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Missä suomalaisessa iskelmässä lauletaan Tatra vuoristosta ja Karpaateista? 128 Kyseessä voisi olla Solistiyhtye Suomen esittämä Muistoja Karpaateilta (On muistot aarteita mun, muistot suloiset rinteiltä Tatran), ks. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4687298?sid=3075482223 Muistoja Karpaateilta -nimisiä lauluja on ainakin kaksi muutakin, mutta niissä ei lauleta Tatra-vuoristosta.
Milloin Heino Kaski sävelsi laulun Illalla? 69 Tietoa ei löydy esim. Kansallisbiografiasta tai Kasken sävellysten arkistoluettelosta, joten tarkkaa tietoa ei liene saatavissa. Laulun sanoitus on Kirsi Kunnaksen, ja on ilmeisesti ilmestynyt ensimmäistä kertaa Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä vuonna 1946. Kaski puolestaan kuoli 1957, eli laulu on sävelletty näiden vuosien välillä. Ensimmäiset maininnat Illalla-laulusta sanomalehdissä osuvat vuoteen 1954, mikä vaikuttaa mahdolliselta sävellys- tai ensiesitysvuodelta, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole.
Pitääkö ovettoman hissikorin hissin olla aina paternoster-tyyppinen? 117 Monet hieman vanhemmat hissit ovat mainitsemaasi ovetonta ylös ja alas menevää tyyppiä. Uusiin hisseihin sen sijaan pitää nykyään turvallisuussyistä aina asentaa ovi. Ks. EU:n hissidirektiivi
Miksi possumunkin nimi on possumunkki? 391 Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan munkki, eli upporasvassa paistettu vehnätaikinaleivonnainen, on saanut nimityksensä vertauskuvallisesti. Paistorasvassa ruskeaksi ja pyöreäksi pullistuvan leivonnaisen on ajateltu muistuttavan hyvin syönyttä ruskeakaapuista luostariveljeä eli munkkia. Sana possu puolestaan on hellittelevälle tai lapsenomaiselle puheelle ominainen variantti sanasta porsas. Possumunkin nimitys tulee sen porsasta muistuttuvasta ulkomuodosta. Possumunkki leivotaan porsaan muotoiseksi ja sille tehdään mahan alle taikinasta jalat. Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Mikä on Helsingin Puistolassa sijaitsevan Rukoushuoneentien nimen historia? 198 Helsingin karttapalvelussa kerrotaan, että tien varrelle oli suunnitteilla rukoushuone, jota ei kuitenkaan rakennettu.  
Mistä löydän tiedon siitä, miten säädeltiin kahviloiden aukioloa 1950-luvun lopulla? Mikä oli sallittu aukioloaika? Mistä löydän tietoja ns. yökahviloista?… 94 Yrjö Soini kertoo teoksessaan Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet (1964), että "1954 palattiin aukioloaikojen suhteen siihen mitä ravintola-asetus määräsi". Kyseessä lienee ollut sotia edeltävä majoitus- ja ravitsemisliikkeistä 18.2.1938 annettu asetus, joka mukaan ravitsemisliikkeet sai avata kello 6 aamulla ne piti luokituksesta riippuen sulkea kello 22 - 1. Kuitenkin erityisestä syystä lääninhallituksella oli valta suostua aukioloaikojen pidentämiseen, ja lisäksi lääninhallitus saattoi antaa luvan pitää öisin auki sellaista kahvilaa, jossa ei tarjottu alkoholijuomia ja joka oli tarkoitettu yötöissä käyville ihmisille. Yökahvila on 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä voinut tarkoittaa kahta eri asiaa: joko ravintola-...
Montako Vaasankatua Suomessa on? 115 Kaduilla Suomi -palvelusta löytyi yhdeksän Vaasankatua.
Miltä ajanjaksolta kuvan Aalto-kaadin on? Se on ollut isovanhemmillani ainakin 1940-luvulla. 98 Aino Aalto suunnitteli alunperin Bölgeblick-nimellä tunnetun lasiston Karhula-Iittalan lasisuunnittelukilpailuun 1932. Kaadin on pysynyt Iittalan tuotannossa lanseeraamisvuodestaan asti. Tarkempaa valmistusvuotta kuvan kaatimelle ei pysty sanomaan. Lisätietoa: https://www.finnishdesignshop.fi/fi-fi/tuote/aino-aalto-kaadin-120-cl-kirkas
Kuinka suuri osa suomessa nykyisistä ravinnoksi viljeltävistä kasvilajikkeista on alunperin lähtöisin ulkomailta? 127 Suurin osa Suomessa viljellyistä kasvilajikkeista on saapunut tänne ulkomailta jossain kohtaa, esimerkiksi peruna saapui 1700-luvulla. Muinaistulokkaiksi, eli lajikkeiksi jotka ovat saapuneet Suomeen ennen 1600-lukua, voidaan laskea ainakin viljat (kaura, ohra, ruis, vehnä), tattari, nauris, härkäpapu ja herneet. Muita pitkään kasvatettuja vihanneksia ovat kaali, lanttu, palsternakka, porkkana, sipuli, peruna ja punajuuri, jotka joko saapuivat 1600-luvun jälkeen tai joiden saapumisajankohtaa en onnistunut löytämään. Lisää viljojen historiasta: https://syotavakaupunki.fi/maanviljelyn-historian-vaiheita-suomessa/ Tietoa 1700-luvun viljelyksistä: https://suomisyojajuo.fi/2020/01/03/pihapellon-perukoilta/
Onko jollakin käärmeilä enemmän kuin kaksi sierainta? 106 Kuvan käärme on timorinpyton (Malayopython timoriensis). Kuopat sen leuassa eivät ole sieraimia vaan lämpöä aistivia koloja, joiden avulla käärme pystyy havaitsemaan tasalämpöisiä saaliseläimiä. Lisätietoa pytoneista: https://sdzwildlifeexplorers.org/animals/python Lisää kuvia timorinpytonista: https://nationalzoo.si.edu/animals/timor-python Lisää käärmeitä, joilla on hassu kuono: https://a-z-animals.com/blog/9-snakes-with-the-weirdest-noses/
Onko Turun Kivenhakkaajankadulla ollut kivenhakkaamo? Jos on ollut niin milloin? 104 Turun itäisellä puolella nykyisen Urheilupuiston takana on jyrkkään kallioseinään päättyvien katujen ryhmä. Ilmeisesti kuvitellen tulevia louhintatöitä kolmelle niistä annettiin nimet kivi- ja vuorityömiehen sekä sepän ammatin nimityksistä. Katujen nimitykset liittyivät siis niiden sijaintiin ja läheiseen maastoon. Nimien historia: Stenhuggare Gatan v. 1830 -> Kivenhakkajankatu - Stenhuggaresgatan v. 1897 -> Kivenhakkaajankatu - Stenhuggaregatan v. 1953 Lähde: Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011) Kun Suomi oli osa Venäjän keisakuntaa, Turku kasvoi ja kaupungissa rakennettiin paljon. Kivenhakkaajille ja kivityömiehille löytyi töitä. Louhittua kiveä tarvittiin esimerkiksi katujen reunakivetyksissä...
Isäni oli merimies. Hän on nyt edesmennyt eikä jäämistöstä löytynytkään merimieskirjaa. Mistäköhän löytyisi tiedot hänen tekemistään työmatkoista eri laivoilla? 147 Suomen merimuseoon kannattaa ehkä ottaa yhteyttä. Merimuseon asiakirjakokoelmissa on Merenkulkulaitoksen vanhaa aineistoa, johon kuuluu myös suomalaisten kauppa-alusten miehityskortit vuosilta 1938-1981, jotka on järjestetty alusten nimen mukaiseen järjestykseen. Kortteihin on merkitty alukseen otetusta miehistöstä seuraavat tiedot: nimi, toimi aluksella, ottokatselmuspaikka ja -päivämäärä sekä päästökatselmuspaikka ja -päivämäärä. Kortteihin merkittiin 1940-50-lukujen vaihteeseen asti vain päällystö, minkä jälkeen myös miehistö pääsi mukaan kortteihin. Miehistökortit tehtiin aluksi vain ulkomaanliikenteen aluksista, mutta myöhemmin myös kotimaanliikenteessä olleista aluksista. Kortit löytyvät mikrofilmattuina myös Liikennevirastosta....
Miten voin lainata kirjan yliopistojen kokoelmista? Löydän sen Finnan kautta, mutta varaaminen ei onnistu. 129 Onko sinulla kyseisen yliopiston kirjastokortti, jolla pääset kirjautumaan sisään yliopiston verkkokirjastoon? Yliopistojen kirjastot ovat tieteellisiä kirjastoja, joten niiden kokoelmien varaaminen/lainaaminen ei onnistu paikallisen yleisen kirjaston kirjastokortilla. Lisäksi joitain kirjaston kirjoja voi lukea vain kirjaston tiloissa, jolloin niihin ei edes voi tehdä varauksia. Lisää tietoa saa ottamalla yhteyttä yliopiston kirjastoon.
Olen kovasti kiinnostunut japanilaisista suomeksi käännetyistä kaunokirjallisista teoksista. Olisiko saatavilla tai voisitteko tehdä näistä listan? Tavoitteeni… 84 Kirkes-finnasta on mahdollista löytää tällainen tuloslista. Kirjoita ensiksi hakukenttään "84.2" lainausmerkkien kanssa ja paina suurennuslasin kuvaa. Tämä luokka tarkoittaa suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Tämän jälkeen ruudun oikeassa reunassa on erilaisia valikoita otsikon "Rajaa hakua" alla. Rajaa ensiksi kaikki teokset kirjoihin valikosta "aineistotyyppi" ja tämän jälkeen valitse "japani" valikosta "alkuteoksen kieli". Tällä hetkellä Kirkes-kirjastoista löytyy 99 kaunokirjallista teosta, jotka on käännetty japanista suomeksi. Tässä myös linkki valmiiseen listaan: https://kirkes.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=original_lng_str_mv%3A%22jpn%22&filter%5B%5D=language%3A%...
Kysymykseni koskee etiketin mukaista haarukan käyttöä. Eli kuuluuko sitä todellakin pitää kädessä ja käyttää syödessä piikit alaspäin, ellei halua julistaa… 884 Ruokailuvälineitä koskeva etiketti on erilaista eri kulttuureissa. Eurooppalaisen tavan mukaan haarukkaa pidetään syödessä vasemmassa kädessä piikit alaspäin ja veistä puolestaan oikeassa kädessä. Ruoka paloitellaan sitä mukaa kun se syödään. Pohjoisamerikkalaisen tavan mukaan kaikki lautasella oleva ruoka paloitellaan suupaloiksi ennen syömistä. Ruokaa paloitellessa haarukka on piikit alaspäin vasemmassa kädessä ja veitsi oikeassa. Syödessä veitsi lasketaan alas, haarukka vaihdetaan oikeaan käteen ja haarukkaa pidetään kädessä lusikkamaisesti eli piikit ylöspäin. Asiaa hyvin havainnollistava kuva löytyy esimerkiksi osoitteesta https://www.etiquettescholar.com/dining_etiquette/table_manners_6.html
Milloin opettajien teitittely ja kutsuminen sukunimellä lopetettiin Suomen kouluissa? Oliko tähän jotain erityistä linjausta vai hiipuiko tapa vain? 184 Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu. Yle: https://yle.fi/a/3-5644714 Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
Löytyisikö pientä listaa entisen Jugoslavian alueen nykykirjalijoita? Ollaan lähdössä kiertomatkalle ja olisi kiva lukea jotain. 117 Hakujärjestelmästä ei valitettavasti pysty hakemaan kirjailijan kansalaisuuden mukaan, mutta netistä löytyy listoja eri maiden kirjailijoista. Linkit alla Wikipedia-listoihin, joissa eri maiden kirjailijoita aikakaudesta riippumatta. Tässä myös listattuna muutama kirjailija, joiden kirjoja löytyy Helmetin kokoelmasta suomeksi ja/tai englanniksi. Montenegrolaisia ja kosovolaisia kirjailijoita en valitettavasti löytänyt Helmetin kokoelmista suomeksi enkä englanniksi. Alkuperäisillä kielillä kirjoitettuja kirjoja löytyy ympäri Suomen paljon enemmän. Jančar, Drago (Slovenia) Kosovel, Srečko (Slovenia) Pahor, Boris (Slovenia) Drakulić, Slavenka (Kroatia) Gavran, Miro (Kroatia) Hemon, Aleksandar (Bosnia) Jergović, Miljenko (Bosnia) Popović,...
William H. Auden, mitä runoja häneltä on suomennettu, Risto Ahdin suomennoksen "Laulu" ohella? 105 Valitettavasti Lahden Runotietokanta ei tällä hetkellä ole käytössä, sitä ollaan liittämässä Kirjasampoon. Siihen olisi koottuna suomennettuja runoja. Wikpedia antoi seuraavat tiedot: Elegia William Butler Yeatsille (In Memory of W. B. Yeats): 1–3, suom. Teemu Manninen, julkaisussa: Tuli & Savu runouslehti 2005; nro 4 Ensimmäinen syyskuuta, 1939 (September 1, 1939), suom. Teemu Manninen, julkaisussa: Tuli & Savu: runouslehti 2005; nro 4 Kuulento, suom. Juhana Rossi, julkaisussa: Parnasso, 2004; nro 5 Laulu, suom. Risto Ahti, antologioissa Maailman runosydän, toim. Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY Helsinki 1998 ISBN 951-0-22134-1 ja Sanoja surun hetkiin, toim. Anu Silfverberg & Hanna Pudas, Helsinki: Avain 2011 ISBN 978-...
Miksi en pääse kuuntelemaan e-kirjaa anne frankin päiväkirjat?? 106 Vaski-finnasta ei löydy e-kirjojen tietoja laisinkaan. E-kirjoja voi hakea Ellibs-palvelusta, johon löytyy linkki Vaski-finnasta seuraavanlaisesti: - etusivulla valitse yläpalkista E-aineistot - näytön vasemmalla puoliskolla näkyy otsikko "Kirjat ja äänikirjat" - linkki Ellibs-palveluun on ensimmäisenä otsikon alla Tässä myös suora linkki Ellibsiin: https://www.ellibslibrary.com/collection Nimenomaan Anne Frankin päiväkirjoja meillä ei valitettavasti ole saatavilla. Ellibs-palvelusta löytyi kuitenkin kaksi e-äänikirjaa hakusanalla "Anne Frank": Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa sekä Kuka ilmiantoi Anne Frankin, josko ne kiinnostaisivat. Mikäli kiinnostaa, niin huomaa, että Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa löytyy myös E-kirjana,...
Miten voisin varata Turun pääkirjastosta mikrofilmien katselun koskien Turun Sanomia vuodelta 1978 elo-lokakuu? 70   Ajan mikrofilmien lukulaitteelle voi varata osoitteesta varaamo.turku.fi tai soittamalla tieto-osastolle numeroon 02 2620 630. Mikrofilmit noudetaan varastosta, joten varaus on tehtävä viimeistään edeltävänä arkipäivänä. Lauantain ja sunnuntain varaukset on tehtävä viimeistään torstaina. Laitteella voi skannata  haluamiaan artikkeleita joko muistitikulle tai omaan sähköpostiin liitetiedostoksi. Myös tulostusmahdollisuus on, A4 paperikopio maksaa 0,20 €. Henkilökohtaista opastusta mikrofilmien lukulaitteen käyttöön saa arkisin klo 9–20 välillä. Kirjasto on avoinna arkisin klo 9−20, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11−17.