| Verbin imperatiivin yksikön kolmannelle löytyy vanha muoto lähteös, auttaos. Onko muodolle olemassa mitään nimeä? Tullos! Kuullos! Ilmeisesti o-päätteisistä… |
195 |
|
|
|
Ison suomen kieliopin mukaan kyseessä on optatiivi eli sanottu lausutaan toivottuna, yksikön 2. persoona, vanhalta suomenkieliseltä nimeltään toivotapa. Erona on siis se, että imperatiivi on käskytapa ja tuo optatiivi ikäänkuin lievempi käskymuoto. Kielikello artikkelissa analysoidaan optatiivia ja imperatiivia perusteellisesti.
Itse en keksi muuta tapaa muodostaa optatiivia o-päätteisistä vartaloista kuin "sano'os" ja "katso'os".
VISK § 115 : Modustaivutus: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=115
VISK § 1659 : Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1659
Mielikäinen, Aila, Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi, Kielikello 4/2008: https://www.kielikello.fi/-/olkoot-... |
| Mitä tarkoittaa japanilaisten laivojen nimessä MARU? |
289 |
|
|
|
Maru-päätteen käyttö on hyvin yleinen japanilaisten kauppalaivojen nimeämiskäytäntö. Maru-sana (丸) tarkoittaa ympyrää tai kehää. Nimeämiskäytännölle on esitettty monia erilaisia tulkintoja, mutta suosituin tulkinta lienee sanan periytyminen vanhakantaisesta maro-liitteestä, jota on käytetty ilmaisemaan kunnioitusta, läheisyyttä ja tärkeyttä. Myöhemmin maru-muotoon muuttunutta sanaa on käytetty esimerkiksi ihmisistä, koirista sekä tärkeistä esineistä.
Maru-liitettä on tiedettävästi käytetty japanilaisen laivan nimessä jo 1100-luvulla. Vuonna 1900 Japanin Meiji-hallinto sääti lain, jonka mukaan kaikkien laivojen nimissä on suotavaa käyttää maru-liitettä. Tämä koski kuitenkin vain kauppalaivoja, sillä esimerkiksi sotalaivojen nimissä maru-... |
| Onkohan japanilaisen Hokusain haikuja suomennettu? Eräs kuuluu englanniksi näin: Even as a ghost, / I will keep treading lightly / through these summer woods. … |
99 |
|
|
|
Hokusailta ei löytynyt suomeksi käännettyjä runoja, vain taidekirjoja.
Lahden runotietokanta ei ole tällä hetkellä käytössä, siitä olisi voinut tarkistaa, onko esim.
jossain julkaisussa ilmestynyt Hokusain runoja suomennettuna.
Kun googlasin sanoilla "Hokusai runot", tuli vastaan yksi suomenkielinen runo, mutta kirjoittaja näyttäisi olevan Roger Keyes.
Runon nimi on Hokusai sanoo. Kirjan tekijä on Tara Brac : Ehdoton hyväksyminen, Basam Books, 2010
Runo alkaa: "Hokusai sanoo, katso tarkasti / Hän sanoo, kiinitä huomiota, / pane merkille jne.
Amazonista löysin englenninkielisen kirjan Hokusai : 100 poems by 100 poets jne., 2011
Googlaamalla "Hokusai poems", tulee irrallisia runoja englanniksi hänen itsensä kirjottamana tai hänestä... |
| Luin -60 luvulla tyttökirjoja, jotka kertoivat Helsingistä. Työt kävivät mm. Fazerin kahviloissa. Minkä nimisiä kirjat ovat, olen unohtanut? |
125 |
|
|
|
Kyseessä voisivat olla suomenruotsalaisen Mary Marckin (oikealta nimeltään Kersti Bergroth) kirjat; mm. Yhteiskoululaisia, Eevan luokka, Vähän enemmän Eevasta, Minnan syyslukukausi ja Luokan ikävin tyttö. Kirjat ilmestyivät ruotsiksi vuodesta 1917 lähtien, ja ne suomennettiin nopeasti. Kirjat kertovat yläluokkalaisten nuorten elämästä vuosisadan alkupuoliskon Helsingissä. Nuorilla on paljon huvituksia; rekiretkiä, tanssiaisia ja juhlia, ja tosiaan Fazerin kahvilassakin istuskellaan.
Myös Elsan Soinin tyttöromaani Oli kerran nuori tyttö, joka ilmestyi 1923, sijoittuu 1910-luvun Helsinkiin, ja siinäkin käydään Fazerin kahvilassa. |
| Löytyykö L. Pohjanpää: Jouluyö metsässä-runo? |
103 |
|
|
|
Runo Jouluyö metsässä löytyy Lauri Pohjanpään teoksesta Lastenrunoja (Osakeyhtiö Valistus, 1962).
Vaski-tietokanta https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2637823?sid=3317977833
|
| Mistä kirjasta löytyy Nalle Valtialan kirjoittama satu Kolmen lumihiutaleen seikkailut? |
47 |
|
|
|
Tämä satu löytyy ruotsiksi Nalle Valtialan satukokoelmasta Yin och Yang (1987) nimellä Tre snöflingors färd. |
| Moikka kuulin tänään sellaisen laulun kun sessibon mahtaako jostain löytyä suomenkielisiä sanoja ja esittäjää? |
159 |
|
|
|
Onkohan kyseessä laulu C'est si bon (Hyvä on olla luonasi)? YouTubesta löytyy Henry Theelin levytys vuodelta 1950. Laulun nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta 8. |
| Kolikolla toimivat kaasuhellat |
228 |
|
|
|
Pitää paikkansa, että Suomessakin on ollut käytössä "automaattisia kaasumittareita", tosin pääosin kaasu lienee laskutettu jälkikäteen mittarin lukeman mukaan. Työväenliitto-lehdessä 14.3.1912 selostetaan automaattisen kaasumittarin toimintaa seuraavasti: "Kun mittarin aukkoon pistää 25-pennisen, saa walokaasua yhden kuutiometrin tai lämpökaasua 1,666 2/3 litraa. Kun tämä määrä on käytetty lakkaa kaasun tulo, jolloin taas on tilattawa uusi kaasuannos". Lehdessä kerrotaan edelleen, että automaattisia kaasumittareita on asennettu sellaisiin taloihin, joissa vuokralaiset vaihtuvat usein ja maksun periminen jälkikäteen on ollut vaikeaa. Ulkomailla kolikoilla toimivat kaasumittarit olivat tavallisempia, mutta Suomessakin niitä siis käytettiin... |
| Haluaisin opiskella ruotsia pelaamalla. Osaisitteko suositella hyvää peliä joka ei maksa mitään tai saisi kerta maksulla ja jossa opetuskieli olisi suomi? |
284 |
|
|
|
Useimmat löytämämme ilmaiset oppimispelit on valitettavasti suunniteltu englannin kielen käyttäjille, jotka tahtovat oppia ruotsia. Jos tahdot opiskella ruotsin kieltä suomeksi, ovat etenkin ilmaiset vaihtoehdot rajalliset ja sovellusten sisältö rajoittuu lähinnä sanaston opetteluun muistikorttien avulla. Tässä joitakin löytämiämme vaihtoehtoja:
Quizlet: Sovellus itsessään on englanninkielinen, mutta voit etsiä sovelluksesta suomi-ruotsi oppimateriaaleja, joita on melko paljon. Quizletistä löytyvät oppimateriaalit ovat muiden sovelluksen käyttäjien lisäämiä ns. muistikortteja (flash cardeja), joiden toisella puolella on sana ja toisella puolella sen käännös tai selitys. Voit joko etsiä sovelluksesta muiden käyttäjien lisäämiä kortteja... |
| Mikä oli kunnanvaltuutettujen ikäraja etenkin itsenäistymisen jälkeen ja kohdistuiko heihinkin rajauksia tai erityisiä vaatimuksia? |
74 |
|
|
|
Vuoden 1917 Maalaiskuntain kunnallislain ja Kaupunkien kunnallislain (108/1917) mukaan valtuutetun ja valtuutettujen valitsijan eli äänestäjän piti olla ennen vaalivuoden alkua täyttänyt kaksikymmentä vuotta. ( 9 § ja 10 §)
Maalaiskuntain kunnallislaki (27.11.1917)
Kaupunkien kunnallislaki (27.11.1917)
Ikäraja nousi myöhemmin vuonna 1925 vuodella, koska Urho Kekkosen teoksen "Kunnallisvaaleja koskeva lainsäädäntö selitettynä" (1933) mukaan ikäraja oli kaksikymmentäyksi vuotta. Kunnallista vaalikelpoisuutta eli kelpoisuutta tulla valituksi kunnallisiin luottamustehtäviin, koski pääsäännös "Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on... |
| Missä vanhassa Käsityökerho lehdessä on naisten toppahaalarinkaavat? |
71 |
|
|
|
Suuressa käsityölehdessä (2003: 9; s. 14-15, 58-61) on Ritva Törmän artikkeli: "Lämmintä koko topparoikalle". Toppavaatteita talviulkoiluun: naisten lämpöhaalari; lasten toppatakki ja toppahousut, joissa olkaimet. Ompelumallit kaava-arkilla.
Suuri käsityölehti 2003: 9 https://finna.fi/Record/arto.014002078?sid=3245950914
Mikäli oman alueesi Kirkes-kirjastoissa ei ole tätä lehteä, sen voi kaukolainata esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta. Kaukolainaus on maksullista.
Kirkes-kirjastot kaukolainaus https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#kaukolainat
|
| Mihin voi laittaa palautetta, kun kirjaston kirjakuvauksessa on asiavirhe? |
93 |
|
|
|
Suuri osa Vaski-verkkokirjastossa näkyvistä kuvausteksteistä on peräisin kirjoja meille välittävän Kirjastopalvelun tietokannasta. Usein nämä tekstit ovat alun perin kustantajan tekemiä. Tässäkin tapauksessa tuo sama teksti on myös kirjan kustantajan sivuilla. Verkkokirjastoomme kuvaus tulee automaattisesti ISBN-numeron perusteella. Vaski-verkkokirjastoon tulee kuvaustekstejä myös muilta tahoilta ja osa teksteistä on kirjastossa tehtyjä. Kaikista verkkokirjastossa olevista virheistä voi lähettää palautetta sivuston yläreunan palaute-kohtaa klikkaamalla.
Palaute |
| Kuinka monta on yli 85 vuotiaita Suomessa |
463 |
|
|
|
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta käy ilmi, että 31.12.2022 Suomessa on ollut yhteensä 159 114 yli 85-vuotiasta ihmistä. Valitettavasti tätä tuoreempia tilastoja ei ole saatavilla. StatiFin-tietokannasta löytyy tilastoja Suomen väestön ikärakenteesta vuodesta 1972 lähtien. Jokaisen vuoden tilastot on otettu vuoden viimeisenä päivänä 31.12.
Lähteet
StatFin: Väestön ikärakenne. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v… (viitattu 25.10.2023) |
| Mistä kirjasta löydän Kirsi Kunnaksen runon ''6 autoa kello 6'' ? Kiitos! |
60 |
|
|
|
Kirsi Kunnaksen 6 autojuttua kello 6 löytyy ainakin kirjasta Pieni aarreaitta 3: Runoaitta (Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto) |
| Priiman ja muovirouheen sekoitussuhde on 75 % rouheen osalta. Tarkoittaako tämä, että priimaa laitetaan sekoitusastiaan esim. 4 kiloa ja rouhetta 3 kiloa? |
76 |
|
|
|
Laskelmasi ja esimerkkisi priiman ja rouheen sekoitussuhteesta ovat aivan oikein, eli rouhetta käytetään 75 % priiman määrästä. Tämän voi helposti varmistaa vaikkapa laskemalla kuinka monta valmista erää raaka-aineista valmistuisi, jos yhteen erään kuluisi 1 kg priimaa ja 0,75 kg rouhetta:
38 kg priimaa / 1 kg priimaa/erä = 38 erää
28,5 kg rouhetta / 0,75 kg rouhetta/erä = 38 erää
|
| Kun olen lukenut Anna Kareninan, Kamelianaisen ja madame Boveryn niin mitä seuraavaksi? Eli klassikko jossa nainen kokee suuren rakkauden ja suuren melankolian. |
88 |
|
|
|
Sopivia klassikoita voisivat olla esimerkiksi:
D. H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja
Kate Chopin: Herääminen
Emily Brontë: Humiseva harju
Edith Wharton: Viattomuuden aika
Juhani Aho: Juha; Papin tytär ja Papin rouva
|
| Mikä päivä 12.07.1952? |
113 |
|
|
|
12.7.1952 oli lauantai.
Lähde: Heikki Oja: Aikakirja (1999, liite 1: kolmensadan vuoden kalenteri, s. 262) |
| Missä Tolfanin pommitehdas oli Turussa? |
100 |
|
|
|
Kärsämäessä sijaitsevat nykyisin Farmoksen Turun tehtaat, joiden tiloissa toimi Oy Tolfan Ab:n pommitehdas sotavuosina 1939–1945.
Kuva Finnassa Oy Tolfan Ab
Lähde:
Pavén, Pekka: Kotikyläni Kärsämäki : historiaa ja tarinoita. (2000 s. 47-48). Lähteessä tehtaan nimi kirjoitetaan kahdella tavalla, kuvan yhteydessä Tolfvanin pommitehdas.
|
| Mitä tarkoittaa sekä etu- että sukunimenä esiintyvä Arimo? |
308 |
|
|
|
Suuren etunimikirjan mukaan Arimo on alkuperältään epäselvä. Aikaisemmin on ajateltu, että kyseessä olisi muinaissuomalainen nimi tai laajentuma nimestä Ari. Kumpikaan ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Suomenkielinen sana arimo merkitsee luonnosta tai konseptia.
Arimo on sekä etu- että sukunimenä suhteellisen harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan vuosien 2010–2019 välillä ainoastaan 37 poikaa sai nimekseen Arimo.
Digi- ja väestötietovirasto (vrk.fi)
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1997) |
| Mistä löytäisin tietoa 70-luvulla tapahtuneesta pankkiryöstöstä. Eli kyseessä HOP:n ryöstö Salossa. |
182 |
|
|
|
Salon Seudun Sanomat löytyy Turun kaupunginkirjastosta mikrofilmattuna ajanjaksolta 1.5.1943-30.9.2021 eli kattaen myös 1970-luvun. Ajan mikrofilmikoneelle voi varata joko osoitteesta varaamo.turku.fi tai soittamalla numeroon 02 2620 630. Mikrofilmit ovat luettavissa tilauksen jälkeisenä arkipäivänä pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasto on auki arkisin 9-20 ja viikonloppuisin 11-17. |
Kysy kirjastonhoitajalta
