| Lasten delfiiniaiheinen kirja 80-luvulta |
58 |
|
|
|
80-luvulla julkaistuja lapsilukijoille suunnattuja tietopuolisia delfiiniaiheisia kirjoja ovat ainakin Erkki Wessmanin Ystävämme delfiinit (Lehtimiehet, 1985) ja Michael Foxin Nick-Nick pullonokka (WSOY, 1986). Kaunokirjallisuudesta voisi mainita pari aivan 90-luvun alussa ilmestyttä kirjaa: Margaret Davidsonin Yhdeksän unohtumatonta delfiiniä (WSOY, 1991) ja Jacques Breuilin Tomi ja delfiinien salaisuus (Kirjatoimi, 1991). Kelpaisikohan jokin näistä? |
| Luovutetussa Karjalassa Suomen kirkon sisälähetyseura järjesti tilapäistä kansakouluopetusta Näätäojalla (Suistamon Loimolassa) ehkä lukuvuonna 1935-1936 ja… |
32 |
|
|
|
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan". |
| Mitähän V. A. Koskimies tarkoitti sanoittamassaan laulussä (Kymmenen virran maa, 4. säkeistö) sanalla vilppaudella? |
71 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vilpas tarkoittaa 'vilkasta, ketterää, vikkelää'.Kymmenen virran maa -laulun teksti on peräisin A. V. Forsmanin (myöhemmin Koskimies) vuonna 1899 kirjoittaman kolmiosaisen runoelman keskimmäisestä osasta, jossa on kaikkiaan kolmetoista säkeistöä. Itsenäisenä Kymmenen virran maa -nimisenä runona hän julkaisi sen 1905 toimittamassaan valikoimassa Kokoelma suomalaista runoutta koulua ja kotia varten.Oskar Merikanto käytti säveltämässään laulussa Koskimiehen runosta sen ensimmäisen, kolmannen, seitsemännen ja viimeisen säkeistön. Kokonaisuudessaan kolmiosainen Kainuulle-runoelma ilmestyi painettuna vasta vuonna 1926 kokoelmassa Vuosien varrelta, osittain uudelleen runoiltuna. Tässä Nykyisyys-nimisen toisen osan... |
| Onko "se joka haukkuu on ite" sanonnalla englanninkielistä vastinetta? |
66 |
|
|
|
Jos englanniksi on tarve paheksua jotakuta esimerkiksi siitä, että tämä on moittinut toista ominaisuuksista, joita hänellä itsellään on, sopiva sanonta olisi vaikkapa "It takes one to know one".Kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kolmisen vuotta sitten julkisesti nimitti Vladimir Putinia "tappajaksi", Putin vastasi kutakuinkin kysymyksessä esitetyllä tavalla käyttäen venäjänkielistä sanontaa "Кто так обзывается сам так называется". Kirjaimellisesti tämän voisi kääntää englanniksi muotoon "He who calls names, is called that himself" ('Joka nimittelee, on itse sen niminen'). Englanninkielisissä uutislähteissä Putinin toteamus oli tavallisimmin käännetty juuri turvautumalla sanontaan "It takes one to know one". |
| Mitä uudempia suomalaisia kirjoja on käännetty englanniksi? |
133 |
|
|
|
Tietoa suomalaisten kirjailijoiden teoksista tehdyistä käännöksistä voi hakea Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.Kysymyksessä mainituista kirjailijoista Katja Kettua, Mia Kankimäkeä ja Antti Tuuria on käännetty englanniksi. Muita englanniksikin käännettyjä kirjailijoita ovat esimerkiksi Pajtim Statovci, Kari Hotakainen, Rosa Liksom ja Riikka Pulkkinen. Dekkaristeista mm. Leena Lehtolaisen, Seppo Jokisen ja Max Seeckin teoksia on käännetty englannin kielelle. |
| Silloin kun Suomessa oli säätyvaltiopäivät, minkä kokoisia säädyt olivat eli montako valtiopäiväedustajaa niillä oli? Minkä kokoisia säätyjen vaalipiirit… |
58 |
|
|
|
Säätyvaltiopäivien olemuksesta kiinnostuneelle suosittelisin Suomen eduskunta 100 -vuotta sarjassa ilmestynyttä Juhani Myllyn kirjaa Edustuksellisen kansanvallan läpimurto. Se sisältää tiivistetyssä muodossa erinomaisen selkeän esityksen kansanedustuksesta säätyvaltiopäivillä. Lisäksi siinä ovat liitteinä mukana sekä Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestys että Suomen Suuriruhtinaanmaan vaalilaki.Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat keisarin kutsusta. Vuodesta 1863 lähtien varsinaiset valtiopäivät kutsuttiin koolle 3–5 vuoden välein. Suomalaisten oikeus osallistua valtiopäivämiehen valintaan määräytyi vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen pohjalta syntyperän, ammattiaseman, varallisuuden tai maanomistuksen mukaan. Kullakin säädyllä... |
| Etsin kirjaa, jonka luin muistaakseni 1990-luvulla tai sitten 2000-luvun alkuvuosina. Kirjan idea oli kertoa sama tapahtuma äärimmäisen monen kertojan suulla. … |
82 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä kenties Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia? Siinä Queneau kertoo saman ulkoisesti lyhykäisen ja yksinkertaisen tapahtumasarjan 99 eri tavalla.Tyyliharjoituksia | Kirjasampo |
| Käki kukkuu - vanhoja uskomuksia |
2064 |
|
|
|
Kattavin lähde lintuihimme liittyvistä uskomuksista lienee Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Suositella voi myös Järvisen keräämää materiaalia hyödyntävää Eero Ojasen kirjaa Suomen myyttiset linnut. Hyvä otos kansantarinoiden lintuaiheisia katkelmia ja sananparsia löytyy teoksesta Pieni lintukirja : suomalaista kansanperinnettä. Koko joukon nimenomaisesti käkeen kytkeytyviä uskomuksia kokoaa Juha Haikolan ja Jarkko Rutilan Käki. Näihin tutustumalla saa jo melkoisen hyvän tuntuman käkiaiheisiin uskomuksiin.Käkeen liittyviä uskomuksia on paljon ja sen kukkuminen ennusti monia asioita. Se on tunnettu ennelintu Pohjolan ulkopuolellakin. Kukuntakertojen laskeminen on kuulunut... |
| Mikähän elukka on kuvassa |
83 |
|
|
|
Kuvassa vaikuttaisi olevan pallelude (Coreus marginatus).Ötökkätieto – Pallelude (xn--tkktieto-2za0pb.fi) pallelude - Coreus marginatus | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus |
| Miten tämä lainaus on suomennettu C. S. Lewisin kirjassa Mere Christianity: “Good and evil both increase at compound interest. That is why the little decisions… |
67 |
|
|
|
Marja Liljeqvist on suomentanut kirjan 9. luvun kolmanneksi viimeisen kappaleen seuraavasti:"Hyvä ja paha kasvavat kumpikin korkoa korolle. Siksi pienet päivittäiset ratkaisumme ovat niin äärettömän tärkeitä. Aivan pienikin hyvä teko, jonka tänään teemme, voi vallata meille jonkin strategisen aseman, niin että muutaman kuukauden päästä saatamme saada siitä käsin voittoja, jollaisista emme ole tähän asti uneksineetkaan. Aivan mitättömältä tuntuva seksuaalinen hairahdus tai kiukunpurkaus, johon tänään lankeamme, voi merkitä jonkin harjanteen, radan tai sillanpääaseman menetystä, niin että vihollinen voi tehdä siitä käsin meitä vastaan hyökkäyksen, joka olisi muuten ollut mahdoton." (Tätä on kristinusko, s. 186)Ruth Wathénin tulkinta ei... |
| Onko eskimo-sana yhä hyväksytty suomen yleiskielessä? Juuri tiedotettiin lintuhavainnosta: Suomessa "eskimohanhi". Löytämistäni erikielisistä versioista ei… |
201 |
|
|
|
Osana eräitä vakiintuneita lajinimityksiä ja yhdyssanoja eskimo-sana on meillä edelleen käytössä ja ainakin siinä mielessä "hyväksytty": eskimohanhen (Anser rossii) ohella suomen sanavarantoon kuuluvat esimerkiksi eskimosirri (Calibris bairdii), eskimokoira, eskimokajakki, eskimokieli, eskimokäännös.On totta, että ihmisistä puhuttaessa eskimo-sanaa pidetään loukkaavana. Mielenkiintoista kyllä, Merriam-Websterin englannin kielen sanakirja selittää, että ajatus sanan loukkaavuudesta perustuu osittain virheelliseen uskomukseen sen alkuperäisestä merkityksestä ("raa'an lihan syöjät"). Tosiasiassa 'eskimo' pohjautuu merkitykseltään varsin neutraaliin innu-aimun-kieliseen sanaan ayas̆kimew ("lumikenkien punoja"). Suurin syy siihen, että... |
| Kysyisin mistä oli peräisin nimitys pilsneri juomalle, jota juotiin Suomessa joskus 60-luvulla? Äitini kertoi juoman olleen lähes alkoholitonta olutta ja… |
225 |
|
|
|
Pilsneri on otollinen terminologisen hämmennyksen aihe siksi, että sana tulee pilseniläistä olutta tai oluttyyppiä merkitsevästä saksankielisestä sanasta Pils(e)ner, joka pohjautuu tšekkiläisen panimokaupungin Plzeňin (saksaksi Pilsen) nimeen, mutta meillä se kuitenkin on puhekielessä jo 30-luvulla tunnettu tavallisen ensimmäisen veroluokan oluen (ykkösoluen) synonyyminä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja). Sittemmin se on vakiintunut vastaavaan käyttöön myös virallisissa yhteyksissä – esimerkiksi Alkoholikysymys-lehti puhuu vuonna 1960 "I luokan oluesta, pilsneristä". Aidossa pilseniläisessä oluessa alkoholia on noin 5 painoprosenttia, mutta kieltolain kumoamisen jälkeisistä... |
| Mistä on teksti joka alkaa: Näyttäkää minulle maailmassa ihminen joka tuntee pilvet ja rakastaa niitä enemmän kuin minä. Tai näyttäkää minulle mikä on… |
56 |
|
|
|
Sitaatin alkuperäinen lähde on Hermann Hessen romaani Peter Camenzind, joka on suomeksi ilmestynyt myös nimellä Alppien poika. Suomennos ei kuitenkaan ole peräisin Eino Railon käännöksestä. Mistä tämä kieliasunsa perusteella Railoa tuoreempi Hesse-tulkinta on peräisin, ei valitettavasti selvinnyt.Railon käännös (2. p.): "Sanokaa minulle mies, joka tuntee pilvet paremmin ja rakastaa niitä enemmän kuin minä! Tai sanokaa minulle jotakin, joka on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien suloa, -- " (Alppien poika, 1947)(1. p.) "Sanokaa minulle mies, joka maailmassa paremmin pilvet tuntee ja
niitä enemmän rakastaa kuin minä? Tai sanokaa minulle jotakin, joka
on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien sulostusta, -- " (Peter... |
| Kuulin radiosta hauskan "pilkkalaulun" suomalaista. Nimi eikä esittäjä ei jäänyt mieleen. Kertosäkeessä sanottiin jotenkin, että suomi suomalaisia, ne kyllä… |
86 |
|
|
|
Kappale on Tapaus Lindellin (Tommi Lindell) Suomi suomalaista vuodelta 1996.Suomi Suomalaista (youtube.com) |
| Minulla on kullattu juhlaraha, jossa on lyöntivirhe. Onko se alentava, vai ylentävä arvon kannalta? |
78 |
|
|
|
Virhelyönnit voivat tehdä rahoista merkittävästikin virheettömiä kappaleita arvokkaampia, mutta välttämättä näin ei kuitenkaan ole. Keräilyarvoa alentavasti virhelyönnit tuskin vaikuttavat muuten kuin siinä tapauksessa, että virheellisiä rahoja on lyöty enemmän kuin virheettömiä.Virhelyöntien vaikutus keräilyrahojen arvoon riippuu paljolti siitä, onko kyse toistuvasta vai yksittäisestä virheestä. Toistuvan virheen tapauksessa virheellisiä rahoja on voinut samassa erässä valmistua muutamista aina kymmeniin tuhansiin saakka ennen kuin virhe on havaittu ja korjattu. Tavallisuudesta poikkeaville rahoille löytyy tavallisesti arviohinta keräilijöille suunnatuista rahaluetteloista. Yksittäisistä virheistä puhuttaessa samanlaisina toistuvia... |
| Olen huomannut, että mäntymetsissä tuoksuu aurinkoisella ja lämpimällä ilmalla makea, ikään kuin hieman mesinen tuoksu. Mikä tämä voisi olla? Tuoksua esiintyy… |
67 |
|
|
|
Mäntymetsille ominaisen tuoksun aiheuttaa männyn pihka. Mänty erittää runsaasti pihkaa, ja havupuilla pihkan juokseminen lisääntyy sitä mukaa kuin puun runko lämpenee, mikä selittää sen, että tuoksu on voimakkaimmillaan lämpiminä kesäkuukausina.Kirjallisuutta: Elämän puu Harri Metsälä, PihkaHarri Metsälä, Puukansa Puut puhuvat Vuosilusto 12 : suomalainen metsäsuhde |
| Kaksi novellia lukion äidinkielen tunneilta kolmenkymmenen vuoden takaa |
69 |
|
|
|
Muistellut novellit ovat Veikko Huovisen Jutta Grahnin mies (alun perin kokoelmasta Rasvamaksa) ja Leena Krohnin Puhdas omatunto (Kertomuksia). |
| Mistä Eino Leinon runosta on tämä usein käytetty muistovärssy: Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Missä… |
86 |
|
|
|
Tämän paljon käytetyn muistovärssyn tekijä on tuntematon. Eino Leinon runokokoelmista sitä ei löydy. Leino-paran nimeä näkee monesti käytetyn tuntemattomiksi jääneiden tai jättäytyneiden kynäilijöiden värssyjen arvoa kohottamassa, vaikka niillä ei Leinon kanssa mitään tekemistä olisikaan. |
| Kysyisin lastenlaulusta: "On ukko rinteessä yksinään talvisäässä, nokka jäässä. Hän seisoo uljaana mietteissään talvisäässä, nokka jäässä." Eli mikä on laulun… |
61 |
|
|
|
Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum.no/... |
| Mikähän lienee kuvan ötökkä |
59 |
|
|
|
Kuvan ötökkä saattaisi olla lehtikantojäärä (Rhagium mordax).lehtikantojäärä - Rhagium mordax | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus |
Kysy kirjastonhoitajalta
