| Mitenköhän Jane Austenin Viisasteleva sydän -kirjassa on suomennettu seuraava lause: "Now they were as strangers; nay, worse than strangers, for they could… |
59 |
|
|
|
Kristiina Kivivuori on kääntänyt Persuasion-romaanin kahdeksannen luvun kolmannesta kappaleesta löytyvän virkkeen seuraavasti: "Ja nyt he olivat kuin vieraita toisilleen – ei, vaan jotain vieläkin pahempaa, sillä he eivät voineet koskaan tutustuakaan." |
| Jos kaupunginkirjasto ei ota vastaan oppisopimuksella, mihin edes voi päästä ja olisi järkevää hakea? |
73 |
|
|
|
Oppisopimuspaikan hakemisesta löytyy tietoa esim. Oppisopimus.fi-sivustolta: https://oppisopimus.fi/opiskelijalle/tyonhakija/. |
| Tahtoisin tietää, minkä kappaleen pätkä soi tunnusmusiikkina Yle Radio 1:n ohjelmassa Riston valinta. Kiitos paljon etukäteen avusta! |
56 |
|
|
|
Riston Nordellin ohjelman tunnusmusiikkina soi pätkä Johann Strauss nuoremman sävellyksen "Perpetuum mobile, op257" (= "Ikiliikkuja") alusta. |
| En muista tekijää tai nimeä kirjalle, jota luin lapsilleni 2000-luvun taitteessa. Kirjassa oli karhu ja joku muu, jotka ystävystyivät. Kellarissa oli säilöttyä… |
39 |
|
|
|
Tarkoitatko ehkä Aira Savisaaren kuvakirjaa "Isokämmen ja pikku Onni" (Kirjapaja, 1997)? Kirjan on kuvittanut Salli Parikka. Isokämmen on karhu, jota kaikki pelkäävät, mutta se ystävystyy Onnin kanssa. Kirjan kansikuvassa ja alussa Isokämmen paistaa lättyjä. Kellarissa on hunajapurkkeja ja hilloja ja puutarhan antimia, joita susi tunkeutuu ahmimaan. |
| Etsimme äitini kanssa vanhaa laulua jonka sanat "yöt kesän valkeat vienot nuo" ja todennäköisesti jatkuu "..huumaa ne luo" tms. Jos tunnistatte kappaleen niin… |
120 |
|
|
|
”Yöt kesän valkeat vienot nuo” alkaa tanskalaisen säveltäjän Mogens Schraderin säveltämä serenadi ”Kesäyö”, johon suomenkielisen sanoituksen on tehnyt V. Arti (eli Kaarlo Väinö Valve). Laulun alkuperäinen nimi on ”I de lyse nætter”. Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia, mutta V. Artin sanoilla laulun ovat levyttäneet ainakin Eino Grön (säkeistöt 1 ja 3) ja Jukka Kuoppamäki.Eri sanoitusten erottaminen toisistaan on hankalaa, koska laulun suomenkielinen nimi on sama ”Kesäyö” eikä sanoittajan nimeä aina mainita. Reino Helismaan sanoilla (”Tuuli ei kuiskaa…”) laulun on levyttänyt esimerkiksi Georg Ots. Tuntemattoman sanoittajan sanoilla (”Pohjolan valkean yöhyen…”) laulun on levyttänyt Veikko Tyrväinen.Eino Grön: Kesäyö... |
| Mikä organisaatio päätti kansainvälisen palomiesten päivän viettämisestä? |
46 |
|
|
|
International Firefighters’ Day (IFFD) -sivuston (https://www.firefightersday.org/about-iffd/) mukaan päivän ideoi australialainen vapaapalokuntalainen J. J. Edmonds sen jälkeen, kun viisi palomiestä kuoli sammuttaessaan maastopaloa Victoriassa, Australiassa vuonna 1998. Edmonds käynnisti sekä kansallisen että kansainvälisen yhteisön kesken keskustelun päivän vietosta, ajankohdasta ja tunnussymbolista. Päivänmääräksi valittu 4.5. on palomiesten suojeluspyhimyksen, pyhän Florianuksen päivä. |
| Tammenterhon istutus |
46 |
|
|
|
Tammenterhon idättämisestä ja taimen kasvattamisesta löytyy tietoa esim. seuraavista artikkeleista:Kotiliesi: https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/tammen-kasvatus-terhosta/Metsälehti: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lukijakysymys-miten-idatan-tammen/#632548b1Molemmissa jutuissa viitataan terhojen keräämiseen tuoreeltaan syksyllä, sillä kuivuneet terhot eivät idä. |
| Miltä vuodelta tämä äänite mahtaa olla? Keitä ovat kakkospuolen ensimmäisen kappaleen esittäjät Marianne, Virve ja Karöly? Koetin etsiä Fonosta esittäjien… |
63 |
|
|
|
Kansalliskirjaston kuvailutietojen mukaan levy "Joulu on" (Triola TRLP113) on julkaistu vuonna 1968, mutta äänitykset ovat vanhempia, esimerkiksi Olavi Virran, Mariannen (1926-2003), Virve Nortian ja Károly Garamin esittämä "Näin lapsuusjouluina laulettiin" on äänitetty vuonna 1952. Marianne on oikealta nimeltään Tamara Hramova, vuodesta 1952 Tamara Dernjatin. Hän oli yksi Metro-tyttöjen jäsenistä.Kansalliskirjasto ylläpitää Viola-tietokantaa, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901.Tietoa Viola-tietokannasta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdiskografiaLähteitä:Joulu on -levyn kuvailutiedot... |
| Ollaanko Margaret Rogersonin kirjaa Mysteries of Thorn Manor kääntämässä Suomeksi? |
36 |
|
|
|
Ainakaan toistaiseksi suomennoksesta ei löydy tietoa. Sarjan ensimmäinen osa, Kirjojen tytär, ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2020. Jatko-osan käännössuunnitelmista voisi kysyä suoraan kustantajalta esim. sähköpostitse: kustannusliike@karisto.fi. |
| Miksi YLE aloitti joulupäivän tv-uusitlähetykset 1990? |
109 |
|
|
|
1990 oli suurten muutosten vuosi Ylen tv-uutistarjonnasssa. Yhtiön vuosikertomuksen mukaan 15.1.1990 toteutettiin "suurin uutiskaavion uudistus sitten 1960-luvun". Ensimmäinen suuri muutos oli uutisten rinnakkaislähettämisen lopettaminen eli Ylen pääuutislähetyksen jääminen vain TV1:ssä lähetettäväksi – vuodesta 1965 tähän saakka pääuutislähetys oli tullut Suomessa molemmilta televisiokanavilta samaan aikaan. Uudistuksen myötä uutistarjonnan määrää lisättiin uusilla lähetyksillä ja lähetysaikamuutoksin tehtiin siitä aikaisempaa kattavampaa. Syksyllä 1988 alkaneet arki-iltojen myöhäislähetykset muutettiin jokapäiväisiksi.Mullistuksen taustalla oli valmistautuminen muutaman vuoden päässä häämöttävään kanavakilpailuun. Yle ja MTV olivat... |
| Missä Helsingissä synnytettiin vuonna 1900? Sukulaiseni muutti kesäkuussa ko vuonna Helsinkiin ja synnytti saman vuoden lokakuussa terveen tytön. En löytänyt… |
68 |
|
|
|
Vuonna 1900 helsinkiläinen tehdastyöläinen synnytti todennäköisimmin Kätilöopiston sairaalassa. Vuonna 1878 valtion ylläpitämän Helsingin yleisen sairaalan synnytysosasto siirtyi Tehtaankadun ja Vuorimiehenkadun välisellä alueella sijaitsevaan puutaloryhmään, Kätilöopistoon, jossa laitos sijaitsi aina 1960-luvulle saakka.Vuorimiehenkadun synnytyslaitoksella vallitsevasta tilanpuutteesta alkoi vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä esiintyä runsaasti valituksia, mutta ahtauden vuoksi esitetyt kunnallisen synnytyslaitoksen perustamissuunnitelmat eivät olleet toteutuneet. Sairaanhoidollisten palvelujen kysyntää vastaamaan perustettiin vuosisadan lopulla useita yksityissairaaloita. Ne olivat yleensä pieniä ja lyhytikäisiä, mutta niitä... |
| En löydä Play-kaupasta e-kirjastoa!? |
119 |
|
|
|
Sovelluksen julkaiseminen Play-kaupassa on viivästynyt eikä e-kirjaston Android-sovellus ei ole vielä ladattavissa.E-kirjasto | Kansalliskirjasto |
| Miksi Hepskukkuun NMKY-kappaleessa N lausutaan "en", eikä "än"? Video: https://www.youtube.com/watch?v=zTbjLOem2Qg Puolet suvustani on Pohjanmaalta ja tuli… |
56 |
|
|
|
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY... |
| Mistähän löytäisin nuotit D. Scarlattin pianokappaleeseen Sonata in A Minor K 59 (L 241). Esim Spotifyssa albumissa "Horowitz plays Scarlatti". Haluaisin… |
42 |
|
|
|
Domenico Scarlattin teoksia on luetteloitu ja numeroitu monella tavalla: K-numerointi on peräisin Ralph Kirkpatrickin tekemästä teosluettelosta ja L-numerointi Alessandro Longon luettelosta. Horowitzin soittama sonaatti on K54 (= L241), ei K59. (K59 = L71, D-duuri)Kirjastojen luetteloissa K-numerointi on yleisimmin käytetty. Tämän sonaatin yhtenäistetty nimeke on ”Sonaatit, kosketinsoitin, K54, a-molli”, mutta voit etsiä sitä kirjastojen luetteloista myös pelkällä säveltäjän nimellä ja teosluettelonumerolla (K54). Kirjainlyhenne ja teosluettelonumero kirjoitetaan siis yhteen kirjastojen luetteloissa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Nuotti löytyy myös verkosta, esimerkiksi Petrucci... |
| Mahtaako jossain lipussa olla tällaisia värejä, tuli mieleen katsellessa serpentiiniä pöydällä. |
58 |
|
|
|
Lähimmäs oheisen kuvan väriyhdistelmää osunee Azerbaidžanin lippu (kuunsirppi ja tähti vain puuttuvat punaisesta "raidasta"). |
| Onko seuraavaa Omar Khaijamin ajatusta suomennettu ja jos on, niin kuka ja milloin? “The Moving Finger writes; and having writ, moves on." |
57 |
|
|
|
Kysymyksen Omar Khaijam -sitaatti on alku nelisäkeestä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti: "The Moving Finger writes; and, having writ, / Moves on: Nor all the Piety nor Wit / Shall lure it back to cancel half a Line, / Nor all thy Tears wash out a Word of it."Ensimmäiset runomuotoiset Omar Khaijamin nelisäkeiden suomennokset teki Toivo Lyy 1920-luvun lopulla (Teltantekijän lauselmia, 1929). Kysymyksen sitaatti sisältyy runoon LXXXVII kokoelmassa Omarin malja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1942. Lyy on kääntänyt sen näin: "On Sormi, joka aina kirjoittaa."Teltantekijän lauselmia ja Omarin malja on sittemmin julkaistu yhteisniteenä nimellä Teltantekijä. |
| Miten vuonna 1905 matkustettiin Helsingistä Viipuriin? Pääsikö junalla Helsingin asemalta suoraan? Jos matkustustapa oli juna, kuinkahan paljon matka maksoi?… |
58 |
|
|
|
Vuonna 1905 Helsingistä pääsi rautateitse suoraan Viipuriin Pietarin-junalla. Matkan hinta määräytyi pääteasemien välisen etäisyyden ja vaunuluokan (I, II, III) mukaan. Suomen matkailijayhdistyksen julkaisema Turisti : rautateiden aikataulut ja höyrylaivojen kulkuvuorot ilmoittaa Helsingin ja Viipurin etäisyydeksi 313 kilometriä. Julkaisun sivuilta 19–21 löytyvän hintataulukon mukaan 310 kilometrin matka ensimmäisessä luokassa maksoi vuonna 1905 23,60 markkaa, toisessa luokassa 14,15 ja kolmannessa 9,45. Meno–paluulippu oli 20% kahta yksittäistä lippua halvempi. Pikajunien pakolliset paikkaliput ja yöjunien makuuvaunupaikat maksoivat erikseen (s. 10). Samoin painoltaan 25 kg ylittävästä matkatavarasta perittiin lisämaksu jokaiselta... |
| Jääkiekon suomenmestaruuden voittopokaalista sanotaan näin: ”Voittajajoukkue saa voitetun finaalin jälkeen jäälle aidon Kanada-maljan, minkä jälkeen se… |
69 |
|
|
|
Tutkiskelin Kanada-maljasta ja jääkiekon mestaruusjuhlista vuosien varrella kirjoiteltua eikä vastaani tullut viitteitä siitä, ettei alkuperäinen palkinto olisi ollut ainakin hetkellisesti seremonioissa mukana joka kerta. Vuodesta 1992 alkaen alkuperäinen palkinto on luovutettu mestarijoukkueelle vain hetkeksi: aito malja annetaan voittajajoukkueelle jäällä mestaruuden ratkettua. Tämän jälkeen otetaan tarvittavat kuvat, alkuperäinen otetaan talteen ja tilalle vaihdetaan kopio.Alkuperäinen Kanada-malja on materiaaliltaan alpakkaa. Alun perin pokaalissa oli vain sen yläosa, malja ja puualusta. Palkintoa on jouduttu korottamaan jo kahdesti, kun vuodesta 1975 lähtien pokaaliin on kaiverrettu voittajajoukkueen lisäksi myös pelaajien nimet.... |
| Olen etsinyt isäni minulle laulamaa laulua joka menee näin murteellisesti: Voi Ruurikki 'romoboi ja Rossija parkaa, kun Kamimura niiden päälle niemen takaa… |
58 |
|
|
|
Tätä laulua on etsitty aiemmin, tässä linkki vastaukseen:https://www.kirjastot.fi/kysy/tormasin-netissa-vanhaan-suomalaiseen-kansanlauluun?language_content_entity=fi |
| "Suru, joka ääntä vaille jää, raskaan sydämen saa särkymään." Sitaatti on käsittääkseni Shakespearen Macbethistä. Miten mahtaa kuulua alkuperäinen englannin… |
39 |
|
|
|
Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä." |
Kysy kirjastonhoitajalta
