| Mikä lienee laulu, josta korvamatonani soi kertosäe ”Pam, pam, pam, pam, rumpu kaikuu vilja kypsä on”? Muistikuvani on, että se olisi unkarilainen lasten- tai… |
40 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Elonkorjuu" ja se alkaa: "Kuuma hohtaa aurinko". Kertosäkeessä lauletaan: "Pam, pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on." Laulun sävelmä on unkarilainen kansansävelmä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) ja "Tule, tule leikkiin : lasten laululeikkejä" (F-Kustannus, 2011), jossa on myös Inkeri Simola-Isakssonin laatimat leikkiohjeet tähän lauluun. |
| Viimeisinä vuosina ennen peruskouluja oli isoimmilla paikkakunnilla sekä yhteiskouluja tai -lyseoita että tyttökouluja, -lyseoita. Molempiin sai pyrkiä neljän… |
37 |
|
|
|
Tammerkosken koulun (vuosina 1956–73 Tammerkosken tyttölyseo) 90-vuotishistoriikissa tiivistetään 9-luokkaisen tyttökoulun lukusuunnitelma seuraavasti: " -- kieliä sekä taito- ja taideaineita opetettiin enemmän kuin yhteiskouluissa."Tyttölyseoiden opetussuunnitelman ajatuksellinen tausta on nähtävissä jo vuonna 1918 muotoillussa opetussuunnitelmassa, jonka pyrkimyksenä oli saada "tyttölyseon oppijakso enemmän erikoisen naissivityksen vaatimuksia vastaavaksi ja vähemmän rasittavaksi".Lähteet: Tammerkoski 90 Kyösti Kiuasmaa, Oppikoulu 1880–1980 |
| Milloin yrjö sana on alkanut tarkoittaa myös oksennusta? Vanha miehen nimi sekä Yrjölä nimisiä tiloja. |
45 |
|
|
|
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan 'yrjö' ja sen johdannaiset ovat saaneet oksennukseen liittyvät merkityksensä vasta 1960-luvulla, eli 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon ilmiöstä lienee kyse. Tätä vahvistaa myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen etunimikirjassaan esittämä huomio siitä, että nimi oli suhteellisen suosittu 1950-luvulle asti, mutta sittemmin kärsinyt sanan saamasta kansankielisestä merkityksestä. 1950-luvulla Yrjö-nimen saaneita poikia oli vielä yli 2 500 – 1970-luvulla enää alle 400.Yrjö ja Yrjänä (sekä keskiajalla tunnettu Yrjä) ovat kansankielisiä muotoja kreikkalaislähtöisestä nimestä Georgios. Ne ovat todennäköisesti syntyneet ruotsalaisen Yrjän-muodon kautta,... |
| Lukemassani kirjassa ( luultavasti Susan Fletcher: Meriharakat) tytöllä on kädessään ”ajosiemen”. Mikä se on? |
69 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla suora käännös englannin ilmaisusta "drift seed" (vrt. "drift wood", ajopuu). Se tarkoittaa kasvien siemeniä, jotka päätyvät (usein purojen ja jokien kautta) mereen ja huuhtoutuvat rantaan toisinaan hyvinkin kaukana lähtöpaikastaan. Ilman asiayhteyttä on kuitenkin vaikea sanoa, oliko ko. kirjassa kyse juuri tästä.Lähteet ja lisätietoa:Seabean.com-sivusto: https://www.seabean.com/what.aspStrandliners.com-sivusto: https://strandliners.org/2022/01/13/sea-beans/ Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Drift_seed |
| Mistä löydän tiedon/lain, saako invaparkkipaikalle pysäköidä JOS itse invalidi ei ole mukana autossa. |
73 |
|
|
|
Invalidiliiton sivuilla kerrotaan liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen käytöstä: "Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen. Tunnusta voidaan käyttää vain siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on kuljettajana tai kuljetettavana." (https://www.invalidiliitto.fi/vammaisuus/liikkumisen-tuen-palvelut/pysa…). Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksesta säädetään tieliikennelaissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729?search%5Btype%5D=p… |
| Onko mahdollista saada kirjasuomennokseen Hilkka Norkamon suomennos kappaleen Once in Royal David’s City seuraavista säkeistä? "Once in royal David’s city… |
23 |
|
|
|
Hilkka Norkamon suomenkielinen sanoitus "Daavidin on kaupungissa" sisältyy nuottiin "100 joululaulua : lapsi-, nuoriso- ja naiskuorolle. 4. osa, Liettua, Venäjä, Romania, Ranska, Englanti, Skotlanti" (Modus Musiikki, 2001). Säkeistöjä on neljä."Once in royal David's city" -laulun alkuperäinen sanoittaja on Cecil Frances Alexander. Laulun on säveltänyt Henry John Gauntlett. Alkuperäisessä sanoituksessa ei ole kohtaa "Jolly gentlemen in coats of red", vaan 1. säkeistö päättyy säkeeseen "Mary was that mother mild, Jesus Christ her little child". Suomenkielinen sanoitus päättyy: "Äiti tuo on Maria, Jeesus Kristus poikansa." |
| Muistan lapsuudestani runon ”Ranunculus kultatukka nosti keväällä nuoren pään. Ranunculus kultatukka oli hurmaantunut elämään. Oli päässään kultainen kruunu…… |
31 |
|
|
|
Runon "Ranunculus" on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Runo alkaa: "Ranunculus, kultatukka, hän keväällä nosti nuoren pään." Runo sisältyy Koskenniemen kokoelmaan "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja" (WSOY, 1908) ja esimerkiksi kirjaan Koskenniemi, V. A.: "Kootut runot" (17. painos; WSOY, 1998). |
| Etsin tietoa 1960-luvulla TV:stä tulleesta lastenohjelmasta "Hippulan väki". Nukkeanimaatiossa pienet hiirihahmot seikkailivat "Kuun" pinnalla. Nähtävästi… |
30 |
|
|
|
Muisteltu animaatiosarja lienee englantilaista alkuperää oleva Sointulan väki (The Clangers), jota esitettiin meillä vuosina 1971–72. Alun perin vuosina 1969–74 tuotetulle sarjalle on kuluvalla vuosituhannella (2015–) tehty jatkoakin. The Clangers (TV Series 1969–1974) - IMDb Clangers (TV Series 2015– ) - IMDb Kaksi lastenohjelmaa: Sointulan väki ja Filopat (yle.fi) |
| Askarruttaa, mistä löytäisin lapsuudessani 50-luvulla lukemani runon, josta muistan vain kohdan: ”ne ystäväni armaan, neiti metsähämähäkin kutomat on varmaan”… |
35 |
|
|
|
Muistamasi kohta on Aino Voipion runosta "Onkimadon vieraspidot", joka on julkaistu "Lasten ilo" -lehdessä (01.02.1928, nro 2, s. 9-10). Runo alkaa: "Kotipellon perukassa, vierustalla ladon". Rouva hämähäkki arvioi "uutimia": "Nuo on hyvää tekoa, ne orpanani armaan, Neiti metsähämähäkin, kutomat on varmaan."Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiVoipio, Aino: Onkimadon vieraspidot (Digi.kansalliskirjasto.fi, Lasten ilo, 01.02.1928. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot):https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971663?term=Neiti&term=mets%C3%A4h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin&term=neiti&page=9 |
| Haluaisin lukea aikuisille kirjoitettuja kirjoja (kilpa)ratsastuksen maailmasta. |
27 |
|
|
|
Dick Francis on julkaissut 1960-80-luvuilla jännityskirjoja, joista ainakin seuraavat sijoittuvat kilparatsastuksen maailmaan: Henkivartija, Kiristäjät, Murha auttaa vedonlyönnissä, Savua silmille, Tappava heijastus, Varma kuin kuolema, Vasama.Jojo Moyesin Kuinka painovoimaa uhmataan -romaanissa ollaan kouluratsastuksen parissa. Sinimaaria Kankaan Sielunhevonen on ratsastusmaailmaan sijoittuva nuoren naisen kasvukertomus. Hevosaiheista romanttista viihdekirjallisuutta tarjoavat mm. Nora Robertsin Hehkuvasieluinen nainen, Essi Pajun Koskenniska-sarja ja Nicholas Evansin Hevoskuiskaaja. Veera Niemisen Kottikärrykaruselli on terävän humoristinen kertomus hevosista ja hevosihmisistä.Hevosaiheisia muistelmia ja elämäkertoja ovat esim. Mark... |
| Onko muita hevostalli-aiheisia kirjasarjoja/kirjoja 8-vuotiaille kuin Sintut ja Eppu? |
28 |
|
|
|
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Hagmar, Pia: Klara ja poniystävä + muut Klara-sarjan kirjatLukkarila, Päivi: Ponimme PossukkaLukkarila, Päivi: Venlan alkeiskurssi + muut Venla-sarjan kirjatNiemelä, Reetta: Ystäväni Uljas + muut Uljas-sarjan kirjat |
| Hoppu-Heikki -vihkonen |
19 |
|
|
|
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston Aikakone-sivustolla esitellään arkiston kokoelmaan kuuluvia aineistoja. Sieltä löytyy myös Hoppu-Heikki -aiheinen julistesarja sekä yksi sivu riimirunoa: https://www.elka.fi/aikakone/index.php/2020/06/17/hoppu-heikki/Lisätietoa voisi kysyä suoraan arkistolta: https://elka.fi/yhteys/ |
| En muista millään, missä kirjassa on seuraava runo. Se oli joko eka luokan Aapisessa tai toisen luokan lukukirjassa. Olen syntynyt vuonna 1947, eli lukenut… |
44 |
|
|
|
Runo on nimeltään ”Navetan juhla”. Se sisältyy Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan ”Iloiseen aapiseen” (WSOY, 1. painos 1933, näköispainos 2004, s. 26) ja myös samojen tekijöiden ”Kotiaapiseen” (WSOY, 1937). Tämäkin aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiRunon on säveltänyt Olavi Ingman. Laulu sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: ”Iloisia lauluja lapsille” (WSOY, 1946). Nuotissa laulu alkaa: ”Aa dee tässä kiehuu tee”. Navetan juhla Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926987?term=HAAVIO&term=ILOINEN%20AAPINEN&page=30 |
| Hyvä kirjastonhoitaja, Muistan nuorena kuunnelleeni levyä, jolla oli kehtolauluja. Kyseessä oli LOVE -rekordsin tuotantoa oleva levy 70-luvun puolivälistä (?)… |
41 |
|
|
|
Kuvauksesi mukaiset kehtolaulut löytyvät äänitteeltä "Sydänyön lauluja", joka on julkaistu lp-levynä vuonna 1980 (Lintu LINTULP180) ja cd-levynä vuonna 2008 (Lintu LINTUCD2008-1). Lp-levyn julkaisija on Lintu ja cd-levyn Esko Rahikainen, ei siis Love Records. Äänitteellä on eri esittäjiä."Kehtolaulu" alkaa: "Heijaa heijaa veikkaa nukkumaan". Sen on säveltänyt Pekka Ristola ja sanat ovat Larin-Kyöstin. Sen esittävät Pekka Ristola, Liisa Eskola ja Antero Hannula."Lapsentytön laulu" alkaa: "Aa lullaa Aatu saunan parvesta saatu". Sen on kansansävelmästä muokannut Esko Rahikainen ja sanoittanut Matti M. Ilkka. Laulun esittää Liisa Eskola.Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi |
| Etsin Olavi Virran tunnetuksi tekemän "Hummani hei"- kappaleen alkuperäisiä sanoja. Alkuperäiset sanat alkavat muistini mukaan: "Pontikkaa oli pullossa ja… |
60 |
|
|
|
Kysymys on ilmeisesti Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemästä laulusta "Juokse sinä humma", jonka melodia on kansansävelmä ja jonka sanoituksen Rautavaara on muokannut. Olavi Virta ei ole tätä kappaletta levyttänyt.Muistelemiasi "alkuperäisiä" sanoja en löytänyt. Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään.Aiempi vastaus lähdeviitteineen tätä laulua koskevaan kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-... |
| Yle Areenassa näkyvässä Kultainen kynttilänjalka-elokuvassa soitetaan ja lauletaan kohdassa 8.10-10.20 kaunista klassista sävelmää. Minua jäi vaivaamaan, millä… |
36 |
|
|
|
Laulu on Franz Schubertin säveltämä yksinlaulu "Ständchen" eli "Serenadi" laulusarjasta "Schwanengesang" (kirjastojen luetteloissa: Schwanengesang, D957. Nro 4, Ständchen), elokuvassa suomeksi esitettynä. Kun puhutaan "Schubertin Serenadista", tarkoitetaan juuri tätä laulua. Laulun teemaa on käytetty myös muussa elokuvan musiikissa.Tiedot elokuvasta ja sen musiikista löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta:https://elonet.finna.fiKultainen kynttilänjalka -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121630 |
| Minulla on kirja haussa, jota pojalleni oli luettu päiväkodissa. Kirjassa on nalleja/karhuja, jotka menevät eväsretkelle. Pk:n henkilökunta muisteli, että… |
45 |
|
|
|
Kirja voisi olla Renate Kozikowskin Pikkunallet retkellä (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjaa etsiessä kannattaa huomata, että samalla nimellä on ilmestynyt myös Satukustannukselta pahvisivuinen kirja vuonna 1998 ilman tekijätietoja. |
| Etelä-Karjalassa Pajarin kansakoulussa lauloimme usein kaanonia, jonka sanat menivät: Platon, Sokrates, ylin Aristoteles, mittamies Pythagoras, vaaaa... Sitä… |
40 |
|
|
|
Kaanonin "Platon, Sokrates" tekijä on tuntematon. Laulu liikeohjeineen sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:125 kaanonia (Otava, 1960)Laulaen, soittaen, leikkien (Otava, 1963)Laulukerho. 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963)Musiikki. 5-6, Peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja (Otava, 1980) |
| Aloitin opiskeluni Helsingin yliopistossa 1964. Muistan osakunnassa nähneeni nidotun HYY:n jäsenmatrikkelin. Onkohan niihin aikoihin aloittaneiden matrikkelia… |
21 |
|
|
|
Helsingin yliopisto säilyttää muun muassa vanhoja tiedekuntamatrikkeleita ja ylioppilasmatrikkeleita. Riippuen matrikkelista, se voi olla saatavissa fyysisenä, mikrokorttina, tai digitaalisena. Suosittelen sinua olemaan yhteydessä Helsingin yliopiston arkistopalveluihin, joka tarjoaa tietopalvelua ja ohjeistusta arkistojen käytössä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/arkistopalvelut-ja-kirjaaminen. |
| Muistan lapsuudestani 80-90-luvulla radiossa soineen suomenkielisen kappaleen, sävel on hieman hukassa vaikka luulen muistavani sen näiden kappaleen sanojen… |
48 |
|
|
|
Tätä laulua en tunnistanut. Jos joku lukija tunnistaa sen, tiedot laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.Kirjastojen tietokannoista lauluja voi hakea laulun nimen ja nuotteja myös alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäkeellä. Muistamillasi lauluun sisältyvillä sanoilla haku ei onnistunut, joten lisätiedot laulusta ovat tarpeen. Esimerkiksi jonkinlainen tieto tai kuvaus musiikkityylistä tai esittäjästä tai tarkempi kuvaus laulun sanoista voisi auttaa. Ajankohta kysymyksessä onkin mainittu, joten laulu on ollut olemassa ainakin ennen 1990-lukua, mutta oliko se tuohon aikaan uutta musiikkia vai vanhaa, siitä ei ole tietoa. Nämä samat ohjeet pätevät kaikille, jotka haluavat, että tunnistamme tietyn kappaleen. |
Kysy kirjastonhoitajalta
