| Vuonna 1900 syntynyt mummoni lauloi laulua, jonka sanat alkoivat Nunna luostarissa rukoilee… En muista enempää sanoja. Miten ne mahtavat mennä? |
41 |
|
|
|
Tästä kansanlaulusta on erilaisia toisintoja, joiden sanat ja melodia vaihtelevat.”Nuori nunna” -nimellä laulu sisältyy nuottiin ”Maastamuuttajien lauluja : kansanlauluja Ruijan rannoilta ja Pohjoiskalotilta” (Myllylahti, 2008). Laulu alkaa: ”Nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy nuottiin ”Oulussa laulettua” (Pohjoinen, 1983). Laulu alkaa: ”(Nuori) nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Erkki Ala-Könnin toimittamassa ”Kymenlaakson laulukirjassa” (Kymenlaakson maakuntaliitto, 1981) on laulusta kaksi toisintoa, toinen nimellä ”Nuori nunna” ja toinen nimellä ”Nunna luostarissa”. Kumpikin alkaa: ”Nuori nunna luostarissa rukoilee”.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy Ahti Sonnisen... |
| Onko tässä automaattinen tiemaksun perintäpiste? Norja ei ole euromaa. Kuinka siinä tapauksessa esimerkiksi suomalaiselta peritään maksu? Pitääkö olla joku… |
44 |
|
|
|
Norjassa kaikki tiemaksun perintäpisteet ovat automaattisia. Maksut rekisteröidään ja peritään kaikilta tienkäyttäjiltä jälkikäteen auton päästöluokan mukaisina. Ulkomainen autoilija voi solmia tienkäyttösopimuksen etukäteen ja saada postitse ajoneuvon tuulilasin sisäpuolelle kiinnitettävän tunnisteen. Toinen vaihtoehto on rekisteröidä ajoneuvo Epass24-sovelluksessa, jolloin erillistä tunnistetta ei tarvita.Foreign vehicles | AutoPASS |
| Mitä tiedetään Minna Canthin koulunkäynnistä siltä ajalta kun perhe asui hänen syntymäkaupungissaan Tampereella? |
48 |
|
|
|
Minna kävi Tampereella muiden puuvillatehtaalaislasten tapaan Finlaysonin puuvillatehtaan pientenlastenkoulua – "Mamselli Hydénin koulua – jossa hän aloitti seitsenvuotiaana. Koulun opetuskieli oli ruotsi, ja opetuksessa käytettiin ns. Bell-Lancasterin menetelmää, jossa isommat lapset opettivat pienempiä ja osaavammat jäljessä olevia. Luokkia ei ollut, oli vain rappuset, joilla istuttiin sen mukaan miten oli opinnoissa edistytty; parhaat istuivat ylimmällä "lauteella". Oppilasmäärä oli enimmillään pitkälti toista sataa samassa huoneessa. Kun Minna lähti Tampereelta, oli koulussa 118 oppilasta. Koulusali oli tilava ja valoisa; se sijaitsi varta vasten kouluksi rakennetussa talossa (Puuvillatehtaankatu 3)."Mamsellin koulu" oli... |
| Opettelin aakkosia kansakoulussa aapisesta 1970-luvun alussa ja meni jotenkin näin: "...x oli äksyn läksy, y oli yksin aina vaan, z sanoi.." Mistähän aapisesta… |
54 |
|
|
|
"Aakkosloru" sisältyy Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapiseen" (Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman; WSOY, 1968) ja samojen tekijöiden kirjaan "Aikamme lukukirja. 1, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja" (WSOY, 1973). Runo alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli kerran pelkkä c".Runon on säveltänyt Matti Murto. "Aapisloru" sisältyy hänen teokseensa "Aapiskaikuja, op5", joka on sarja lapsikuorolle ja jousiorkesterille (Sulasol, 1980).Runosta on hiukan erilainen versio esimerkiksi kirjoissa Kunnas, Kirsi: "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja "Tähtiviltti : Suomen lasten runot" (Otava, [2021]). Se alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli Ceylonin saari". |
| Luen mielelläni kirjasarjoja, etenkin historiallista fiktiota mutta myös laadukas fantasia, sukusaagat ja seikkailu kiinnostavat. |
37 |
|
|
|
Tässä joitakin lukuvinkkejä. Ken Follett: Kingsbridge-sarjaRobin Hobb: Näkijän taru -sarjaOlli Jalonen: Taivaanpallo, MerenpeittoMikko Kamula: Metsän kansa -sarjaUrsula LeGuin: Maameri-sarjaPierre Lemaitre: Suuri maailma -sarja Hilary Mantel: Thomas Cromwell -trilogiaAndrzej Sapkowski: Noituri-sarja |
| Mediassa uumoillaan, onko KAJ'n vöyrinmurteisesta viisusta sensuroitava yksi suomenkielinen voimasana. Edellisten sukupolvien aikana luettiin suomenkielisissä… |
55 |
|
|
|
Alkuun nuorta lukijakuntaa koetettiin tutustuttaa Seitsemään veljekseen siten, että kirjan juoni kerrottiin "omin sanoin". Vähitellen kuitenkin ymmärrettin, että tällä tavalla Kiven runollinen kieli hävisi olemattomiin eikä tällaista tapaa pidetty enää hyväksyttävänä. 1930-luvun lopulla Eero Salola laati lapsilukijoita varten kirjasta lyhennetyn version, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä lapsille. Oppikouluikäisillä luetettiin jo lyhentämätöntä teosta.Salola piti kielen alkuperäisyyden säilyttämistä niin välttämättömänä, ettei hän lyhennelmässään muuttanut yhtään sanaa. Hän kuitenkin tunnustaa ottaneensa Kiven kielen "realistisuuden" huomioon tekstiä muokatessaan: "Monet epäilevät antaa Seitsemää veljestä nuorimman polven käteen siksi, että... |
| Onko mahdollista selvittää, asuiko kauppaneuvoksetar Fanny (Maria) Tirkkonen Tuomisen kivimuurissa nimen omaan sen suurimmassa asunnossa, jossa oli puolipyöreä… |
46 |
|
|
|
Fanny Tirkkonen asui Tuomisen kivimuurin ylimmässä kerroksessa osoitteessa Tuomiokirkonkatu 3 D 7. 50-luvun lopulla hän muutti Laukontorille (Laukontori 4 C). Tirkkonen kuoli 6. joulukuuta 1962. Mahdollisista taloudenhoitajista Tuomiokirkonkadun ajalta en löytänyt minkäänlaisia tietoja. 100-vuotispäivänsä kunniaksi Aamulehdessä 1940 julkaistun pikku jutun aikoihin Tirkkosen äiti Maria Sofia Törnudd asui edelleen tyttärensä kanssa, mutta hänen myöhemmistä asumisoloistaan ei tutkimissani lähteissä ollut mainintaa. Elin Danielson-Gambogi oli meillä vuoden 1910 molemmin puolin erittäin suosittu ja käytetty muotokuvamaalari – pääsyynä siihen, että hän tuli Suomeen vuosina 1907, 1909, 1911 ja 1913 olivat nimenomaan monet muotokuvatilaukset.... |
| Käännän suomeksi unkarinkielistä novellia. Siinä kirjoittaja siteeraa lyhyesti unkariksi jotain Kjell Askilsenin novellia. Unkarista sanatarkastu suomennettuna… |
61 |
|
|
|
"Hun leste. Han satt med boka oppslått, men leste ikke; han så på henne." – Askildsen-sitaatti on suomentamattomaan kokoelmaan Ingenting for ingenting (1982) sisältyvästä novellista Solhatt (s. 25). |
| Mikä on suomeksi sellainen rikos kuin embezelment? Englannin-kielisissä tarinavideoissa oon ymmärtänyt että se on esimerkkinä sitä että jos teet töitä jossain… |
64 |
|
|
|
Englannin sanaa 'embezzlement' vastaa suomen kielessä 'kavallus'. Yksi verbin kavaltaa merkityksistä on 'anastaa hallussaan olevia varoja tm. irtainta omaisuutta'. Kielitoimiston sanakirjassa on sen kohdalla esimerkkilause "Kassanhoitaja oli kavaltanut työnantajaltaan kymmeniä tuhansia euroja." kavaltaa - Kielitoimiston sanakirja |
| Vasemmistolainen aikakauslehti 40-luku julkaisi 1945 (sivu 205) suomennoksen Henrik Ibsenin tunnetusta runosta Til min ven revolutions-taleren. Runon nimi on… |
34 |
|
|
|
Kyseinen suomennos on Hellaakosken. Sen varhaisin esiintymä on jo vuodelta 1925, jolloin se julkaistiin Maailma-lehdessä, Hellaakosken suomentamaksi kirjattuna.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/717725?page=20Runosta on olemassa myös Aale Tynnin myöhempi käännös antologiassa Tuhat laulujen vuotta. |
| Miten tutkitaan kun halutaan nimikirjoituksesta selvää? Onko aiheesta luettavaa jossain? |
29 |
|
|
|
Sukututkijoille on kyllä tehty vanhojen käsialojen lukuoppaita, mutta nykykäsialojen tulkitsijoille on saatavissa oikeastaan vain grafologiseen tulkintaan paneutuvaa kirjallisuutta. Nimikirjoitukset ovat kyllä siinä määrin oma lukunsa, niin sanoakseni, että niiden selvittelyyn käsialantutkimuksen kirjoista tuskin on paljon apua (esim. Leo Pennanen, Käsialatiedon opas; Osmo Oksanen, Mitä käsiala paljastaa). |
| Pyydän vinkkejä kirjoista joiden aiheena on, millaisin perustein ja millaisten vaiheitten kautta Suomen valtion- ja armeijan johto päätyivät jatkamaan vanhan… |
49 |
|
|
|
Yksinomaan tähän aiheeseen paneutuvia kirjoja voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi seuraavista PIKI-kirjastoista saatavilla olevista teoksista voisi olla apua asian selvittämisessä:Leif Björkman, Suomen tie sotaan 1940–41 Wolf H. Halsti, Suomen puolustaminen : Suomen puolustuskysymyksen ja puolustusmahdollisuuksien pääpiirteet : mitä jokaisen kansalaisen tulisi tietää näistä asioista Mauno Jokipii, Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 Jenni Kirves & Sari Näre, Suur-Suomen unelma ja unohdus Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat Toivo Nygård, Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot ... |
| Miten Edgar Allan Poen runon Korppi eri suomennosversioissa on suomennettu nimi Lenore? Valter Juvan suomennoksessa nimi on Lenoora ja Niilo Idmanin… |
47 |
|
|
|
Oskar Nousiaisen Korppi-suomennoksessa Lenore on Lenore, Elina Huttusella Leonoora. |
| Olen kuullut tämän suuntaisen väitteen: Pentti Saarikosken mielestä jos suomen kieltä pilkuttaa kaikkien pilkkusääntöjen mukaan, niin pilkkuja tulee joka… |
48 |
|
|
|
Pentti Saarikosken suhdetta kieleen tutkinut Leena Kytömäki toteaa: "Saarikoski poikkeaa usein kielen normeista, aina tarkoituksellisesti." Varsinkin vuonna 1960 Parnassossa julkaistussa kolmiosaisessa Suomen kieli ja kirjallisuus -kirjoituksessaan Saarikoski hyökkää voimakkaasti "kielimiehiä" vastaan. Sittemmin Saarikoski muuttui suvaitsevaisemmaksi kielenhuoltoa ja kielenhuoltajia kohtaan; Asiaa tai ei -kirjassaan hän kommentoi muutosta näin: "Minäkin olin 60-luvun alussa sitä mieltä että 'kielimiehiltä kieli poikki', mutta paljossa olen joutunut perääntymään." Välimerkkien käyttö oli kuitenkin se kieliopin alue, jolla hän edelleen kaipasi uudistusta ja siirtymistä "nykyisestä kieliopillisesta välimerkityksestä loogiseen, germaanisesta... |
| Mistä löytyy tietoja Kuopion merikatselmusmiehen arkistoista vuoden 1937 jälkeen? |
20 |
|
|
|
Kun merimieshuonelaitos lakkautettiin vuonna 1937, sen tehtävät siirrettiin merenkulkuhallituksen alaisille merikatselmusmiehille ja valtiokonttorin merimiesten avustusrahastolle. Arkistojen käytön kannalta merimieshuoneiden näkyvintä toimintaa oli erilaisten luetteloiden pitäminen merimiehistä ja merenkulusta. Vuoden 1938 alusta lähtien yleistä, koko maan käsittävää merimiesluetteloa pidettiin merenkulkuhallituksessa. Merenkulkuhallituksen arkisto sisältää muun muassa merimiesrekisterin mukaiset miehistöluettelot, alusten mittaus- ja vetoisuustodistukset, lastiviivakirjat, meriselitykset, merimieshuoneiden tiedonannot, merimiesten pätevyystodistukset sekä tilastoja ja asiakirjoja alan koulutuksesta.Tapani Mattila, Merimieshuonelaitos. –... |
| Kenen teksti on " That it will never come again is what makes life so sweet "? Ja onko tätä suomennettu? |
39 |
|
|
|
Sitaatti on Emily Dickinsonin runosta 1741 (The complete poems of Emily Dickinson / Johnson)/1761 (The poems of Emily Dickinson / Franklin). Sirkka Heiskanen-Mäkelä on suomentanut sen seuraavasti: "Se ettei palaa koskaan / elämän sulostaa – " (Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille, s. 82) |
| Osaatteko antaa summittaista arviota, kuinka suuri osa suometnkielisestä Wikipediasta on tekoälyn kääntämää? Tämä kysymys tuli mieleeni taas kerran kun etsin… |
48 |
|
|
|
Edes summittaista arviota on todella vaikea antaa. Yhdessä ja samassa artikkelissa voi olla sekä "normaalia" että tekoälyn tekemää käännöstyötä. Muokkaukset myös muuttavat tilannetta jatkuvasti: tekoälyn jäljiltä olevia kömpelyyksiä ja suoranaisia virheitä voidaan korjata tai artikkelien luojien epätyydyttäviä käännöksiä korvata tekoälyn tulkinnoilla.Kysyin asiaa myös tekoälyltä itseltään eikä tämäkään lähestymistapa antanut aineksia arvion tekemiseen – saatikka suoraa vastausta. Tekoäly kuitenkin vakuuttaa, ettei konekäännösten osuus suomenkielisessä Wikipediassa ole merkittävä. Uskokoon, ken tahtoo:"Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, kuinka suuri osa suomenkielisistä Wikipedia-artikkeleista on tekoälyn kääntämiä.""... |
| Mikä on kirja, ja/tai kirjailija, joka kirjoitti napakymppi-tyyppisessä kilpailusta jonka voittomatkalle lähetettiin hänen äitinsä ihailijansa kanssa Pariisiin… |
39 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä kenties Enni Mustosen Yksinäisten sydänten kerho?Yksinäisten sydänten kerho | Kirjasampo |
| Onko kukaan tunnettu suomalainen runoilija kirjoittanut runoja mielisairaalasta? Useampi runoilija on kuitenkin päätynyt hoitoon mielisairaalaan ja olen… |
50 |
|
|
|
Ensimmäisenä mieleen tulevat Maila Pylkkönen (etenkin kokoelma Muistista) ja Pekka Kejonen (Hotelli Huminan lauluja). |
| Onko Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta kertovia kirjoja? Aihe kiinnostaisi. |
38 |
|
|
|
Toki Tšernobylin onnettomuudesta kirjoja löytyy. Tässä poimintoja suomenkielisestä tarjonnasta:Yleistajuisia tietokirjoja: Tšernobyl : maailman pahin onnettomuus Tshernobyl : jälkeenjääneet paperitSerhii Plokhy, Tšernobyl : ydinkatastrofin historiaDokumenttiromaani: Svetlana Aleksijevitš, Tšernobylistä nousee rukousTutkimuksia ja viranomaisraportteja: Tsernobyl ja Suomi Ilkka Timonen & Riitta Kallio & Tuomo Mörä, Tshernobylin voimalaonnettomuus lehdistössä Juha Kytömäki & Markku Lehtola & Seppo Paananen, Tshernobylin voimalaonnettomuus radiossa ja televisiossa : kolme ensimmäistä viikkoa Viisi vuotta Tshernobylistä |
Kysy kirjastonhoitajalta