| Kun täysi-ikäisyyden raja laskettiin meillä 21:stä 18:aan, kauan ennen Eu-direktiivejä, oliko Suomi edelläkävijä vai laahasiko se jäljessä muiden maiden… |
80 |
|
|
|
Jos rajoitetaan tarkastelu Euroopan maihin, Suomen voi katsoa sijoittuneen kutakuinkin keskikastiin, mitä tulee täysi-ikäisyyden rajan laskuun.Suomessa 18 vuotta tuli täysi-ikäisyysrajaksi vuonna 1976.Vuonna 1970 toteutetun Euroopan maiden täysi-ikäisyyden rajoja koskevan kyselyn tulosten mukaan Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Länsi-Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä täysi-ikäisiksi tultiin 21-vuotiaina, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa 20-vuotiaina; 18-vuotiaat laskettiin täysi-ikäisiksi Iso-Britanniassa, Kyproksella, Maltalla ja Turkissa.Ennen Suomea täysi-ikäisyyden rajan kahdeksaantoista vuoteen laskivat Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa, Ranska, Ruotsi ja Tanska, Suomea... |
| Näyttäisi siltä että käsite "raudan maku" on tuttu kaikille. En kuitenkaan ole nähnyt ihmisten nuoleskelevan rautaa. Siksi kysynkin, että miksi "kaikki… |
101 |
|
|
|
Se, mitä nimitetään "raudan mauksi", on tarkalleen ottaen veden ja hapen vaikutuksesta hapettuneen raudan eli ruosteen makua. "Kaikille tuttuna" käsite lienee luultavimmin peräisin niiltä ajoilta, joina elintarvikkeet olivat kuljetuksen ja säilytyksen aikana nykyistä alttiimpia vieraille mauille käytettyjen astioiden ja niissä esiintyneiden puutteiden ja vikojen vuoksi."Kun maitoa joudutaan kulettamaan usein pitkiäkin matkoja, on tärkeää että sitä warten on tarkotuksenmukaiset kuletusastiat. Nykyään käytetään miltei yksinomaan tinatusta teräspellistä walmistettuja kuletusastioita. -- Tärkeää on, ettei astian tinauksessa ole epätasaisuutta, joihin tarttuu likaa ja maidonjätteitä, ja ettei tinaus ole kulunut tahi astia ruosteinen, koska... |
| Etsin satua kissoista jotka vartuttuaan päätyivät eri "tehtäviin" mieltymystensä mukaan. Yhdestä tuli laivakissa ja toisesta kotikissa. Kulkurikissaksi ryhtyi… |
65 |
|
|
|
Kuvakirjassa "Neljä pientä kissanpoikaa" Murrista tulee kulkukissa, Marrista navettakissa, Mörristä laivakissa ja Mirristä kotikissa.Kirjan alkuteos on nimeltään "Four little kittens" (1957). Kirja on ilmestynyt suomeksi "Tammen kultaiset kirjat" -sarjassa Marjatta Kurenniemen suomentamana (1. p. 1959). Sen on kirjoittanut Kathleen N. Daly ja kuvittanut Adriana Mazza Saviozzi. Lähde:Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta |
| Topeliuksen runo Skogsskövlingen on mainittu monilla ruotsinkielisillä nettisivuilla. Onkohan se luettavissa suomeksi? |
58 |
|
|
|
Yrjö Jylhän suomentama Metsänhaaskaus löytyy Topeliuksen Koottujen teosten osasta Runoja. |
| Kenen runo Te katsotte samaan suuntaan kuin lampaat |
60 |
|
|
|
Näin ytimekkäästi runoili Risto Rasa kokoelmassaan Hiljaa, nyt se laulaa. |
| Minkä arvoinen on hopeamarkka vuodelta 1968 |
109 |
|
|
|
Vuoden 1968 markan kolikoista on toistaiseksi tuoreimmassa Numismaattisen aikakauslehden julkaisemassa rahaluettelossa noteerattu vain kahteen ylimpään kuntoluokkaan kuuluvat rahat. Virheetön ja täysin leimakiiltoinen markka on sen mukaan kolmen euron arvoinen ja raha, jossa "ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut", on arvoltaan yhden euron. Tätä huonompikuntoisilla kolikoilla ei ole keräilyarvoa. |
| Missä Veikko Huovisen novellikokoelmassa on tarina "Jutta Grahnin aviomies"? Minulla oli lainassa CD-kokoelma, joka on peräisin vuodelta 2009: "Lyhyet… |
55 |
|
|
|
Jutta Grahnin aviomies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Etsityistä tarinoista jälkimmäinen voisi olla niin ikään Rasvamaksasta löytyvä Ruhtinaspari tunturihotellissa – olkoonkin, että Ruotsin kuninkaallisista tässä ei ole kyse, vaan "M:n ruhtinasparista". Tähän sisältyvä ateriointitapahtuma on kerrottu ruhtinaan ja ruhtinattaren ajatuksina tähän tapaan: "Nyt minä leikkaan tuosta pihvin suipommasta päästä palasen. Minäsiirrän veitsellä parsan kappaleen lihapalan päälle ja vetäisen edelleen veitsellä kastiketta pihvin palan päälle" – ja niin edelleen. Ruotsin kuningasparista kerrotaan Rasvamaksan novellissa Kukistunut monarkki.Mitään... |
| Ensimmäinen itse lukemani kirja kertoi kissarouvasta, joka muuttaa (maalta kaupunkiin tai kaupungista maalle, en ole ihan varma). Kirjan nimessä on varmuudella… |
85 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Gladys Williamsin Sanelma Silkkitassu muuttaa Kissakaupunkiin (Otava, 1968)? Mustavalkoisen kuvituksen on tehnyt Ronald Ferns. |
| Finlandia- ja Tulenkantaja-ehdokkaana olleen romaanin Elolliset kirjoittaja Iida Turpeinen voitti novellillaan v. 2014 J.H. Erkon kirjoituskilpailun (yle.fi 9… |
60 |
|
|
|
Iida Turpeista ei palkittu yhdestä novellista, vaan kokoelmasta tekstejä. Kilpailun tuomaristo (Siri Kolu, Anne Leinonen, Pirkko Heikkinen) luonnehti perusteluissaan Turpeisen tekstejä mm. seuraavasti: "Viimeiseen asti hiottu ja jäsennelty kokoelma, jonka tekstit hakevat rohkeasti rajaa tiiviin proosailmaisun ja runollisen monimerkityksisyyden välillä. Teksti on kuulasta, ilmavaa, ajatuksia herättävää ja jättää tilaa tulkinnalle. Kirjoittajalla on tunnistettava omaääninen lause. Kokoelma on teoksena punnittu ja täysin julkaisuvalmis."Tietokantoihin tekemieni hakujen perusteella Iida Turpeiselta ei löydy julkaistuja novelleja.JH Erkon kirjoituskilpailu (erkonkilpailu.net) |
| Etsin runoa missä on kohta "... keskipäivä hikoilee kadulla/kadusta..." en löydä tätä enää mistään ja runo oli muistaakseni hyvin kaunis. Löytyisiköhän? |
55 |
|
|
|
Annetut vihjeet eivät valitettavasti riittäneet johtamaan kaivatun runon jäljille. |
| Miten valmistan pettuleipä jauhoja? |
102 |
|
|
|
Pettua valmistetaan kuivatusta ja hienoksi hakatusta tai jauhetusta männyn nilasta (kaarnan alla oleva osa). Nila kuivatetaan ja hienonnetaan jauhoiksi. Petun lisänä on käytetty mm. sammalta, olkia, jäkälää, herneenvarsia ja suolaheinää. Katovuosina ja pula-aikoina pettua käytettiin leivän valmistukseen joko jauhojen lisänä tai sellaisenaan. Pelkästään petusta tehty leipä on nimeltään silkko. Pettuleivän makua on kuvattu "kitkeräksi ja epämiellyttäväksi" ja sen ravintoarvo on vain noin kolmas- tai neljäsosa tavallisen leivän ravintoarvosta.Lähteet: Emännän tietokirja Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja |
| Onko lauluun Tatuoitu ruusu nuottia? Kaija Pohjola laulaa. San: Niin hiljaa hyväilen mä…. |
59 |
|
|
|
Nuotti tähän Veikko Juntusen säveltämään ja Helena Hatusen sanoittamaan kappaleeseen löytyy digitoituna Outi-kirjastojen tietokannasta:https://outi.finna.fi/Record/outi.969804?sid=4743506440Veikko Juntusen nuotit on Juntusen ja Oulun kaupunginkirjaston toteuttama sähköinen nuottikirjasto, jossa on yli 700 Juntusen kappaleen nuotit pdf-muodossa:https://outi.finna.fi/Content/musiikki?lng=en-gbNuottien yksityinen käyttö on vapaata. |
| Löytyykö mistään nuotteja? Ala-asteella 1980-luvulla lauloimme koulun kuorossa harakoista, jotka nostivat taivaankannen korkealle, jotta maailmaan saatiin… |
67 |
|
|
|
Nuottiin "Ylen opettavaiset laulut" (Yleisradio, 1979) sisältyvät "Harakoiden valituslaulu" ja "Taivas nousee" vastaavat kuvaustasi. Laulut on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Marja-Leena Tuurna. Laulut kuuluvat Jukka Jarvolan sävellykseen "Ensimmäinen auringonnousu", jonka teksti pohjautuu polynesialaiseen kansansatuun. Tämä sävellys tai musiikkisatu mainitaan Antti Häyrysen kirjoittamassa Konserttikeskuksen historiikissa "Sikamakeet konsertit : Konserttikeskuksen viisikymmentä vuotta" (s. 28):https://www.konserttikeskus.fi/wp-content/uploads/2021/04/kk_sikamakeet_konsertit_170x240_www.pdfYleisradiolla on kokoelmassaan äänite tästä musiikkisadusta:http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ensimm%c3%a4inen+auringonnousu |
| Onko julkaistu äänitettä (mieluummin cd-levyä) hevosaiheisista lauluista? |
44 |
|
|
|
Hevosaiheisia lauluja sisältävät esimerkiksi seuraavat cd-levyt:Suomenhevonen : kunnon hevonen (Grigori Star, 2007)Old faithful : songs from the saddle (Jasmine Records, 2007)Pinsiön mieskuoro: Hummani hei! : Suomenhevonen-kantaatti sekä muita hevosaiheisia lauluja (Pinsiön Mieskuoro, [2001])Hevosaiheisia lauluja on myös C-kasetilla Holma, Teuvo: Rahalla saa... ja hevosella pääsee (kustantaja tuntematon, [1980]).Suomalaisen rap-yhtye Horse Attack Sqwadin tuotanto on hevosaiheista, esimerkiksi cd-levy Suuren Yli-Hevosen armosta (Överdog, 2018). Aiheen perusteella lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspxhttp://www.fono.fi/Aihehaku.aspx? |
| Löytyykö tietoa, miten "Mola mola" -kala on saanut suomenkielisen nimen möhkäkala? Aivan toista kuin englannin sunfish tai saksan Mondfish. |
93 |
|
|
|
Möhkäkala on saanut nimensä omituisesta ruumiinmuodostaan, kertoo Keskisuomalaisessa 23.10.1937 julkaistu Isoja kaloja -niminen kirjoitus. "Jos kuvitellaan jokin meillä tavallinen kala -- katkaistuksi kohta pään takaa poikki, niin että jää suunnaton möhkäle jälelle lyhyine pyrstöevineen, niin saamme möhkäkalan muodon suunnilleen."Myös Hämeen Sanomien 24.4.1888 kirjoitus Merestä ja meren asukkaista viittaa möhkäkalan olemukseen "yhtenä ainoana pyöreänä lihamöhkäleenä". Möhkälemäisena kalan esittelee myös Sulo Cantell Karjala-lehdessä 8.7.1934 julkaistussa artikkelissaan Myrkyllisiä kaloja: "Tarkastelkaammepa vain jäykkäleukaisiksi kutsutun kalaryhmän meille outoja edustajia. -- Suu on todellakin siis jäykkä, mutta sen lisäksi myös usein... |
| Ihana kirjaston väki, mikä kappale soi Munkkivuori tv-sarjassa, jota Olavi Uusivirran hahmo kuuntelee toistuvasti? |
167 |
|
|
|
Paula Vesala on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Unohdus" televisiosarjaan "Munkkivuori". Kappaleen esittää Maija Sariola.Paula Vesala Instagramissa 18.11.2022:https://www.instagram.com/vesalaofficial/p/ClGxnCktQtC/ |
| Päässä soi kipale "kipitä tim" ja muistelen finlanderssilla olleen semmoisen kappaleen mutta en löydä sitä mistään enkä muutakaan kipitä tim kappaletta… |
90 |
|
|
|
Tässä taitaa olla kysymys väärin kuulluista laulun sanoista: "Gimme dat ding".Finlanders: Gimme dat ding YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=DHNWMc5_I1kKappaleen tekijät ovat Albert Hammond ja Mike Hazlewood, suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman. Kappale oli The Pipkins -duon hitti vuonna 1970:https://www.discogs.com/artist/468931-The-Pipkins |
| 1950-60-luvulla julkaistiin Fennica-levysarja. Kuinka monta levyä tuossa sarjassa julkaistiin? Milloin ilmestyi ensimmäinen levy ja milloin viimeinen? |
42 |
|
|
|
Erkki Salmenhaara kertoo kirjassaan ”Säveltäjänä Suomessa : Suomen säveltäjät 50 vuotta” (Otava, 1995, s. 100-119) Fennica-levysarjan vaiheet ja luettelee myös sarjassa julkaistut äänitteet: 1. sarja (1953-1959) LP-levyt SS1-SS6, 2. sarja (1959-1967) LP-levyt SS7-SS13 ja 78 kierroksen levyt (1956) ST1-ST23. Tämän mukaan sarjassa ilmestyi yhteensä 36 äänitettä vuosina 1953-1967. |
| Lausuin opettajan pyynnöstä, kauan sitten koulun itsenäisyyspäiväjuhlassa runon, joka alkoi muistaakseni jotenkin näin : mikä on isänmaa, kuinka sen sanoa… |
51 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" alkaa: "Mikä on isänmaa, äiti?" Runo sisältyy ainakin kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (toimittaneet Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell; Valistus, 1962) ja kirjaan "Lasten kolmas lukukirja" (Urho Somerkivi, Engun Rauhamaa; Otava, 1959, 9. painos 1969). Lauri Pohjanpään kirjassa "Lastenrunoja" (Valistus, 1962) on runosta hieman erilainen versio, joka alkaa: "Sanohan minulle, äiti". |
| Onko Selim Palmgrenista, Sibeliuksesta tai Pekka Kostiaisesta tehty elämäkertoja, joissa käsitellään myös teoksia? Millaisia hakuja kannattaa tehdä, jos haluaa… |
61 |
|
|
|
Säveltäjien elämäkerroissa käsitellään yleensä myös teoksia, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Sibeliuksesta on kirjoitettu useita elämäkertoja. Aineistoa löytyy myös verkosta, esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamalta Jean Sibelius -verkkosivustolta (https://www.sibelius.info/suomi/index.html). Kimmo Korhonen on kirjoittanut laajan elämäkerran Selim Palmgrenista. Kirjassa on myös teoshakemisto. Pekka Kostiaisesta ei ole tähän mennessä kirjoitettu varsinaista elämäkertaa, mutta Hanna Maria Pishro on tehnyt hänestä kuorosäveltäjänä opinnäytteen.Kun etsit tietoa säveltäjästä ja hänen teoksistaan kirjastojen luetteloista, esimerkiksi Finnan avulla, käytä säveltäjän nimeä aiheena eli asiasanana. Voit kokeilla tarkentaa hakua... |
Kysy kirjastonhoitajalta
