| Milloin videonauhureita (VHS) alkoi olla suomalaisissa kodeissa tv-ohjelmien tallentamiseen? |
45 |
|
|
|
VHS-kotivideonauhurien myynti Suomessa alkoi vuonna 1979.Tekniikan maailma -lehden numeron 6/1978 "väri-tv-nauhurien" vertailussa, jossa esiteltin kaksi VCR- ja yksi U-matic-kaseteilla toimivaa laitetta, ennusteltiin jo vuotta 1978 tämäntyyppisten nauhureiden läpimurtovuodeksi. Reilua vuotta myöhemmin numeron 9/1979 Kotivideot-vertailussa todetaan maltillisemmin, että "useat laitteet ovat kaupan hyllyillä jo tänään, mutta vasta vuotta 1980 ennustetaan niiden varsinaiseksi läpimurtovuodeksi". Tässä vaiheessa markkinoista oli kilpailemassa neljä eri nauhoitusjärjestelmää (VHS, Beta, VCR ja SVR). Kotivideolaitteiden ounastellun läpimurtovuoden ensimmäisessä lehdessä odotetaan yhä "olympiavuoden muodostuvan kovaksi läpimurroksi" monien... |
| Juice Leskisen laulu: Kulttuuri saapuu Ähtäriin. Siinä on sanat: On Ähtärin poika ihmeissään, hankaa jalkoja jenkkibootsit. Se kartsalla dallaa yhtenään, kysyy… |
48 |
|
|
|
'Rootsit' tarkoittanevat juuria. Sana vaikuttaa johdetun englannin sanasta 'roots' samalla lailla kuin bootsit sanasta 'boots'. Ähtärin poika jenkkibootseissaan vaikuttaa kadottaneen henkisen yhteyden kotiseutuunsa ja tuntee olonsa vallan juurettomaksi. |
| Onko anna nimisestä tehty laulua |
54 |
|
|
|
Anna-nimisistä on tehty useita lauluja. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla. Tarkennetussa haussa kirjoita Aihe-riville: naisen nimi anna. Hakutulokseen tulee mukaan myös Anna-Liisoja ym. Anna-alkuisia nimiä. Voit rajata hakua esimerkiksi kielen mukaan.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi Vinkkejä voit löytää myös "Suomalaisia naisennimilauluja A-L" -luettelosta:https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/Lauluja_naisten_nimista_1.pdf |
| Kuinka yleistä Euroopassa, erittäinkin entisissä itä-euroopan maissa on Suomen kaltainen käytäntö, että tavallinen ihminen saa halutessaan mahdollisuuden… |
78 |
|
|
|
Löytämistäni lähteistä löytyi mainintoja kirjastojen omatoimikäytöstä Pohjoismaissa, Saksassa, Irlannissa ja Iso-Britanniassa sekä Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Itäisen Euroopan maista ei löytynyt mainintoja.Lähteet: Public Libraries News: https://www.publiclibrariesnews.com/about-public-libraries-news/unstaffed-librariesKaija Asukas: Omatoimikirjastoja meillekin. Opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu 2020. |
| Mikä mahtaa olla lasten tai nuorten kirja, jossa noidat lentävät Kyöpelinvuorille. |
67 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Ottfried Preusslerin Pikkunoita-lastenromaanissa (1978) ja Camilla Mickwitzin Mimosa-noidasta kertovissa kuvakirjoissa (ensimmäiset painokset 1983-1987) ollaan Kyöpelinvuorella, mutta kannet ovat musta- ja sinisävyisiä. Uudemmista kirjoista Mila Teräksen Noitapeilissä Kyöpelinvuori niinikään esiintyy, mutta senkään kansi ei vastaa kuvausta (2016). |
| Muista lukeneeni uultavasti 1990-luvun alussa kouluun sijoittuvaa lastenkirjaa. Kirjassa koulun oppilaat kyllästyivät siihen, että opettajat komentelivat… |
45 |
|
|
|
Muistelemasi kirja lienee Vuokko Niskasen Toimelan vintiöt ja opettaja Oiva. |
| Aloin pohtia viime hetkellä tekemistä tarkoittavan "viime tingassa" -sanonnan tinka-sanan alkuperää ja merkitystä. Mikä mahtaa olla tinka? |
83 |
|
|
|
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä... |
| Milloin sanaa muumio alettiin käyttämään suomessa? |
32 |
|
|
|
Palsamoimalla suojattua ruumista merkitsevä muumio on vakiintunut suomen kieleen 1900-luvun alussa. Latinan mukaisessa asussa muumia se on tullut kirjakielessämme käyttöön jo Daniel Europaeuksen sanakirjasta 1853 alkaen.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Moro! Tapasin tommoisen runon, mutta tieto tekijästä ei ollut saatavissa. Ihastuin sanojen käsittelyyn tuossa, ja niinpä tahtoisin tietää, kuka lie… |
45 |
|
|
|
Kuka lie kirjoittanut – tekijä ei valitettavasti selvinnyt. |
| Onko sauna maailman suomalaisin asia? |
45 |
|
|
|
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan... |
| Luen L. Onervan runon nimeltä Lumottu, ja etsin siellä olevan verbin merkitystä. Nukuin kerran kuutamossa enkä entiseksi havaa; elämä on unijuomaa hiljaisesti… |
27 |
|
|
|
Havata-verbin merkitys on 'herätä unesta, havahtua'. Sana löytyy sekä vanhan kirjasuomen että Suomen murteiden sanakirjasta. Sitä on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Onerva tuntenut sanan entuudestaan vai yksinkertaisesti johtanut sen runollista vapautta käyttäen havahtua-verbistä.havata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja havaita - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja havahtua - Kielitoimiston sanakirja |
| Mikä on kirjan nimi: perustuu tositapahtumiin. Kirjassa kerrotaan rikoksen tehneistä naisista joita viedään suurella puulaivalla saareen rangaistukseksi… |
48 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Hope Adamsin Vaaralliset naiset?Vaaralliset naiset | Kirjasampo |
| Mitä tarkoitetaan kun sanotaan ”hymyili koketisti” mitä tarkoittaa koketisti?? |
60 |
|
|
|
Vanhahtava sana koketti tarkoittaa Kieltoimiston sanakirjan mukaan 'keimailijaa, keikailijaa'. Koketisti hymyilevä hymyilee siis keimailevasti, keikailevasti.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/koketti |
| Kenen runo tämä on? Onko Irja Askolan vai Anja Porion? Jeesus ei sanonut minä olen talo, oppirakennelma ja käyttäytymissäännöt. Hän lupasi olla tie, totuus… |
33 |
|
|
|
Runo Lepoa, läsnäoloa on Irja Askolan kirjasta Pyhän kanssa piilosilla (Kirjapaja, 2014). |
| Haluaisin löytää Lauri Viidan runon pöyhkeilevästä ja itsestään suuria kuvittelevasta kukosta tunkiolla. Luin runon joskus vuosia sitten ja muistaakseni se… |
38 |
|
|
|
Tässä tarkoitettaneen Betonimylläri-kokoelman runoa Johtaja, joka päättyy: " -- voi nousta kukonnuppi korkealle / ja loistaa tunkiolta maailmalle!" |
| Miten Swan tai Kunnas-Manner on suomentanut Liisan seikkailuissa ihmemaassa runon You Are Old, Father William kohdan "I feared it might injure the brain"? Se… |
28 |
|
|
|
Swanin suomennoksessa "I feared it might injure the brain" on "ma luulin, ettei aivoille vaill' ois se vaarojaan". Kunnas ja Manner ovat suomentaneet runon niin, että säkeen ajatussisältö alkaa jo edeltävän säkeen puolella: "[Kun olin nuori, sanoi ukko, niin] pelkäsin vaivoja/ joita kallon sisään voisi siitä tulla." |
| Miten kauan lukihäiriöistä on tiedetty ja ymmärretty niiden tuomia vaikeuksia? Äitini kävi ruotsinkielistä koulua 1953 eteenpäin eikä ainakaan saanut silloin… |
49 |
|
|
|
Lukihäiriöt on periaatteessa tunnettu paljon ennen kuin tietoisuus niistä on ratkaisevasti alkanut näkyä kouluopetuksessa. Vielä 1960-luvulla syntyneet koululaisetkin ovat saaneet kärsiä ongelman vajavaisesta tunnistamisesta. Oppimisvaikeudet on ehkä havaittu ja mahdollisuuksien mukaan tarjottu tukiopetusta, kuitenkaan erityisesti tunnistamatta ongelmien kielellistä perustaa. Tilannetta kuvastaa hyvin Tarja Nenosen ja Aino Kojon kokoamasta kirjasta 1960-luvulla syntyneiden koulumuistoja : ihanuudesta yököttävyyteen löytyvä muistelus: "En osannut lukea, ja sitä varten kouluun mennään, et opitaan. Mulla oli lukihäiriö tai jotain muuta vastaavaa, kun mä kävin niin sanotussa tukiopetuksessa, -- Oon joskus aikuisena kysyny, et ku mul on... |
| Löystysiköhän jostain nuotteja Haaveiden laiva/Maarit Peltoniemi ja Kaiken antanut/Paula Koivuniemi |
16 |
|
|
|
Jussi Rasinkankaan säveltämä ja Turkka Malin sanoittama "Haaveiden laiva" sisältyy kirjaan Kasper, Eira: Amadeus : johdatus musiikin maailmaan (Eira Kasper, Raija Lampila; Otava, 1999; sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu alkaa: "Oon vanki ollut kyyneleiden".Mika Toivasen säveltämään ja Anna Erikssonin sanoittamaan kappaleeseen "Kaiken antanut" en löytänyt nuottia (Finna-hakupalvelu: https://finna.fi). Laulu alkaa: "Mihin yöt katoaa". Verkosta löytyvät laulun sanat ja soinnut, esimerkiksi:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/paula-koivuniemi/kaiken-antanut-chords-1981147https://chordify.net/chords/paula-koivuniemi-songs/kaiken-antanut-chords |
| Kenen runo, Huu huu huhtikuu, tuuli käy ja huojuu puu.... |
36 |
|
|
|
Tästä Einari Vuorelan runosta "Huhtikuu" on julkaisuissa hiukan erilaisia versioita, mutta näillä sanoilla alkava runo sisältyy esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjaan "Lukutoveri. 2, Lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle" (WSOY, 1954, s. 35) ja samojen tekijöiden kirjaan "Viides lukukirjani" (WSOY, 1955, s. 236-237). Säkeistöjä on kummassakin neljä, mutta "Lukutoverista" puuttuu säe: "Räiskyy vettä räystään suu". Tämän version on säveltänyt Einari Marvia osaksi laulusarjaansa "Laulu joka vuodenajalle, op17" (nro 4). Tosin laulussa lauletaankin: "vettä valuu räystään suu".Runo on ilmestynyt Einari Vuorelan kokoelmassa "Keväthartaus" vuonna 1921, mutta sitä en pääse nyt näkemään. Ilmeisesti tämä kokoelma kuitenkin... |
| Onko kirjoitettu tietokirja-tyyppisiä teoksia kotiapulaisista, kaupunki-asuntojen piioista. Vähän sellaisista kuin suomi-filmien kaupunkiperheiden… |
37 |
|
|
|
Oiva teos aiheesta on esimerkiksi Minna Kilkin toimittama Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta (SKS, 2006). Jonkin verran tietoa kaupunkilaispiioista löytyy myös Marjatta Rahikaisen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittamasta kirjasta Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (SKS, 2006). Viipurilaispalvelijoista kertoo Terttu Sallisen Vie männessäs - tuo tullessas : palvelusväkeä 1920- ja 1930-luvun Viipurissa (Karjalan kirjapaino, 1996). |
Kysy kirjastonhoitajalta