| Kiinteistön arvo on 80000€. Pantti-eli haltijavelkakirjoja on 40000€ edestä, jotka jonkin lainan takeena. Maksetaanko vero koko summasta? |
384 |
|
|
|
Verohallinnosta vastattiin, että näiden tietojen perusteella vero maksetaan koko kauppahinnasta, johon sisältyy myös pantti- ja haltijavelkakirjat, eli tässä tapauksessa vero maksettaisiin tuosta 80 000 eurosta. Jos kyse on kiinteistöstä, vero on 4 prosenttia.
Lisätietoa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/varainsiirtovero/n%C3%A4in-hoidat-varainsiirtoveron/
Tapauskohtaisesti kannattaa olla yhteyksissä suoraan verohallintoon. https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/ |
| Kuinka monta Rooman sopimus 50v. juhlakolikoita on laskettu liikkeelle Suomessa? |
194 |
|
|
|
Suomen Pankin antaman tiedotteen mukaan, nro 12 torstai 22.3.2007, erikoisrahoja lyötiin 1 400 000 kappaletta.
Tiedote löytyy Suomen Pankin sivulta. |
| Terve! Osakeyhtiön kaikki osakkeet omistaa yksityishenkilöt. Mitä yhtiö hyötyy taloudellisesti pössikurssin noususta ja mitä vahinkoa laskusta? |
351 |
|
|
|
Oheisessa linkissä todetaan, että voiton tuottaminen osakkeenomistajille on yleensä osakeyhtiön tarkoitus pitkällä aikavälillä. Tähän sisältyy myös osan voitosta sijoittaminen investointeihin, joitten tarkoituksena on tuottaa voittoa osakeyhtiölle pitkällä aikavälillä, ei pelkästään yksittäiselle osakkeenomistajalle lyhyellä aikavälillä. Näin ollen kurssin lasku heikentää pitkän aikavälin tavoitetta ja kurssin nousu parantaa sitä. Lisätietoja oheisesta linkistä.
https://www.minilex.fi/a/voiton-tuottaminen-osakeyhti%C3%B6n-tarkoituksena
Suomen Pankin ekonomisti täydensi vastausta lisäksi seuraavasti:
”Yhtiön etu” voi olla hankala käsite, ja menee melko filosofiseksi. Voiko yhtiöllä, joka ei ole tietoinen toimija, olla jokin etu? Yhtiö... |
| Ilja Repinin taulu "Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille" valmistui v.1891. Tsaari Aleksanteri III maksoi siitä 35000 ruplaa. Paljonko… |
792 |
|
|
|
Ruplan arvo vaihteli suhteessa markkaan vuoden 1891 aikana seuraavasti:
100 ruplaa markoissa vuonna 1891:
MAX 304,00
MIN 238,00
keskiarvo 279,15
vuoden viimeinen 248,00
Keskiarvolla Ilja Repinin taulu oli 279,15*35 000 ruplaa = 97 702,50 markkaa vuonna 1891.
Rahanarvolaskurin mukaan 97 702,5 mk 1891= 443 500,00 euroa 2020. http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Summa kuvastaa ainoastaan suuruusluokkaa, sillä kuten todettua, ruplan ja markan suhde vaihteli voimakkaasti vuoden 1891 aikana eikä meillä ole tietoa siitä, milloin taulu myytiin.
|
| Kuinka erotan vuoden 1953 markasta, onko kyseinen markka rautaa vai niklattua rautaa. Ovat täysin samanlaisia, myös painon mukaan. |
241 |
|
|
|
Tuukka Talvion Suomen Rahat -kirjan mukaan rautarahat nikkelöitiin vuodesta 1953 alkaen tummumisen ja ruostumisen ehkäisemiseksi. Rahapaja, joka rahat painoi, oli VM:n alainen ja lisätietoja halutessa yhteyttä voi ottaa VM:n kirjaamoon. |
| Teen opinnäytetyötä kulutusluotoista, velkaantumisesta ja pankkien sekä rahoituslaitosten hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä. Ajankohtaisia lukuja löytyy,… |
294 |
|
|
|
Erkki Kontkasen Pankkitoiminnan käsikirjasta (uusin painos vuodelta 2015) sivulta 97 alkaen löytyy tietoa luottoriskin ja laajemmin pankkipalveluiden hinnoittelusta. Kontkasen mukaan lainojen hinnoittelussa on useita vaikuttavia tekijöitä, mutta riskin aiheuttama pääoman vaateen kasvu on tärkein hinnoittelua ohjaava elementti.
Pankkitoiminnan käsikirja löytyy esim. Helmet-kirjastoista.
Kotitalouksien velkaantumisesta yleisemmin löytyy useita julkaisuja Suomen Pankin julkaisuarkistosta, esim. https://helda.helsinki.fi/bof/discover?rpp=10&etal=0&query=korot+pankkitoiminta&scope=/&group_by=none&page=6&filtertype_0=issued&filter_relational_operator_0=contains&filter_0= ja https://helda.helsinki.fi/bof/... |
| Ostaako EKP osto-ohjelmassa keskuspankki obligaatioita markkinoilta, vai ostetaanko velka suoraan julkiselta sektorilta? Suomen pankin sivuilla mainitaan, että… |
129 |
|
|
|
Asia on, kuten kysymyksessä arvelit eli julkisen sektorin velkakirjoja ostetaan vain jälkimarkkinoilta. Sen sijaan yksityisen sektorin velkakirjoja voidaan ostaa sekä ensi- että jälkimarkkinoilta. Ensi- ja jälkimarkkinoiden ero on selitetty esim. Pörssisäätiön sivuilla https://www.porssisaatio.fi/?s=j%C3%A4lkimarkkinat&cat=-54&submit=Haku.
|
| Etsin tietoa suomalaisen asuntorahoituksen historiasta. Esimerkiksi: Kuinka paljon kilpailutus on lisääntynyt? Milloin korkokattoa on aktiivisesti alettu… |
127 |
|
|
|
Hei,
Kiitos tiedustelusta Suomen Pankin kirjastolta.
Voit etsiä aineistoa Suomen Pankin kirjaston verkkokirjastosta sekä Suomen Pankin julkaisuarkistosta.
Asuntomarkkinoista ja luotoista löytyy julkaisuja mm. PTT:ltä (Pellervon taloustutkimuslaitokselta) ja Tilastokeskukselta.
Ohessa muutamia teoksia:
Katsaus kotitalouksien velkaantumiseen Suomessa vuosina 1994-2004 /Hyytinen, Ari ; Putkuri, Hanna; Taipalus, Katja.
Helsinki,$c2007.
Suomen Pankki. Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto. Työpaperi ;1/2007
Kansan osake :suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet /Esko Nurmi, Laura Puro, Martti Lujanen.
Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet
[Helsinki] :Suomen Kiinteistöliitto ry,[2017]
Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys... |
| Ainakin 1960 ja aiemmin syntyneillä vaikuttaisi olevan mielikuva että omaa tilinumeroa ei kannata muille kertoa. Onko tässä jokin vinha perä, eli onko joskus… |
405 |
|
|
|
Tietoja pankkien toiminnasta voi kysyä esimerkiksi Finanssiala ry:stä. Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä http://www.finanssiala.fi/pankkiturvallisuus/Sivut/tunnistaminen.aspx.
Myös mm. Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisäinformaatiota: https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/asiakkaan-tunnistaminen-ja-tunteminen/.
Pankkien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä löytyy esim. Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/. |
| Kangas seteli 25 mk, jossa teksti: ZUR 700 JÄHRIGEN 1221 - 1921 JUBILÄUMSFEIJER. Onko tällaisesta enemmän tietoa? |
164 |
|
|
|
Hei,
Pikaisella etsinnällä näyttää siltä, että kankaisia seteleitä on tehty erityisesti Saksassa (pellavastaan tunnetusta) Beilefeldissa. Google-haulla "Bielefeld Cloth Notgeld" löytää lisää tietoja. Erityisen arvokkaita nämä kankaiset setelit eivät käsittääkseni ole, mutta mielenkiintoisia kappaleita toki.
Ystävällisin terveisin |
| Liitteenä on valokuvia kahdesta kuparikolikosta 1940-luvulta. 25 penniä vuodelta 194?, viimeinen numero puuttuu. 50 penniä vuodelta 1942. Arvopuolelle meisti… |
312 |
|
|
|
Hei,
Kirjastomme keskittyy lähinnä talousalan kirjallisuuteen. Rahoja koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä numismaatikkojen puoleen. Linkistä http://www.numismaatikko.fi/index.php/jasenet/jasenyhdistykset löydät yhdistysten yhteystiedot.
Ystävällisin terveisin |
| Pankin tapahtumat 29.2.2002 ovatko papereissa näkyvät summat euroja vai markkoja? |
392 |
|
|
|
Näkemättä juuri näitä täsmällisiä papereita on vaikea arvioida, ovatko summat markkoja vai euroja. Halutessasi voit ottaa yhteyttä Suomen Pankin viestintään joko sähköpostilla osoitteeseen info(at)bof.fi tai puhelimitse numeroon 09 183 2626 (palvelunumero avoinna arkisin klo 9:30-15:30). |
| Saksan ja suomen markan vaihtokurssi 1934 |
432 |
|
|
|
Hei,
Suomen Pankin Rahamuseon nettisivulta löytyy laskuri, jolla voi verrata sekä rahan arvoa vuosittain, että valuuttojen historiallisia arvoja. Laskuri löytyy osoitteesta http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN.
Jos asettaa vuodeksi 1934, yhdellä Saksan markalla on saanut 17,76 silloista Suomen markkaa.
Lisätietoja voit löytää myös Suomen Pankin vuosikirjasta vuodelta 1934 https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/9265.
Ystävällisin terveisin
Sini |
| Haluaisin tiedustella olisiko teillö kirjastoissa mahdollisesti olemassa kauppatieteitä käsitteleviä kirjoja opiskelijalle? |
155 |
|
|
|
Hei,
Kyllä meiltä löytyy taloustiedettä käsitteleviä kirjoja. Pääset etsimään aineistoa tästä linkistä: https://bof.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome.
Tästä linkistä: https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/yleisopalvelut/kirjasto/ löydät ohjeet asiakkaaksi rekisteröitymiseen.
Ystävällisin terveisin
Sini |
| Saako kirjastoissa tai muissa julkisten palveluiden tiloissa mainata kryptovaluuttoja. Jos ei, mitkä lait/säännöt sen kieltävät? |
301 |
|
|
|
Hei, kannattaa olla suoraan yhteydessä lähikirjastoon, kirjastoilla on erilaisia käyttösääntöjä.
|
| Löysin laatikosta vanhan laskun. Kyse on helmikuussa 2000 maksetusta vero Nokian osakkeista. Maksun saaja Uudenmaan verovirasto, maksoin veroa v.2000 4 438… |
659 |
|
|
|
Oletan nyt, että kyseinen vero on osakkeiden myynnistä maksettu luovutusvoittovero. Luovutusvoitto eli tuttavallisemmin myyntivoitto lasketaan tällaisella kaavalla:
luovutushinta – (hankintameno + varainsiirtovero) – voiton hankkimisesta koituneet menot = myyntivoitto
Myyntivoitto on pääomatuloa. Pääomatuloveroprosentit eri vuosille voit löytää esimerkiksi Veronmaksajat- sivuston lopussa olevasta taulukosta.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet…
Voit maksamasi veron perusteella päätellä, mikä on ollut alkuperäinen myyntivoittosi. Tästä ei tietysti voi vielä suoraan päätellä kuinka paljon Nokian osakkeita olet omistanut. Myyntivoittosi kun on riippunut osakkeiden arvosta silloin kun olet hankkinut ne,... |
| Minkä arvoinen 20 pennin kolikko vuodelta 1963 joku leima vuosiluvun edessä? |
1634 |
|
|
|
Tarkan hinnan saa viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten. Hintoja voi myös etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta: http://www.snynumis.fi/ ja http://www.numismaatikko.fi/
|
| Ruplan arvo 1940 - 1945 Dollarin arvo 1940 -1945 |
1581 |
|
|
|
Dollarin kurssi oli vuosina 1940-1945 49,35 (1 dollari = 49,35 mk). Ruplaa ei noteerattu Suomessa sodan aikana eikä se siis ollut vaihdettava valuutta. Neuvostoliitossa 5,3 ruplaa oli 1 dollari.
Vanhoja Suomen Pankin valuuttakursseja löytyy mm. täältä:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/tutkimukset/keskustelualoitteet…
|
| Minne suomalaiset 2 ja 1 senttiset menevät, jos ne eivät ole Suomessa käytössä vai lähetetäänkö ne ulkomaille? |
1155 |
|
|
|
Suomen Pankin verkkosivuilta (http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/pages/defa…) voi lukea, että vaikka nämä pikkukolikot eivät ole Suomessa laajassa käytössä (koska hinnat pyöristetään lähimpään viiteen senttiin), kyseiset kolikot ovat virallisia maksuvälineitä, eikä niitä siten ole tarvis minnekään lähettää. Kauppias voi kieltäytyä ottamasta niitä vastaan, mutta asiasta täytyy ilmoittaa etuovella. Tämä lienee harvinaista eli jos lompakkoon on näitä pikkukolikoita kertynyt, kyllä niitä voi Suomessakin käyttää maksuvälineinä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
|
| Mistä saisin selkeää ja ajantasaista tietoa omakatteisen rahaston varojen, kulujen ja tuottojen käsittelemisestä yhdistyksen kirjanpidossa, tuloslaskelmassa ja… |
1190 |
|
|
|
Yhdistyksen kirjanpitoon liittyviä tutustumisen arvoisia ja hiljattain julkaistuja teoksia on saatavilla useampia. Tähän on poimittu muutamia julkaisuja, joita voi tiedustella esimerkiksi yleisistä tai korkeakoulujen kirjastoista:
Samuli Perälä ja Timo Etelämäki: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli. Helsinki: KHT-Media, 2013.
Teoksessa käsitellään mm. yhdistyksen tilinpäätöksen laadintaa ohjaavat säännökset, ohjeistetaan tilinpäätöksen laadintaa esimerkkien avulla ja lisäksi selvitetään kirjanpidon erityispiirteitä, kuten lahjoitusten, rahastojen ja avustusten kirjausta sekä toimintakertomusta, rahoituslaskelmaa ja konsernitilinpäätöstä. Mukana ovat esimerkit yhdistyksen tasekirjaksi sekä tase-erittelyiksi.
Heidi Vierros, Katariina... |
