Muistelen että Tommy Tabermann on joskus kirjoittanut runon, jonka sisltä on suurinpiirtein tämä: "ei riitä, että kaadetaan patsaat, on kaadettava myös… |
1262 |
|
|
|
"Älkää kaatako pelkkiä patsaita, kaatakaa myös jalustat."
Runo löytyy kokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa vuodelta 1975. Runo alkaa seuraavasti: "Katselkaa tarkkaan patsaankaatajia, katsokaa...!
|
Miten saan kopiot omasta ylioppilasaineestani vm. 1974? |
1787 |
|
|
|
Ylioppilaslautakunnasta kerrottiin, että suorituksia säilytetään puolitoista vuotta ja sitten ne tuhotaan.
Ylioppilaslautakunnan sivuilta http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/ löytyy tämän vuoden kokelaskirje, jossa puhutaan koesuoritusten näyttämisestä lopullisen arvostelun jälkeen. Jos tutkinnonsuorittaja haluaa tarkastella koesuoritustaan tai tilata siitä kopion se onnistuu puolentoista vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.
|
Kansakoulussa 60-luvulla laulettiin laulua: "On maisista sittenkin tää synnyinmaa kaikkein rakkahin; vie minne tiesi sen tuttu liesi..." Minulla on muistikuva,… |
4547 |
|
|
|
Kyseessä on C. Hansenin laulu Synnyinmaan laulu, jonka on suomeksi mukaillut Maija Konttinen. Laulu kokonaisuudessaan löytyy Karjalaisten laululippaasta (Karjalan Liitto, 1981) ja nuottien kera Wilho Siukosen teoksesta Laulukirja: koulun ja kodin lauluja (Otava, 1972).
|
Mistä tulee sukunimi Päiveröinen? |
671 |
|
|
|
Kyseessä taitaa olla harvinaisempi sukunimi (Väestörekisterikeskus http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittamassa Sukunimet -kirjasta (Otava 2000) ei kyseistä sukunimeä löydy. Arvailen, voisiko nimellä olla tekemistä nimien Päivinen tai Päiviön kanssa? Päivion kohdalla mainitaan myös Lapissa esiintyneet muodot Päiwiä, Peiwe, Päiwe.
|
Miten jatkuu Eero Salolan sanoittama laulu "Aukee uusi latu, alkaa vieras tie..." Haluaisin koko laulun sanat. |
1394 |
|
|
|
Laulun sanat löytyvät Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta (WSOY 17. p. 1961)
Aukee uusi latu,
alkaa vieras tie
- mihin kauas satu outo meidät vie?
Emme vielä tiedä
mikä odottaa.
Latu saattaa viedä
kauas vuorten taa.
Ehkä tiemme
johtaa synkkiin korpihin.
Ehkä latu hohtaa
kirkkain tähtösin.
Emme eksy, pelkää,
kerran kotihin
aavintakin selkää
vie Isä armahin.
|
Etsin kirjaa jota luimme ystäväni kanssa 90-luvulla kyläkoulumme kirjastossa ala-asteella. Kirjassa seikkailivat hevosella/hevosilla kaksi tyttöä. Toinen oli… |
1452 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Astrid Lindgrenin kirjoittama ja Hans Arnoldin kuvittama kirja nimeltä Kultasiskoni vuodelta 1973. Kirjan päähenkilö on Liisa, jolla on salainen (mielikuvitus)sisko nimeltä Ylva-lii. Ylva-lii puhuttelee Liisaa aina kultasiskoksi ja pitää eniten Liisasta, vaikka hänelle on vastikään syntynyt ihana pikkuveli, josta äiti tietysti pitää eniten. Liisalla ja Ylva-liilla on oma kieli, jota kukaan muu ei ymmärrä, ja ruusupensaan alta he saattavat pujahtaa Kultaiseen Saliin. Se on maan alla oleva uskomattoman kaunis paikka, missä siskokset leikkivät koirien kanssa ja uivat suihkulähteessä. Siellä he myös ratsastavat hevosilla. Ylva-liin hevonen on valkoinen ja nimeltään Kultajalka, kun taas Liisan hevonen on musta ja sen nimi on... |
Löytyisikö tietoa tai olisko kukaan tehnyt puroon tai jokeen sellaista pientä sähköä tuottavaa generaattoria, joka antaisi sähköä. Tarvitsisin rakennusohjetta… |
2061 |
|
|
|
Kirjallisuutta löytyy huonosti, mutta verkossa on lähteitä, mm: Tampereen Ammatikorkeakoulussa valmistunut Mika Larikan konetekniikan opinnäytetyö: PIENVESIVOIMA <1 MW JA SEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA
(http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46722/Mika_Larikk…)
Tätä kannattaa myös selata http://www.pienvesivoimayhdistys.fi/
Sieltä löytyy hyvin asiaa. Mm. pienvoimalaopas, johon tuossa opinnäytteessäkin usein viitataan.
|
Onko tietoa milloinhan mahtaisi Varjojen Kaupungit osa 5 ilmestyä suomeksi? Tietoja ei ollut edes fani sivustolla.. |
1634 |
|
|
|
Kirjan kääntäminen toisesta kielestä suomen kielelle vie aina oman aikansa. Neljäs osa City of fallen angels ilmestyi vuonna 2011 ja suomeksi se saatiin tämän vuoden syyskuussa. Sarjan viides osa City of lost souls ilmestyi englanniksi toukokuussa 2012, joten suomennosta voisi varmaan odotella ensi vuoden puolella. Kirjasarjaa julkaisevan Otavan sivuilla ei vielä ollut tarkempaa tietoa käännösaikataluista. Kannattaa käydä aina välillä kustantajan sivuja http://www.otava.fi/kirjat/haku/.
|
Mistä saan salasanani? |
725 |
|
|
|
Hei
Kirjastokorttiin liitettävän salasanan/PIn-koodin saat käymällä kirjastossa, ota kirjastokortti mukaan!
|
Mistä sukunimi Ruuth peräisin? |
4978 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjassa on sukunimien Ruutu ja Ruutikainen kohdalla kerrottu, että sukunimet Roth, Ruth ja Ruuth ovat sotilasniminä esiintyneitä sukunimiä. - Ruutiainen nimen kohdalla kerrotaan Laihialla esiintyneen suku- ja talonnimenä esim. vuonna 1580 Niilo Ruuth. Rantasalmella on asunut 1600-luvulla Ru(u)thin ratsumiessuku. Vöyrin nimismiehenä on toiminut 1500-luvulla Martti Laurinpoika Ruuth. Lisää samanlaisia nimen esiintymiä löytyy kirjasta näiden sukunimien kohdalta.
Sotilasnimi-ilmiöstä löytyy tietoja esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasnimi
|
Mitä tarkoittaa nimi Ilari? |
2913 |
|
|
|
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Ilari on karjalainen asu ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä.Kantanimi on Hilarius. Hilaris on latinaa ja tarkoittaa hyväntuulista, reipasta.
|
Kiinnostaisi tietää mitä sukunimi Keisu merkitsee ja mistä se on lähtöisin? |
2188 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukuniemt -kirjasta(2000)löytyy useampikin selitys nimelle. Keisu on mm. Iittiläinen talon- ja sukunimi, joka perustuu viljelysnimeen (keiso = "sarjakukkainen putkikasvi"). Saulo Kepsun kokoamassa teoksessa Pohjois-Kymenlaakson kylännimistä (198I) Kejsu on merkitty vuosilta 1860-66. Keisu-nimien alue löytyy myös pohjoisesta. Ylitorniolla on satoja vuosia vanhaksi sanottu Keisun talo, jonka mukaan asukkaat ovat ottaneet myös sukunimen. Pellosta löytyy niemi, jonka nimi on selitetty sanasta keisu, "mutkalle kasvanut mänty".
|
Olen hakenut tietoja saaresta nimeltä Senja (PohjoisNorjan rannikolla, en ole löytänyt. Olisikohan senlaista norjaksi? |
1641 |
|
|
|
Senja on saari Norjassa, Tromssan läänissä. Se on Norjan mannermaan rannikon toiseksi suurin saari. Pohjoisessa ja luoteessa saarta ympäröi meri, koillisessa Malankivuono, idässä kapea Gisundetin salmi, etelässä Solbergfjorden sekä Vågsfjorden ja lounaassa suhteellisen avoin osa Andfjordenia. Senjan saarella on kaikkiaan neljä kuntaa, Berg, Tranøy, Torsken ja Lenvik, joista viimeisellä on osia myös mannermaalla.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Senja_(saari)
Senjan sanotaan olevan Norja pienoiskoossa, koska luonto on niin monipuolista ja vaihtelevaa: rannikolla on tuntureita, vuonoja, saaristoa ja hiekkarantoja, kun taas sisämaassa on kukkaniittyjä ja koivumetsiä.
Lähde: http://www.senja-online.com
Matkaopas Pohjois-Norjaan (Senja s. 74... |
Haluaisin tietää mistä tulevat, mitä tarkoittavat, historiaa sukunimet Nätynki, Palosaari,Hakamaa, Tuisku sekä mitä tarkoittaa nimi Virva? |
2568 |
|
|
|
1) Nätynki
Nimi tunnetaan Rovaniemellä sekä talon- että sukunimenä.
2) Virva
Nimi on tullut kalenteriin vuonna 1950 ja se on ilmeisesti otettu sanasta virvatuli eli aarnivalkea.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
3) Hakamaa
Sanan haka (eli aidattu laidun) sisältäviä paikannimiä on runsaasti eri puolilla Suomea. Niiden mallin mukaan muodostetut sukunimet ovat suhteellisen nuoria, 1900-luvulla otettuja. Hakamaa-nimeä on otettu Kauhajoella, Kurikassa, Jalasjärvellä, Virroilla ja Eurajoella.
4) Palosaari
Suuri osa Palosaarista on juuriltaa kuusamolaisia (Jacob Palosaari 1732), mutta samannimisiä sukuja on peräisin myös muualta Pohjanmaalta ja Pohjois-Suomesta esim. Tervolasta (Matti Palosaari 1646) ja Kittillästä (Johan Palosaari... |
Tietoa tekstiilitaiteilija elsa montellista? |
2016 |
|
|
|
Elsa Montellista (myös: Montell-Saanio) on yksi kokonainen teos: Arktinen horisontti : jokivarren värjäri Elsa Montell ja hänen taiteensa = Arctic horizon : dyer from the river Elsa Montell and her art / Pirkko Tenkama ja Sisko Ylimartimo. 1998.
Lisäksi hänestä on kirjoitettu sanomalehtiartikkeleita ja artikkeleita mm. Lapin maakuntamuseon museolehdessä Raito 2/1998: Elsa Montell - taiteilija yhtä maiseman kanssa / Kimmo Kaakinen.
Viime syksynä ilmestyneessä suurteoksessa Lapin taide (toim. Kai Linnilä ja Sari Savikko) on myös Elsa Montellista (Amanita 2011).
|
Dal mu gazaldat guoska guovvamanu. Maid dat 'guovva' das darkkuha? Lean gal varra gullan cilgehusa ovdal muhto in sat muitte... (Eara manuid cilgehusaid gal… |
403 |
|
|
|
Bures Jutta!
Jerren Kotusa Káres (Kaarina Vuolab) guovvamánnu sánis. Son vástidii ná:
Sammallahti čilgii oktii dán nu ahte guovvamánnu lea skandinávalaš
loatnasátni (sullii gojemånad). Das ii leat mihkke dahkamušaid
goavvi-sánin, vaikko muhtumin dákkárge jurdda oidnostallá. Dan in dieđe,
maid skandinávalaš sátni goje- mearkkaša.
|
Etsin lastenkirjaa, oletettavasti vuodelta 1991 tai vanhempaa. Kirja kertoo (muistaakseni) naisesta, jolla on useampi (7-12) kissa, keskittyen (muistaakseni)… |
984 |
|
|
|
Olisikohan tämä kirja Anne Lesley Ivoryn kirja Omat kissani vuodelta 1989? Kirja on kuvakirja, jossa kirjan minä (,joka on takakannen perusteella kirjan tekijä, englantilainen kirjailija,) esittelee kaikki 12 kissaansa nimeltä ja roduilta ja tavoilta yms.
|
Tarkastelen kirjaston eksegetiikan kokoelman laajuutta. Hakiessani kirjastojärjestelmästä eksegetiikka-hakusanalla hakutulos jää todella suppeaksi, eivätkä… |
1237 |
|
|
|
Jos haet koko Lapin kirjaston kokoelmasta, ei eksegetiikka-asiasana todellakaan tuota paljoa. Lapin kirjastossa on 15 eri kunnankirjastoa ja oppilaitoskirjastoa ja niiden kokoelmien asiasanoitus ei ole yhtä systemaattista ennen kuin vasta 2000-luvulla.
Luokka 22 jakaantuu vielä alaluokkiin, jotka ovat 22.1 Vanha testamentti , 22.11 Vanhan testamentin historialliset kirjat, 22.12 Vanhan testamentin runolliset kirjat , 22.13 Vanhan testamentin profeetalliset kirjat, 22.2 Uusi testamentti, 22.21 Evankeliumit , 22.22 Apostolien teot. Apostolien kirjeet. 22.3 Raamatun henkilöt. Luokista tarkemmin täällä: http://ykl.kirjastot.fi/
Teologiaa opiskelleen kollegan pohdintaa tähän hakuun: Kyllä minusta pitkälle tuo luokka 22 kattaa koko... |
Mistä löytyy tieto Rovaniemen kaupunginkirjaston lukupiiristä? |
312 |
|
|
|
Rovaniemen kaupunginkirjastolla kokoontuu tällä hetkellä kaksi lukupiiriä. Ensimmäinen, Anja Grönholmin (puh. 050-323 7674, anja.g@suomi24.fi) lukupiiri aloitti toimintansa jo viime keväänä. Lukupiiri kokoontuu edelleen noin kolmen viikon välein torstai-iltaisin klo 18-20 pääkirjaston yleisön kokoushuoneessa. Mukana tapaamisissa on käynyt säännöllisesti viitisentoista innokasta lukijaa, jotka itse ovat sopineet luettavat kirjat. Jos lukupiiri kiinnostaa, niin tervetuloa mukaan seuraaviin tapaamisiin! Loppusyksyllä on jäljellä seuraavat kokoontumiset luettavine kirjoineen:
to 3.11. Enni Mustonen: Lapinvuokko
to 24.11. Minna Canth: Hanna ja Kauppa-Lopo
to 15.12. Szynborska Wislawa: Ihmisiä sillalla
Toinen lukupiiri on Timo K. Mukka -seuran... |
Onko kirjastotyöntekijöillä tyypillistä yhteistä huumoria? Esim. poliisit voivat laskea leikkiä vaikka kuolemasta, mutta onko kirjastotyöntekijöillä aivan… |
1559 |
|
|
|
Kirjastossa huumori kukkii kuten muissakin työyhteisöissä. Huumori liittyy paljolti työhön, huumoria syntyy mm. erilaisista asiakaspalvelutilanteiden väärinymmärryksistä ja -kuulemisista.
Kirjastomaailmaan liittyviä humoristisia sarjakuvia löytyy netistä, esim. Harri Oksasen tekemää http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastosarjakuva/ tai Unshelved http://www.unshelved.com/2002-2-16. Oksaselta löytyy myös kirjamuodossa kokoelma nimeltä Mikä signum.
Suomen kirjastoseuran perinnekeräyksen satoa on julkaistu vuonna 2000 ilmestyneessä kokoelmassa Kirjastokaskuja.
Kirjastolaiset suhtautua huumorilla omaan ammattikuntaansa, esimerkkinä tästä Kirjaston tädit http://www.kreodi.fi/artview.asp?ArticleID=369, hyllyttäjätyypit http://ilmanerapaivaa.... |