Heippa! Sattuisitko tietämään, että kuka on kirjailija Tomi Kontion vaimo? Tarvitsisin vähän muutakin tietoa hänen elämästään esitelmääni... Ja vielä yksi… |
1557 |
|
|
|
Kuka kukin on 2011 -kirjasta löytyy Tomi Kontion henkilötiedot, mutta valitettavasti siinä jätetään kertomatta vaimon nimi.
Tiivistetysti löydät tietoa Tomi Kontiosta ja hänen tuotannostaan kustantajan Teoksen sivuilta
(http://www.teos.fi/kirjailijat/tomi-kontio.html) ja kirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasamposta
(http://www.kirjasampo.fi/fi).
Tomi Kontio on runoteosten ohella myös lasten- ja nuortenkirjoja. Haluatko tuoda lukunäytteissä molemmat puolet esille?
Runoihin saat tuntumaan esim. Sähköiset säkeet -verkkoantologiassa (http://www.electricverses.net).
Vilkaise myös lasten- ja nuortekirjailijoita esittelevää sivustoa Kolonkolonkolon (http://www.finlit.fi/fili/authors/kontio-tomi/), jonka sivuilla lukunäyte lastenkirjasta... |
Onko runo Käsi kädessäs viel' Lauri Pohjanpään? |
917 |
|
|
|
Runo Käsi kädessäs viel´ usein unessa kulkea saan... on Lauri Pohjanpään kirjoittama. Runo löytyy Pohjanpään Valituista runoista.
|
OLISIKO TEILLÄ TIETOA MISTÄ LÖYTYISI JOKIVENEEN PIIRUSTUKSET. JOKIVENE ON SAMANLAINEN KUIN MITÄ NYT KÄYTETÄÄN LAPISSA, LOHEN SOUTAMISEEN JA JOESSA LIIKKUMISEEN… |
2584 |
|
|
|
Osapiirustuksia ja ohjeita löytyy kirjasta Jouni Laiti: Tenolainen perinnevene (2003). Kirja löytyy Inarin kunnankirjaston kokoelmista http://lappi.verkkokirjasto.fi
Tromssan museon aikakauslehti Ottarin numero 3/85(nr.154) Elvebåten sisältää kuvia ja nimenomaan Tornionjoen jokiveneen piirustuksia.
|
Miten voin varata kirjan, kun aikanaan saamani kirjaston osoitteet: WWW.lapinkirjasto.Fi tai Kirjasto@aurora.rovaniemi.fi eivät toimi. Aikanaan saamillani… |
494 |
|
|
|
Lapin kirjasto -kimpan käyttämä verkkokirjasto on uudistunut. Uusi verkkokirjasto, jonka kautta mm. tiedonhaku ja varaukset tehdään, löytyy osoitteesta lappi.verkkokirjasto.fi. Ohjeita palvelun käyttöön löytyy samaisesta osoitteesta, etusivun oikean kulman "ohjeet" -painikkeen alta.
|
Etsin vanhaa kevätlaulua, jota on opetettu 1900-luvun alkupuolella kansakoulussa. Tiedossani on vain katkelma "jo soi, jo soi, ja metsä huminoi". Laulun aihe… |
1607 |
|
|
|
Mahtaisiko kyseessä ole laulu Metsässä, jonka on säveltänyt C.M. v. Weber. Laulu löytyy Rikströmin nuottijulkaisusta Kolmiäänisiä laulua -vihkosta nro 2.
|
Montako Essi-nimellä ristittiin vuonna 1947? |
904 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ mukaan Essi-nimi annettiin
vuosina 1940-1959 39:lle naiselle. Tämän tarkemmin ei tämä palvelu kerro, koska "yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän."
|
Etsin lasten makuun sopivia luontoaiheisia satuja ja tarinoita sekä ruotsin että suomen kielellä. Lapset ovat iältään 3-7 -vuotiaita, joten pienten kuvakirjat… |
1523 |
|
|
|
Tässä olisi joitakin suomenkieleisiä tarjolle.
Beskow, Elsa:
- Auringonmuna.
- Ollin hiihtoretki
Haavio, Martti: Iloinen eläinkirja.
Kauneimmat eläinsadut. (WSOY, ei tekijää, kuvittanut Janusz Grabianski.)
Kaiken maailman eläinsadut. (Toim. Katriina Kauppila, kuv. Matti Pikkujämsä.)
Laulajainen, Leena: Aurinkolintu ja kaamoksen korppi.
Kuisma, Titta & Laila Nevakivi: Satu puusta joka halusi muuttaa maalle.
Lerche, Pauliina & Meri Mort: Mimmit ja ketunpoikanen.
Gullichsen, Anna: Satu ja päärynäpuun Pyrre.
Niemelä, Reetta:
- Miljan talvi
- Miljan kevät
- Miljan kesä
- Miljan syksy
Henriksson, Karin: Itämeren ritarit.
Kuisma, Titta & Laila Nevakivi: Puuvanhus ja pikkukoivu.
Lisäksi listaan voisi laittaa suuren joukon Zacharias... |
Sanottiinko peräpohjalaismurteissa - esimerkiksi Rovaniemellä - ennen tv:n yhtenäistävää vaikutusta "alkaa tehdä", "alkaa tekemään" vai ehkä "ruveta tekemään"? |
975 |
|
|
|
Peräpohjalaismurteet on laaja käsite mutta uskaltaudumme vastaamaan seuraavaa:
- d-kirjainta ei ole käytetty
- alkaa tekemään, ei: tehdä. Siis sanotaan: alkaa tekemään (h:n kanssa)
- myös muoto: tehä; alkaa tehä. Tehe sie!
Puolesta
Lapponica-tietopalvelu
www.lapponica.net
|
Etsin tietoja runosta Vuosisadan vaihtuessa. 90-vuotta täyttävä äitini on lausunut sen kansakoulun itsenäisyysjuhlassa Suomen täyttäessä 20 vuotta. Ensimmäinen… |
1230 |
|
|
|
Etsimänne runo on yksi säkeistö Eino Leinon runossa Päivän poika, ilmestynyt kokoelmassa Ajan aalloilla 1899. Koko runo Päivän poika on 8 sivua pitkä ja löytyy ainakin Eino Leinon Kootut I (1926),s. 351-358. Kirja on lainattavissa Rovanimen kirjastossa.
Ajan aalloilla -teos löytyy myös nettiosoitteessa http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/88550/Ajan_aalloilta.pdf?seq…
Doria on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto, jossa on usean organisaation tuottamaa sisältöä.
|
Voitko kertoa onko Tuija Lehtisen lapsuus ajoista mitään tietoa? Ja jos on niin mistä sen voi löytää? |
1049 |
|
|
|
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista löydät lyhyesti tietoa Tuija Lehtisestä, myös lapsuudesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24.
Lapsuudestaan Tuija Lehtinen kertoo seuraavissa kirjoissa:
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (Suomen Nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996)
Miten minusta tuli lukija: tunnetut lastenkirjailijat kertovat (Avain, 2013)
|
Haluaisimme saada mahdollisesti 1930-luvulta tai myöhemmin, Nukkeäidin huolia -runon kokonaisuudessaan. Runossa sanotaan mm. näin: saa paikata ja pestä ei… |
700 |
|
|
|
Kyseessä lienee Nukkeäidit-niminen runomuotoinen vuoropuhelu, joka löytyy Saara Heinon kirjasta Alakoululaiset esiintyvät : runoasuisia vuoropuheluja kaikkein pienimmille (Valistus, 1947).
|
Mistä nimi Kauko on peräisin? |
1846 |
|
|
|
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan, että Kauko on lyhentymä kansanrunojen Kaukamoisesta ja Kaukomielestä. Kaukomieli on Kalevalassa Lemminkäisen kertonimi.
|
Minulla on vanha huonokuntoinen satukirja, josta käy selville, että sen nimi on Satumaailma. Siinä on tarinat Aucassin ja Nicolette, Satu Pikkulaisen… |
855 |
|
|
|
Kyseessä on julkaisu Satumaailma : värikuvallinen taruaarre nuorisolle, osa 5. Julkaisu ilmestyi vuonna 1929 Kariston kustantamana ja V. Hämeen-Anttilan toimittamana. Satumaailmaa ilmestyi 32 osaa vuosina 1925-1956.
Vastaus löytyi Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
|
Mistä tulee sukunimi Kulpakko ja onko se talon poikais vai ylhäis sukua entä Meltaus ennen Meldaus |
2257 |
|
|
|
Sukunimistä ja niiden merkityksistä löytyy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta. Kulpakko on peräpohjolainen sukunimi. Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Kittilässä, Sodankylässä ja Torniossa on ollut tämännimisiä taloja. Rovaniemellä puolestaan Kulpakko on vaara-alueen nimi. Kulpakko-sanan merkitys on paikoin sama kuin kulppi- sanan (merkitsee ”vesilätäkköä” sekä ”maljaa” ja ”kauhaa”), paikoin se on tarkoittanut ”kulkijaa”.
Meltaus-sukunimen osalta ei selvää vastausta ole, edellä mainitussa kirjassa viitataan sukunimeen Murtoniemi, jonka nimisiä niemiä ja asumuksia on myös Pohjanmaalla.
|
Minkä arvoinen on tällähetkellä Olympiavuoden 1952 500 markan kolikko, vuosiluku 1952 |
2428 |
|
|
|
Keräilijän oppaan ”Suomen rahat arviohintoineen” vuodelta 2008 mukaan tämän juhlarahan hinta vaihtelee kunnosta riippuen 15 eurosta 45 euroon. Samana vuonna on ilmeisesti lyöty myös kolikko, jossa on virheellinen meisti eli ”risu” tammenlehväseppeleessä. Tällaisen kolikon arvo vaihtelee kunnosta riippuen 25 eurosta 125 euroon.
Suomen kolikot ja setelit (12. painos vuodelta 2013) hinnoittelee juhlarahan kunnosta riippuen 15 eurosta 25 euroon. "Risullisen" hintahaitari on puolestaan 60-200 euroa.
|
Mistä voisi saada Kansa taisteli-miehet kertovat lehtien sisällysluettelon? Lehtiä on myytävänä divareissa ja lainattavissa kirjastoissa, mutta niiden… |
1923 |
|
|
|
En ole löytänyt Kansa taisteli -lehden sisällysluetteloa, mutta osa näistä lehdessä ilmestyneistä jutuista ja kuvista on julkaistu näissä kirjoissa:
Palaste, Onni: Aina Hangosta Petsamoon
Isänmaa pelastui
Kohtalon vuodet
Miesten kertomaa
Muistojen kirja
Repo, Onni Petter: Talvisodan Sortavalasta
jatkosodan Loimolaan.
Lisäksi näissä kirjoissa on mukana lehdessä käytettyjä kuvia:
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit
Palaste, Onni: Talvisodan ääniä.
Toki näiden kirjojen kautta pääsee vain osaan Kansa taisteli -lehdessä ilmestyneisiin artikkeleihin, eikä näissä ole tarkkoja tietoja, missä numeroissa artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja voit lainata lähimmän kirjaston kautta, ellei niitä satu olemaan kotikirjastossasi.
Tiedot kirjoista löytyivät... |
Mistä tulee sanonta olla käsi? Sanonta ilmenee erityisesti nuorilla aikuisilla ja tarkoittaa, ettei osaa jotain hyvin. |
5356 |
|
|
|
Stadin slangisanakirjan mukaan ihmisestä puhuttaessa käsi -sanalla tarkoitetaan tunaria tai möhläriä. Olla käsi tarkoittaa, että on todella huono jossain, esim. "Olen ihan käsi matikassa". Saman sanan johdannainen on myös sanonta mennä käsille, mikä tarkoittaa että jokin menee pilalle tai epäonnistuu pahasti.
Tässä merkityksessä käytettynä käsi -sanaa sekä siitä johdettuja sanontoja on käytetty Helsingin nuorisoslangeissa 1990-luvulta lähtien, mistä se lienee levinnyt nuorison puhekieleen muuallekin.
Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja.
|
Ovatko Måns Gahrton ja Johan Unenge kirjoittaneet Eva ja Adam kirjat yhdessä ? ja muuta tietoa heistä..? |
1056 |
|
|
|
Måns Gahrton on Eva & Adam -kirjojen kirjoittaja, Johan Unenge niiden kuvittaja.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyseisistä miehistä on tiedusteltu useaan otteeseen ja niihin on vastattu kattavasti. Saat aiemmat vastaukset esiin kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyskenttään kirjailijan nimen (esim. Gahrton Måns) ja klikkaamalla painiketta "Katso, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy
|
Kenen kirjoittama runo alkaa sanoilla:"Kuljen kevätyössä tietä hämyisää..". Muistaaakseni toinen säkeistö jatkui:"On kuin neva aava hiljaa unelmois, puiden… |
3447 |
|
|
|
Kyseessä on Einari Vuorelan kirjoittama runo Kevätyö. Se löytyy kokoelmasta Veräjäpuu (1952).
|
Mitä jatkokoulutusmahdollisuuksia oli tarjolla Pohjois-Suomessa niille, jotka olivat syntyneet v. 1919 - 1921 ja käyneet keskikoulun Lapissa? Pitikö lähteä… |
862 |
|
|
|
Juhani Lassila on tutkinut Lapin koulutushistoriaa kirjassa "Lapin koulutus vuosina 1630-2001", jossa käy seikkaperäisesti ilmi koulutusmahdollisuudet Lapissa 1930-luvun lopussakin.
Esimerkiksi tuolloin oli Lapissa lukioita Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä. Rovaniemellä oli tuolloin myös metsäkoulu ja 1943 perustettiin kauppakoulu. Torniossa oli Alakansakouluseminaari. Lisäksi oli lukuisia muita ammatillisia kouluja, esim. Inarin kotitalouskoulu ja Rovaniemen pienviljelijäkoulu. 1939 perustettiin Kemiin poikien valmistava ammattikoulu.
Tarkemmat tiedot koulutusaloittain selviää siis Lassilan kirjasta, jota on lainattavana mm. Rovaniemen kaupunginkirjastossa (www.lapinkirjasto.fi)
|