| Olisiko mahdollista että vaikka tekoäly kirjoittaisi loppuun Jaroslav Hasekin kirjan kunnon sotamies Sveikin seikkailuista maailmansodassa? Vai onko joku… |
65 |
|
|
|
Jo vuonna 1949 julkaistiin tšekkiläisen Karel Vaněkin jatkokertomus/päätösosa Hašekin kirjaan (julkaistu yhdessä tai kahdessa osassa). Vaněk oli jo aiemmin viimeistellyt Hašekilta kesken jääneen neljännen osan. Ilmeisesti jatkokertomuksen laatu ei kuitenkaan ollut kovin hyvä, eikä sitä ole monelle kielelle käännetty, ei myöskään suomeksi.Yleisesti ottaen kirjailijan kirjallisen työn jatkamiseen voi liittyä tekijänoikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, varsinkin jos ei ole selvää onko alkuperäinen kirjailija halunnut jonkun muun jatkavan työtään. Lisäksi toisen kirjailijan työn jatkamiseen liittyy usein lukijoiden odotuksia esimerkiksi alkuperäisen kirjailijan tyylin ja kirjoituksen sävyn jatkamisesta, mikä ei välttämättä ole helppoa.... |
| Vuonna 1935 syntynyt henkilö kävi Luvian kunnan Korvenkylän kansakoulun ja lisäksi ns. jatkoluokan. Kauanko kansakoulu kesti ja minkä ikäinen henkilö oli… |
84 |
|
|
|
Yleisestä oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 voimaan tulleella lailla, ja sen mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksi vuotta kestänyt alakoulu, nelivuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu. Harvaan asutuilla alueilla saattoi olla myös supistettu kansakoulu. Koulu aloitettiin seitsemänvuotiaana. Oppivelvollisuus päättyi siis 12-14-vuotiaana. (https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf)Kansakoulun kesto oli siis kuusi vuotta ja niihin lisätään jatkoluokan pituus kaksi vuotta. Henkilö on siis luultavasti ollut 12-vuotias aloittaessaan jatkoluokan ja 14-vuotias päättäessään sen vuonna 1950. Lisätietoa kansakoulusta:Kansalliskirjaston Arkistojen Portti: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-... |
| Luin muutama vuosi sitten luin lehdestä kaupasta, joka on Lapissa tai silleen. Se myy vanhaa varastoaan, noin 60 luvulta, eikä ole tilannut mitään uutta… |
56 |
|
|
|
Kyse saattaisi olla Ivalossa sijainneesta vuonna 1960 perustetusta Asuste-Petterssonista eli Ivalon Kenkä-Asusta. Liike myi vanhoja, pääosin suomalaisia, vaatteita ja kenkiä etenkin 1960-1970-luvuilta. Toisen perustajan Hilja Pettersonin kotona oli aikoinaan sekatavarakauppa ja hänen isänsä oli kauppias. Asustemyymälän omistajat kuolivat vuonna 2016, liiketoiminta oli lakannut edellisenä joulukuuna. Kalevan uutisartikkeli vuodelta 2006: https://www.kaleva.fi/ivalon-vaatekaupasta-loytyyretrohenkisia-vaateaart/2476893Turun Sanomien uutisartikkeli vuodelta 2015: https://www.ts.fi/uutiset/795699Lapin kansan uutisartikkeli vuodelta 2016: https://www.lapinkansa.fi/ivalon-retrokauppa-hiljeni-petterssonin-kauppiaspa/51548 |
| 1990-luvulla oli kirjasarja, joka oli tavutettu ja kirjoitettu suuraakkosin. Muistaakseni kirjassa seikkaili jokin perhe... |
51 |
|
|
|
Muistelemasi sarja on luultavasti Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki, josta ilmestyi 1990-luvulla Kustannus-Mäkelän kustantamana tavutettuja kirjoja Mäkelän tavutetut -sarjassa. Vuonna 1992 sarjassa julkaistiin kirja Kiljusen Luru marakattina. |
| Saako koulun esitelmiin liittää kuvia, jos merkitsee lähteet? Tekijänoikeusasioita on hinkattu älyttömän paljon, mutten vieläkään ymmärrä onko kyseinen… |
353 |
|
|
|
Lyhyt vastaus kysymykseen on “kyllä, mutta”. Niin kuin monesti tekijänoikeusasioiden kanssa on, yksinkertaista vastausta ei kuitenkaan ole.Tekijänoikeuden kannalta turvallisin vaihtoehto on käyttää esitelmässä itse otettuja kuvia. Muiden tekemien tai ottamien kuvien käyttö muuten kuin yksityisessä käytössä sen sijaan vaatii yleensä tekijän luvan; esimerkiksi kaverin ottamaa kuvaa siis voi käyttää omassa esitelmässä kaverin luvalla.Suurimmalla osalla kouluista on kuitenkin käytössä Kopioston kopiointilupa, jonka Opetushallitus on hankkinut varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, maksuttomaan toisen asteen koulutukseen sekä valtionosuutta taiteen perusopetukseen saaville oppilaitoksille. Kopiointiluvalla kuvia saa käyttää... |
| Mikä sanomalehti ilmestyi Porissa aikavälillä 1.3.1887-30.4.1887 ja Vaasassa 1.5-31.5.1887? Digitoituna ei ilmeisesti löydy Kansalliskirjastosta..? |
66 |
|
|
|
Kansalliskirjaston historiallisesta sanomalehtiarkistosta löytyvät ennen 31.12.1939 Suomessa ilmestyneet lehdet kokonaisuudessaan. Hakua voi rajata muun muassa julkaisupaikan mukaan.Mainitsemanasi ajankohtana Porissa näyttäisivät ilmestyneen sanomalehdet Lounas, Satakunta ja Björneborgs Tidning. Numeroita voi selata täältä .Vaasassa puolestaan ilmestyivät tuona aikana Wasa Tidning, Vasabladet, Vaasan Lehti sekä Kansan Lehti. Numeroita voi selata täältä .Jos etsit tiettyä juttua tuolta ajanjaksolta, suosittelen hyödyntämään sanomalehtiarkiston sisältöähakua ja hakemaan esimerkiksi henkilön nimellä. |
| Kuka on kirjoittanut tämän runon? Mistä tuli tämä sumu, joka lankesi varjoksi arkeni ylle. Mistä tuli tämä usva, joka painoi kasvoni ja esti näkemästä. Miksi… |
68 |
|
|
|
Runon on kirjoittanut kirjailija ja muusikko Hanna Ekola. Se löytyy hänen runokokoelmastaan Sano suruasi rakkaudeksi. Kirjan toisesta painoksesta vuodelta 2013 (1. painos vuodelta 2011) se löytyy sivulta 30. |
| Mitä tarkoittaa joihinkin kirjaston kirjoihin liimattu V-tarra? Siinä on valkoisella pohjalla punainen ympyrä ja sen sisällä musta v-kirjain? |
135 |
|
|
|
Kirjastoilla voi olla erilaisia kokoelmia tai esimerkiksi muusta kaunokirjallisuudesta erotettuja kokonaisuuksia, jotka saatetaan merkitä niihin kuuluviin kirjoihin erilaisin merkein tai tarroin. Esimerkiksi dekkari- tai jännityskirjat on usein merkitty erikseen, samoin esimerkiksi varastokirjat, jos kirjastolla on kirjavarasto. Tarrat voivat viestiä asiakkaille kirjan sisällöstä ja genrestä (esimerkiksi fantasia, kauhu) tai olla ennen kaikkea kirjaston työntekijöille ohje siitä, mikä on kirjan sijainti kirjastossa. Merkintätavat ovat kirjastokohtaisia, joten vastauksen kannalta olisi oleellista tietää, minkä kirjaston kirjoissa olet tarran nähnyt. Käytetyt tarrat ja merkit myös vaihtelevat ajan kuluessa ja saattavat poistua käytöstä,... |
| Mitä muuta voi lukea, jos piti Kaari Utrion kirjasta Rautalilja ja on kiinnostunut 1800-1900 lukujen romanttisesta romaaneista, erityisesti ruukeista |
35 |
|
|
|
Esimerkiksi seuraavat 1800-1900-luvuille sijoittuvat romanttiset historialliset sarjat voisivat kiinnostaa sinua:Ann-Christin Antell: Puuvillatehdas -sarja, ensimmäinen osa Puuvillatehtaan varjossa, 2021Harriet Hegstad: Emma ja Johannes -sarja, ensimmäinen osa Haaveita, suom. 2023 (sijoittuu Norjaan)Virpi Hämeen-Anttila: Synnyinmaa-sarja, ensimmäinen osa Sarastus, 2023Kaisa Ikola: Betty-sarja, ensimmäinen osa Betty 2020 (sijoittuu Skotlantiin)Sara Medberg: Silkkisisaret -sarja, ensimmäinen osa Kamarineitsyt, 2020, uudemman painoksen nimeke CharlottaHelena Steen: Parempaa väkeä -sarja, ensimmäinen osa Paikka hyvässä perheessä, 2021(suomalaistyttö lähtee piiaksi Englantiin)Karen Swan: Kesytön saari -sarja, ensimmäinen osa Kesytön saari, suom... |
| Oiva Arvolan Sagat CD |
36 |
|
|
|
Oiva Arvola on itse lukenut kirjoittamansa saagat äänikirjoiksi. Oulun seudun kirjastoista löytyy kaksi Arvolan Saagaa cd:nä.https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=arvola+oiva&type=Author&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Oiva Arvolan äänikirjoja löytyy Lapin kirjastoista cd:nä 9 kappaletta. Lisäksi yksi antologia-cd, jossa Oiva Arvola on mukana.Näiden kuunteluun tarvitaan MP3-yhteensopiva CD-soitin tai DVD-asema. https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=lapin+saagat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Näitä voi kaukolainata Ouluun lähikirjaston kautta. https://www.ouka.fi/kaukopalvelu?accordion=... |
| Luin nuoruudessani kirjan (ei kuvia), jossa seikkaili peikkotyttö. Hänen nimensä oli muistaakseni Kitja. Mennessään ihmisten luo hän kasvoi suuremmaksi ja… |
76 |
|
|
|
Else Lassilan Hyväntuulenlaakso-teoksessa (1995) seikkailee Kitja-niminen henkilö. Romaanin salamaalaiset muistuttavat ulkoisesti hieman peikkoa. Voisiko tämä olla etsimäsi kirja? |
| Haluisin tietää kirjan nimen. Olen lukenut tämän yläasteella joskus 9 vuotta sitten. Suomalainen, muistaakseni naiskirjailija oli kyseessä. Kirjassa on siis… |
143 |
|
|
|
Kertomukset löytyvät Salla Simukan kääntökirjasta Jäljellä/Toisaalla, joka on ilmestynyt Tammen kustantamana v. 2013. |
| Kadonnut kirjailijan ja kirjasarjan kirjojen nimet: - Kirjailija muistaakseni tanskalainen - Kirjasarjassa ehkä kolme kirjaa - Tapahtumapaikka joko Grönlanti… |
168 |
|
|
|
Olisiko kyseessä Jørn Riel tai Peter Freuchen? Molemmat tanskalaisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175959125074
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175964988442 |
| Ovatko saamelaisten sukunimet yleensä suomen-, ruotsin- tai norjankielisiä? |
441 |
|
|
|
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim.... |
| Monta kirjaa kirjailija Asta Ikonen on kirjoittanut? |
246 |
|
|
|
Asta Ikonen on nuortenkirjailija, joka on tunnettu hevoskirjoistaan. Hän on myös kääntänyt muutamia kirjoja ja viime vuosina hän on kirjoittanut myös aikuisille. Häneltä on ilmestynyt noin nelisenkymmentä kirjaa Kariston ja Reunan kustantamina.
Asta Ikosen tuotanto löytyy Kirjasampo -kirjallisuusverkkopalvelusta: https://www.kirjasampo.fi/
|
| "Holokaustin uhrien muistopäivä" (27.1.) saamen kielellä? |
112 |
|
|
|
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen... |
| Onko tietoa mitä naisen nimi Sire tarkoittaa ? |
139 |
|
|
|
Sire, suomalaisittain Siiri, on saamelainen naisen nimi. Siirin tavoin se on oletettavasti muunnos nimestä Sigrid. Sigrid puolestaan muodostuu muinaisskandinaavisista sanoista "voitto" ja "kaunis, rakastettu". Sire viettää saamelaisen nimipäiväkalenterin mukaan nimipäiväänsä 12.6.
Sire-nimen muita merkityksiä on kollega pohtinut aikaisemmin täällä.
Lähteet
Yliopiston nimipäiväalmanakka / Universitehta nammabeaivealmenáhkki 2014
Kotus: Mistä tulee nimi Siiri? |
| Löytyisikö tietoa tai arviota, montako prosenttia Kittilän kunnan asukkaista katsovat olevansa saamelaisia, esimerkiksi saamelaiskäräjien kriteerien mukaan?… |
151 |
|
|
|
Saamelaisten lukumäärän arviointi on tosiaan haastavaa, koska Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä.
Väestörekisteriin merkitty äidinkielikään ei kerro saamelaisten määrästä, koska lähes kaikki saamelaiset ovat monikielisiä, ja väestörekisteriin on mahdollista merkitä vain yksi äidinkieli. Lisäksi suuri osa saamelaisista ei puhu ollenkaan saamen kieltä. Tilastokeskuksen sivuilla voi tarkastella väestörekisteriin merkittyjä äidinkieliä kunnittain; tilaston mukaan Kittilässä asui 31.12.2022 27 äidinkieleltään saamenkielistä.
Saamelaiskäräjät tilastoi saamelaiskäräjävaalien yhteydessä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvien lukumäärää. Uusimpaan, vuoden 2023 tilastoon voi tutustua täällä. Kuntakohtaisia... |
| Miten sanotaan minä olen ihastunut sinuun saameksi? |
172 |
|
|
|
Nykyään puhuttavia saamenkieliä on yhdeksän. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaamella on määrällisesti eniten puhujia.
Ihastumiseen ja rakkauteen liittyviä fraaseja Suomessa puhuttavilla saamenkielillä löydät tästä Saamelaiskäräjien Sámas muinna -projektin tuottamasta sanakirjasesta. Jos norja taittuu, löydät samat fraasit myös etelä- ja luulajansaameksi täältä.
Myös Ylen Sano se saameksi -fraasisanakirjasta löytyy rakkaudelle oma osionsa.
Toivottavasti näillä eväillä tunteiden tunnustaminen onnistuu! |
| Mitä kaunokirjallisia romaaneja on suomennettu saamelaisilta kirjailijoilta? Ei siis tarvitse olla vain suomalaisia, saamelaisuus on oleellista. Mieluiten… |
106 |
|
|
|
Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi.
Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissä
Harnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024)
Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja
- Terkkuja Sopperosta
- Hei söpö
- Kukaan muu ei ole niin kuin sinä
- Mieli kotiin
Laestadius, Ann-Helén: Varkaus
Magga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024)
Magga, Inga: Varjonyrkkeilijä
Nutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana
Saamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole... |
Kysy kirjastonhoitajalta