Olen yrittänyt etsiä internetistä tietoa Kokem- tai Kokemäensaaresta. Se sijaitsee/on sijainnut Satakunnassa Kokemäenjoessa sen suussa tai siellä päin,… |
1110 |
|
|
|
Kokemäensaaresta (nyk. Kyläsaari) löytyy tietoa teoksista Ruuth, J.W.: Porin kaupungin historia (Porin kaupunki 1899) sekä Kyläsaaren vaiheita: Kokemäensaaren vapaaehtoinen palokunta 100 vuotta (1994). Kirjat ovat lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
|
Tarvitsisin tietoa Viron kirjastojärjestelmästä, kirjastojen määrästä jne ja yleensäkin tietoa miten se eroaa suomen kirjastoverkostosta. Onko siellä… |
1069 |
|
|
|
Internetistä löytyi Goethe-instituutin sivuilta artikkeli Viron kirjastojärjestelmästä "Library system in Estonia". Sivun osoite on http://www.goethe.de/z/30/infomoe/estland/deest03.htm .
|
Mitä suomalaisia fantasia kirjailijoita on? |
3611 |
|
|
|
Seuraavat kirjailijat ovat julkaisseet fantasiakirjallisuutta:
Andersson, Eeva; Aumasto, Marjaana; Holopainen, Anu; Sinisalo, Johanna; Tapio, Juha K.; Tolvanen, Maria; Verronen, Maarit; Väyrynen, Taru.
Lisää tietoa suomalaisista fantasiakirjailijoista saa esim. teoksesta Bengtsson, Niklas: Mielikuvituksen rajaton riemu (BTJ Kirjastopalvelu 2000).
|
Haen kahta runoa, toisessa ollaan saunassa jase alkaa muistaakseni: Saunasta kuuluu se vastan läiske... Toinen runo kertoo akoista pyykkituvassa, missä he… |
2921 |
|
|
|
Ensimmäinen runo on Pallen eli Reino Hirvisepän kupletti Löylyä lissää, joka on ainakin teoksessa Pallen parhaat (Alea-kirja 1986).
Toinen runo on Kalle Vihtori Väänäsen Rienooja tulloo, joka on teoksessa Sanarrieskoo (Karisto 1976).
Molemman teokset ovat Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa.
|
Mistä teoksesta saisin lisätietoja Kumelan lasin design-suunnittelijoista ja tuotannosta yleensä? |
1210 |
|
|
|
Kumelan lasitehtaasta löydät tietoa Porin kaupunginkirjastossa olevista teoksista Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan : II osa
kehitys 1809 jälkeen sekä Ahtokari, Reijo: Suomen lasiteollisuus 1681-1981.
Lisäksi Fennica-tietokannassa mainitaan teos Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977, jonka voit tilata kaukolainaksi.
|
Holding hoitosuhteessa |
1030 |
|
|
|
Holding- eli kiinnipitoterapiasta on kirjoitettu seuraavia teoksia:
- Aurela, Anneli: Käytöshäiriöisten lasten ja nuorten kiinnipitohoito 1995
- Aurela, Anneli: Sylissäpito elämänmuotona ja terapiana 1998
- Keating, Kathleen: Halataan taas 1995
- Keating, Kathleen: Pieni halauskirja 1994
- Lehtonen, Saara: Terapeuttisen kiinnipidon merkitys 1996
- Prekop, Jirina: Olisitpa pitänyt minusta tiukasti kiinni 1993
- Welch, Martha G.: Syliaika.
Aleksi-artikkelitietokanta antoi seuraavat viittaukset:
- Pikkutyrannit tarvitsevat rakkauden lisäksi selvät rajat; Uusi nainen, 1999, nro 4
- Onko teilläkin päiväkodissa tyranni?; Lastentarha, 1998, nro 2
- Syliin mahtuu monenlaisia tunteita; Vauva, 1996, nro 9.
Internetistä voi hakea aiheesta tietoa mm... |
Mistä löytäisin korona-pelin pelisäännöt? |
1611 |
|
|
|
Koronapelin säännöt ovat ainakin Maailman pelit ja leikit -kirjassa (Sanoma 1976). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://www.kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
|
Mistä löytäsin tietoja Suomen luotsilaitoksesta? |
875 |
|
|
|
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia luotsilaitosta ja luotseja käsitteleviä kirjoja:
- Kaukiainen, Yrjö: Navigare necesse: merenkulkulaitos 1917-1992
- Laurell, Seppo: Majakat
- Merilahti, Juhani: Luotsiliitto 1918-1978
- Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen historia 1 ja 2.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa internetistä Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Suomen merimuseon ja Merenkulkulaitoksen tuottamat sivut Suomen merimajakoista ovat osoitteessa http://www.fma.fi/lighthouses .
Varsinaisesti Merikarvian ja Ouran luotsiasemaa käsittelevää kirjallisuutta ei löytynyt muutamia lyhyitä mainintoja lukuunottamatta. Martti Santavuoren Merikarvian historiakaan ei mainitse... |
Löytyykö suomenkielistä tietoa punkkien levittämästä babesia-eliöstä ja sen aiheuttamista sairauksista? |
1555 |
|
|
|
Babesiat ovat alkueläimiä, jotka ovat läheistä sukua malariaa aiheuttaville Plasmodium-loisille. Babesia-loisia esiintyy useilla eläinlajeilla, mm. karjaeläimillä, joista ne voivat punkkien välityksellä siirtyä ihmiseen ja aiheuttaa babesioosin (eli piroplasmoosin). Suomessa babesioosia ei ole esiintynyt.
Babesioosista kerrotaan lyhyesti Punkki.netistä löytyvässä Jarmo Oksin
artikkelissa http://www.punkki.net/art2_muut.html .
Teoksessa Infektiotaudit (2. uud. p. 1998, toim. Eskola, Huovinen ja Valtonen)
on Hannu Kyrönsepän artikkeli Malaria ja babesiaasi, s. 551-556.
Myös teoksessa Lääketieteellinen mikrobiologia (8. uud. p. 1998, toim.
Tiilikainen, Vaara ja Vaheri) on lyhyesti kerrottu babesioosista.
|
Saisinko tietoa hirvestä? |
1302 |
|
|
|
Hirvi (Alces alces) on hevosen kokoinen eläin, jolla on suuri ja pitkulainen pää, kyömy turpa ja liikkuva, pitkälle alas lerpattava ylähuuli. (Puschmann: Sorkkaeläimet 1990).
Hirvestä saat enemmän tietoa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Valitse Pikahaku, sen jälkeen pudotusvalikosta kohta asiasana, jona voit käyttää sanaa hirvi. Tuloksena saat hirveä käsittelevää aineistoa, jota voit lainata.
|
Mistä löydän tietoa silmälasiteollisuudesta ja optisesta alasta Suomessa? |
754 |
|
|
|
Porin kaupunginkirjastossa on teos Raustela, Lasse: Kojemaakarista optikoksi: kertomus silmälasikaupan ja optikonammatin vaiheista Suomessa 1821-1991. Kirjan on julkaissut Suomen Silmäoptikkojen liitto ry vuonna 1991.
Silmälasiteollisuudesta ei löytynyt viittauksia Fennicasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Aleksi -artikkelitietokanta antoi hakusanalla silmälasit useita viittauksia. Aleksia voit itse käyttää Porin kaupunginkirjastossa.
Suomen Silmäoptikkojen Liiton kotisivut ovat osoitteessa http://www.yrittajat.fi/yhteydet/toim047.htm
Sieltä kannattaisi kysyä lisätietoja.
|
Kuinka suuri on eläinkirja -kokoelmanne? |
709 |
|
|
|
Eläinkirjoja on Porin kaupunginkirjastossa useita hyllymetrejä. Eläintieteen pääluokka on 58 ja lemmmikkieläinten 67.45. Kissakirjat ovat luokassa 67.452.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Klikkaa kohtaan Pikahaku ja valitse pudotusvalikosta asiasanahaku. Käytä sanaa kissa. Kirjastossa käydessäsi voit toki kysyä apua tietopalveluvirkailijoilta.
|
Linkitysongelmia kotisivuilla: Miten saisin omalta sivultani linkin toisen sivulle johonkin määrättyyn kohtaan (ei etusivulle). |
680 |
|
|
|
Et voi saada omaa linkkiäsi osoittamaan haluamaasi kohtaan toisen tekemillä sivuilla, ellei sivulla satu olemaan valmiiksi ns. ankkureita sopivissa kohdissa. Voit tarkastella haluamasi sivun lähdekoodia, ja jos siellä on sopivassa kohdassa seuraavanlainen HTML-elementti eli ankkuri:
<a name="nimi">tekstikohta</a>, voit tehdä linkin tuohon kohtaan lisäämällä sivun osoitteen loppuun merkin # ja elementin lainausmerkeissä olevan nimen: .../jokusivu.html#nimi.
Katso tarkemmin sisäisistä linkeistä Jukka Korpelan WWW-julkaisemisen oppaasta:
http://www.hut.fi/home/jkorpela/webjulk/1.5.html#sislink
|
Eino Leinon kuoleman syy? |
3660 |
|
|
|
Hannu Mäkelän teoksessa Mestari kerrotaan Eino Leinon kuolinsyystä seuraavasti:
"Kuolinsyyksi määriteltiin pitkälle kehittynyt selkäydintauti sekä verisuonten kalkkeutuminen, minkä vuoksi verta oli päässyt tihkumaan aivoihin: se oli jo aiemmin saattanut Leinon vatsantoiminnat sekaisin. Kuolinsyyn määrittelivät sekä tohtori Wasastjerna että tohtori Lindén."
|
Onko joku kirjasto Suomessa erikoistunut Unkariin? Mikä? |
1204 |
|
|
|
Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto toimii unkarilaisen kirjallisuuden keskuksena Suomessa.
Lisää tietoa löytyy osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/unkari .
|
Haluaisin tietoja luonnonvärjäyksestä. Kiitos! |
840 |
|
|
|
Porin kaupunginkirjastossa on mm. seuraavia teoksia:
- Aittomäki, Riitta: Väriä luonnosta 2000
- Dean, Jenny: Wild colour 1999
- Hannusas, Susan: Morsinkovärjäys 1997
- Klemola, Marketta: Kasvivärjäys 1984
- Sundquist, Jorma: Tekstiilikemian historiaa 1982.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa
http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll kohdasta Pikahaku.
Netistä kannattaa katsoa seuraavat sivut http://www.koulukanava.fi/tekninen/kasvivarj/index.htm sekä http://www.koulut.naantali.fi/opettajat/kaarina.kanerva/kasvi1.html
|
Löytyykö kirjallisuutta, joka käsittelee BEAM-robotiikkaa. Idean isä on Mark.W. Tilden. Hakusanana voi olla myös nervous networks. |
640 |
|
|
|
BEAM-robotiikasta ei löytynyt kirjallisuutta suomalaisista kokoelmatietokannoista. Artikkelitietokannoissakaan ei ollut viittauksia aiheesta. Nettikirjakauppojen kokoelmista ei löytynyt Tildenin teosta.
Netistä löytyy kyllä runsaasti tietoa aiheesta; kannattaa kokeilla esim. Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/intl/fi/ hakusanoilla Mark Tilden, tulokseksi tulee runsaasti sivuja, joissa käsitellään BEAM-robotteja.
|
ETSIN KIRJOJA, JOTKA KÄSITTELEVÄT VAATETUKSESSA KÄYTETTYJÄ UUSIA TEKO- KUITUJA, ESIM. TENCEL YM. |
742 |
|
|
|
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa tekokuiduista:
- Boncamper, Irma: Tekstiilioppi 1999 sekä Vaatetusalan materiaalit 2000
- Markkula-Teivaanmäki, Raija: Tekstiilitieto 1999.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Santsi-aineistotietokannasta osoitteessa
http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
|
Haluaisin saada tietoa australialaisesta käännösrunoudesta suomeksi. Mistä löytäisin australialaisia kansansatuja. Muukin autralialainen käännöskirjallisuus… |
3268 |
|
|
|
Näyttää siltä, että australialaista kirjallisuutta on suomennettu vain vähän muuta kuin viihdekirjallisuutta. Tunnetuimpia australialaisia kirjailijoita ovat nobel-kirjailija Patrick White ja viihdekirjailijat Catherine Gaskin, Nevil Shute, Morris West ja Colleen McCullough. Myös Peter Careyn ja Thomas Keneallyn teoksia on suomennettu. Yksityiskohtaisempi luettelo australialaisista kirjailijoista, joiden teoksia on suomennettu, löytyy Eija Ventolan kirjasta Australialaista kertomakirjallisuutta suomeksi (Jyväskylän yliopisto, 1992); bibliografia käsittää vuodet 1890-1989.
Philip Neilin teoksessa Kaunotar ja hirviö : satuja maailmalta on australialainen satu Taikapilli. Internetistä löytyi Simo Kaupinmäen suomentama satu Hurmekukka http://... |
Onko teillä tietoa jatkuuko Luolakarhun klaani -sarja lähiaikoina? |
1393 |
|
|
|
Jean M. Untinen-Auelin Luolakarhun klaani -sarjaan ei ole lähiaikoina tulossa uutta osaa. Kirjailija tunnetaan muualla maailmassa nimellä Jean M. Auel; jos haet hänestä tietoa verkosta, niin tuolla nimellä löytyy mm. amerikkalaiset fanisivut.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiheesta pari aikasempaakin vastausta; löydät ne kirjoittamalla hakusanakenttään untinen.
|