Oulu

Tilaa aihepiirin Oulu RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

2619 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1641–1660.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kainuun murteesta kiinnostuneena tutkin netin saloja ja löysinkin jonkinlaisen sanakirjan. Etsin murresanalle jompie, joka tarkoittaa kävellä mennä, tarkempaa… 985 Suomen murteiden sanakirjassa osassa 5 on sana jompia v. laahustaa, kömpiä tms. "Tuo hevonen näkkyy hyvin hittaasti jompivan tuolla tiellä." (Sotkamo). "Se (väsyksiin ajettu hirvi) väsy niin ettei eneä juoksu, askelta soanu jompi lumessa." (Suomussalmi). Jompie-sana on ilmeisesti sanan jompia Kainuun murteelle tyypillinen ie-loppuinen verbi.
Muistan lukeneeni joskus 80-90-luvulla nuorille tarkoitettua kirjasarjaa, jossa Ruotsissa (?) asuvat nuoret ratkoivat urbaanin asuinympäristönsä mysteerejä… 1430 Todennäköisesti kyseessä on Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset-sarja, joka ilmestyi 1970-80-luvuilla. Siinä julkaistiin yli 30 kirjaa, esimerkiksi Maanalaisen arvoitus, Pilvenpiirtäjän arvoitus, Elokuva-arvoitus.
Mitä tarkoittaa sukunimi Lohva ja mistä päin Lohvan suku ovat lähtöisin? Liittyykö nimi johonkin ammattiin tms? 3786 Suomalaiset sukunimet -teoksen mukaan sukunimen Lohvansuu taustalla on Vaalassa sijaitseva talo Lohvansuu. Pyhäjärvellä on ollut Lohva-niminen talo 1600-luvulla. Kirja mainitsee myös, että Lohvansuu on muoto paikannimestä Lohinivansuu ja Lohva taas on irronnut paikannimestä Lohvansuu. Lisätietoja sukunimestä on em. teoksessa Suomalaiset sukunimet /Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Väestörekisterikeskuksella on nimipalvelu verkossa: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Löytyykö ja voisinko saada nähtäväksi Armas Piipon soittamia tai nuotittamia nuotteja, lähinnä hotti-genre kiinnostaisi. Asun Oulussa. 1171 Kyseessä lienee harmonikansoittaja Armas Piippo. Piipolta on julkaistu yksi nuottikokoelma, Sovituksia ja sävellyksiä (2004, M706331119). Nuotin sisältämät kappaleet näkee tästä linkistä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1745288?lang=fin Nuottia näkemättä ei voi päätellä, ovatko kappaleiden sovitukset jatsahtavaa hotti-tyyliä. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Onko missään Oulun kirjastoissa tämän nimistä kirjaa: The Legend Of Zelda: Hyrule Historia. 465 Outikirjastoissa www.outikirjastot.fi ei ole tiedustelemaasi teosta Legend of Zelda : Hyrule Historia. Voimme tilata teoksen kaukolainaksi muualta. Paikalla se on esimerkiksi Seinäjoen kirjastossa. Oulun kaupunginkirjaston perimä kaukolainamaksu on euron. http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kaukolainaus .
Saisinko Orwellin "Vuonna 1984" ensimmäisen virkkeen suomeksi molemmista suomennoksista (Talvitie ja Mattila)? Englanniksi se kuuluu ”It was a bright cold day… 1906 Kirjan ensimmäinen lause kuuluu suomentajilta seuraavalla tavalla: Talvitie: ”Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä. Kellot löivät juuri kolmeatoista.” Raittila: ’’Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä, ja kellot löivät juuri kolmetoista.’’ Juurikaan eroa niissä ei siis ole. Joissakin kirjallisuusblogeissa ja -arvosteluissa on mainintoja siitä, että suomennokset eroavat keskenään juuri sensuurin takia. Niissä ei kuitenkaan mainita mitään varsinaisia tekstikohtia. Myöskään tutkimusta ei löydy suomennosten osalta. Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että suomennosten väliset erot ovat loppujen lopuksi pieniä. Orwellin teos ja sen suomennokset mainitaan kaksiosaisessa sarjassa Suomennoskirjallisuuden historia (SKS, 2007). Sarjan ensimmäisessä...
Mihin pohjautuu sukunimi Kallunki ja mitä se tarkoittaa? 4329 Pirjo Mikkosen Sukunimet-teos (julkaistu v. 2000) kertoo sukunimestä seuraavaa. Kallunki on Kuusamossa ja Sallassa 1700-luvulta asti esiintynyt sukunimi. Vielä ainakin 1990-luvun lopulla nimi oli pohjoinen, eli nimenkantajat asuivat mm. Kuusamossa, Rovaniemellä, Torbniossa, Oulussa ja Haapajärvellä. Nimi pohjautunee paikannimeen Kallunkijärvi, johon sisältyy poron päänahasta tehtyä kenkää, kallokasta, merkitsevä sana. Selitys voi liittyä myös muinaisruotsalaiseen henkilönimeen Karlunger. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo Kallunki-nimisiä kyliä olevan Kuusamossa ja Sallassa, samoin Kallunkijärvi löytyy molemmista paikoista. Kylät sijaitsevat niemillä, joiden muoto voidaan nähdä...
Saisinko tietoa Roberts Garethista. Olen yrittänyt etsiä tietoa, mutta sitä löytyy vain englanninkielellä. Kiitos jo etukäteen! 480 Televisiosarja Doctor Who:n käsikirjoittaja Gareth Robertsista ei tosiaan näytä löytyvän tietoa suomeksi. Pari pitempää kirjallisuusarvostelua löytyy suomalaisista lehdistä, ne käsittelevät hänen kirjoittamaansa teosta Luolamies Lontoossa. Niissäkään ei kuitenkaan viitata itse tekijään. Artikkelit löytyvät lehdistä Tähtivaeltaja, nro. 4 vuodelta 2006 Portti, nro. 1 vuodelta 2007. Robertsista koottua tietoa parhaiten löytyy Doctor Who –sarjan fanisivustolta, joka tosin on wiki-sivusto ja englanninkielinen. Sivusto löytyy osoitteesta http://tardis.wikia.com/wiki/Gareth_Roberts#
Saisinko tietoa Suzanne Collins:ta. Olen yrittänyt löytää tietoa, mutta mistään ei oikein tahdo löytyä. 740 Suzanne Collinsista ei vielä ole julkaistu suomeksi kirjoja. Eikä missään kirjailijoista kertovissa kirjoissa ole hänestä mainintaa. Hän on vielä niin uusi tulokas Suomessa, ettei ole päässyt painettuihin teoksiin. Kirjassa Gresh, Lois H: The Hunger games companion : the unofficial guide to the bestselling Hunger games series mainitaan muutamalla sanalla Suzanne Collins, mutta keskitytään pääasiassa Nälkäpelin maailmaan. Useissa suomalaisissa lehdissä on hänen kirjoistaan arvosteluja (esim. Onnimanni 2013: 3 ja Portti 2009: 1), joita voit kysyä kirjastosta. Mutta niissäkään ei ole tietoa itse kirjailijasta. Netistä hänestä löytyy paljon tietoa englanniksi. Tässä linkkejä: http://www.suzannecollinsbooks.com/bio.htm http://www....
Onko jossain olemassa hakemistoa tai tietokantaa, mistä näkee mitä sanomalehtiä missäkin kaupungissa on milloinkin ilmestynyt? Esimerkiksi mikä sanomalehti oli… 891 Suomen sanomalehdistön historiassa (osat 5-8) on sanoma- ja paikallislehdistön hakemisto 1771-1985, mutta se on aakkosellinen ja siitä on aika hankala hakea mitä lehteä kullakin paikkakunnalla on kulloinkin luettu. Netillä on paikallislehtien luetteloita, mutta niistä ei käy ilmi historia. Näppärämpi keino on kysyä alueen kirjastolta. Tein sen ja sain tietää, että Lappeenrannan päälehti 1960-luvulla oli Etelä-Saimaa. Kokkolalaiset lukivat 1970-luvulla maakunnan päälehteä Keskipohjanmaata, Kokkola-lehteä ja Österbottningenia. Raumalla luettiin 1970-luvulla Länsi-Suomea.
Minkähän painoisia papereita siellä Oulun kaupunginkirjaston Lehtisalissa voi tulostaa? Tarkoitan nyt niitä A3. Ja voiko kirjastolta esimerkiksi ostaa paperia? 350 Oulun kaupunginkirjastossa saa tulostaa vain kirjaston omalle paperille. Paino 80g. Tuloste maksaa 20 senttiä.
Onko siellä Oulun kaupunginkirjastossa mahdollista tulostaa A3? Tai onko jossain Oulun kirjastossa tätä mahdollisuutta? 2204 Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston Lehtisalissa voi tulostaa A3-kokoisia tulosteita.
Mikä kirja mahtaa olla kyseessä? Kertoo muistaakseni jostain kahdesta länsimaalaisesta tytöstä, jotka jotenkin päätyvät (kaapataan) vastoin tahtoaan johonkin… 2042 Tarkoittaisitkohan kirjaa Muhsen, Zana : Myyty! : koulutytöt orjina Jemenissä (1994), joka kertoo kahden Englannissa kasvaneen sisaruksen, Zanan ja Nadian, vaiheista. Heidän isänsä myi tyttäret teini-ikäisinä vaimoiksi Jemeniin. Zana jätti poikansa Jemeniin ja pääsi takaisin Englantiin, mutta hänen sisarensa Nadia jäi Jemeniin lastensa luo. Perheen äiti Miriam Ali kirjoitti myös kirjan Lasteni tähden (1995). Zana Muhsen julkaisi jatkon tarinaan Lupaus vapaudesta (1999), jossa hän kuvaa yrityksiään saada sisarensa Nadian palaamaan Englantiin.
Muistan äitini kertoneen, että v. 1949 (tai v. 1948) huhtikuun alussa olisi ainakin pohjanmaalla ollut todella lämpimiä päiviä. Oliko näin ja olsiiko muutenkin… 720 Ilmatieteen laitoksella on Ilmastopalvelu p. 0600-10601 (sähköposti: ilmastopavelu(at)fmi.fi), josta saa päivän säätiedot menneestä säästä paikkakunnittain: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Haluaisin tietää ns.mustalaismusiikkiin kuuluvan laulun nimen joka muistaakseeni alkaa sanoilla - seison porraspuulla oveen hiljaa kolkutan,askeleita kuulen… 1831 Kyseessä on ilmeisesti Aarne Hataran säveltämä ja Kalevi Vakkilan sanoittama laulu "Kotiportailla". Sen levytti v. 1956 Kalevi Tauru (savikiekolle). Cd-versio laulusta löytyy vuonna 2000 julkaistulta kokoelma-cd:ltä "Kalevi Tauru : Suomen iskelmäkuningas 1952, 1953, 1954." Cd näyttää olevan saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Samaa laulua on aikaisemmin kysytty Yleisradion musiikkitoimitukselta. Musiikkitoimittaja Tarja Närhen vastaus on alla mainitun verkkosivun kommenttiosassa. Vastauksessa on mukana laulun sanat. http://yle.fi/musiikki/umk/2011-10-26/musiikkitoimittaja-tarja-narhi-um…
Kuinka Matti Rossi on suomentanut Shakespearen Henrik V -näytelmän kuuluisan lauseen "We few, we happy few, we band of brothers"? 4. näytös, 3. kohtaus,… 903 Matti Rossin suomennos kuuluu "meitä muutamia, näitä veljiämme".
Mistä teoksesta/runosta(?) on pätkä "älä väkisin väännä ja jos väännät niin..." ? 594 Kari Kuuva on sanonut syntymäpäivähaastattelussaan musiikintekijöiden lehti Selviksenssä ”Usko inspiraatioon. Älä väkisin väännä, mutta jos on pakko niin väännä.” Lähde : Heikura, Pasi : Aristoteleen kantapää (2009) s. 81.
Kenen runo: siinä on ajatuksena, että kun Jumala kerran kysyy mikä on ihanin asia tai suloisin muisto maailmasta, vastaan: mä tunsin sun? 803 Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
Mistä on peräisin sukunimi Paloniemi 886 Paloniemi on ns. asutusnimilähtöinen sukunimi. Sitä esiintyy sukunimenä mm. Posiolla, Kuusamossa. Alavudella, yleensäkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Sukunimistä osa on Salmesta tulleilla siirtolaisilla. Viipurissa ja Heinjoella nimi on vaihdettu Bryggäri - Paloniemi. Väestörekisterikeskuksen sivustolla voi hakea tilastotietoja etu- ja sukunimistä. Lisätietoja nimestä on mm. teoksessa Mikkonen: Suomalaiset sukunimet.
Etsin seuraavista sävelmistä nuotteja! 1. PIENI SATU VAIN / säv. Veikko Takala san. Rauni Kouta 2. IKKUNASI ALLA - DON´T EVER CHANGE YOUR MIND / säv. Anthony… 1465 Kysymistänne viidestä laulusta neljään on saatavissa nuotti. - "Ikkunasi alla": nuottikokoelmassa Toiveiskelmiä 3. (Fazer, 1951, FM3076).-> Saatavissa ainakin Tampereen kaupunginkirjastosta. - "Neljä pientä kirjainta": Julkaistu Saukin suomenkielisin sanoin vain Scandia-irtonuottina (1962, KS205). -> Saatavissa vain Jazz & Pop Arkistosta. Englanninkielinen versio "I've found a new baby" löytyy nuottikokoelmasta Jazz era (IMP, 1987. ISBN 0-86359-432-8). -> Saatavissa useista kirjastoista, mm. Turku. - "Rue de l'amour": löytyy ruotsinkielisenä - På rue de l'Amour - nuottikokoelmasta Dragspels klassiker (Warner/Chappell Scandinavia, 2001. ISBN 91-88942-93-7). Saatavissa useista kirjastoista. - "Syksyn laulu": löytyy...