| Haluaisin Helsingin Sanomat 23.7.1959 paperilehden lahjaksi. Onnistuuko? |
174 |
|
|
|
Tuskin ainakaan tätä kautta. Vanhat sanomalehdet ovat henkilökohtaisen divarikokemukseni perusteella varsin haastava keräilykohde, koska tavaraa on paljon, ne vievät paljon tilaa ja lähtökohtaisesti sanomalehtiä on ani harva säilyttänyt, luetut lehdet on käytetty sytykkeeksi, tiivisteeksi tai kierrätetty paperinkeräykseen.
Suosittelen ottamaan yhteyttä suomalaisiin antikvariaatteihin ja tiedustelemaan, onko kellään tällaista harvinaisuutta myynnissä tai mahdollista myyjää tiedossa. Antikvaari, Antikvariaatti ja Antikka ovat suomalaisia verkkodivareita, joiden kautta asiaa kannattaa yrittää. Kiirettä kyllä pitää, jos 23.7. pitäisi jo lehden olla hallussa.
Heikki Poroila |
| Mitä mahtaa tarkoittaa "rahapreivi"? Virke kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Kirjoittakaa nyt jo huomenna rahapreivissä, kuinka näyttelin osaani tuossa… |
119 |
|
|
|
"Preivi" on väännös ruotsin kielen kirjettä tarkoittavasta sanasta "brev". Rahapreivi viittaa yksikertaisesti kirjeeseen, jonka mukana on rahaa tai lupaus rahasta. Kun pankkilaitos oli vielä kehittymätön, pieniä summia lähetettiin kirjeissä. Yhä edelleenkin näin usein tehdään, kun vastaanottajana on esimerkiksi lapsi, jolla ei ole omaa tiliä tai kun hautaan lahja antaa perinteiseen tapaan.
Heikki Poroila |
| Onko teillä Pornoelokuvia ja lehtiä digimuodossa? |
269 |
|
|
|
Ei ole. Painetta kuvallisen pornografian tarjontaan kirjaston kautta ei enää ole, koska internet on tulvillaan maksuttomia kuvallisen pornografian tarjoajia. Hakusanoilla "porno" ja "pornography" pääsee ainakin hyvään alkuun.
Heikki Poroila |
| Miksi lainsäädännössämme viitataan jumalaan minkä olemassaoloa mikään taho ei ole koskaan mitenkään pystynyt osoittamaan (eikä liity millään tavoin esimerkiksi… |
202 |
|
|
|
Suomen lainsäädännön perusta on historiallinen, monet säädökset tulevat 1700-luvulta Ruotsiin kuulumisen ajoilta ja osa 1800-luvulta Venäjään kuulumisen ajoilta (joidenkin lakien alussa on vielä Venäjän keisarin suuhun laitettua tekstiä). On vasta meidän aikamme ilmiö, että (kristillisen) Jumalan olemassaolon voi julkisesti kiistää tai sitä epäillä joutumatta syytteeseen. Yleisesti ottaen Suomen laissa ei Jumalasta kovin paljon enää puhuta.
Pääosin Suomen lain viittaukset (kristilliseen) Jumalaan liittyvät luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityissäädöksiin, mutta joissakin laeissa ja asetuksissa tosiaan lähdetään oletuksesta, että "Jumala" on olemassa. Rikoslain 17 luvun 10§ mainitsee Jumalan pilkkaamisen. Virkavalan kaavassa vannotaan... |
| Etsin Peter, Paul & Mary - sekä Finntrio-yhtyeiden laulunuotteja, nimenomaan niin että laulustemmat on kirjoitettu auki, ei pelkkä säestys ja soinnut. Mistä… |
151 |
|
|
|
Suomalaisen Finntrion tuotannosta ei ole julkaistu koskaan minkäänlaisia nuotteja. Peter, Paul and Maryn nuotteja on kyllä olemassa, esimerkiksi HelMet-kokoelmasta niitä löytyy seitsemän erilaista. Mikään niistä ei ole toivotun kaltainen, enkä muista eläissäni nähneeni tällaista laulustemmoilla varustettua folkmusiikkinuottia. Se ei vielä tarkoita, etteikö sellaista voisi olla olemassa, mutta ainakaan HelMet-kokoelmaan sellaista ei ole koskaan saatu hankituksi. Tutkin asiaa myös Amazonin tarjonnasta, mutta sielläkään ei ollut mitään tämänsuuntaista (etsin täsmenteillä score ja authentic transcription). Näyttää vahvasti siltä, että näitten yhtyeitten stemmalaulu täytyy opetella korvakuulolta.
Heikki Poroila |
| Miksi jasmike tuoksuu metsämansikalle? Sisältävätkö jotain samaa tuoksuainesosaa? |
673 |
|
|
|
Yritin löytää jasmiinin (ja jasmikkeen, tuoksun kemiallinen lähde lienee sama, vaikka kasvit eivät ole lähisukulaisia) tai metsämansikan aromin kemiallista selitystä, mutta en löytänyt tämän tolkumpaa: " The approximate composition of jasmine flower oil obtained by enfleurage is benzyl acetate, ∂ - linalool, linalyl acetate, benzyl alcohol, jasmine, indole and methyl anthranilate." Ahomansikasta kertova Wikipedian artikkeli puolestaan toteaa, että "Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi, vaan maku kitkeröityy. Ne ovat furaanijohdoksia (2,5-dimetyyli-4-metoksi-3(2H)-furanoni = 'mesifuraani' ja 2,5-dimetyyli-4-hydroksi-3(2H)-furanoni ='fydroksimesifuraani')". Näistä tuskin tietomme lisääntyy.
Yleisellä tasolla... |
| Kuinka monta sellaista suomalaista musiikkiartistia suunnilleen on tällä hetkellä, jonka käytännössä jokainen suomalainen tietää? Kun olen puhunut tästä… |
194 |
|
|
|
Tällaiseen kysymykseen on mahdotonta löytää ja antaa vastausta, koska ei ole mitään täsmällistä keinoa selvittää musiikkiartistien tunnettavuutta. Vaikka kaikille suomalaisille lähettäisi kyselyn, monet eivät siihen vastaisi ja ongelmana olisi, täytyisikö siinä olla valmiina esimerkiksi 100:n tunnetun artistin nimi vai pitäisikö kysyä, keitä vastaajat tuntevat. Jälkimmäiseen ani harva vaivautuisi vastaamaan, koska se olisi työlästä. Myös etukäteiseen listaan vastaaminen olisi erittäin työlästä, ellei nimiä etukäteen karsita. Mutta asiaa voi silti pohtia.
Sanoisin pitkähköllä elämän- ja työkokemuksella musiikkikirjastosta, ettei koko kansan tuntemia artisteja enää ole. Kun aikaisemmin (1900-luvulla) elettiin ns. yhtenäiskulttuurin aikaa,... |
| Mitä Juice Leskinen tarkoitti sanomalla, että ihmistä, joka ei ole koskaan ollut televisiossa, ei ole olemassa? |
163 |
|
|
|
Leskinen todennäköisesti viittasi ironisesti television keskeiseen merkitykseen tunnetuksi tulemisessa. Tulkitsen lausuman kriittiseksi näkemykseksi siitä, että televisionäkyvyyttä arvostetaan kohtuuttoman paljon. Leskinen oli epäilemättä sitä mieltä, että myös televisiossa näkymättömät ihmiset ovat todellisia ja olemassa.
Heikki Poroila |
| Matti Lehtinen levytti v. 1960 Gabriel Linsenin säveltämän laulun "Väinämöisen laulu auringolle", sanat Kalevala. Säestäjänä oli Tapani Valsta, piano. Mistä… |
386 |
|
|
|
Gabriel Linsénin laulu Wäinämöinens sång till solen Theodor Lindhin tekstiin (ruotsinnokseen) sisältyy Linsénin kolme yksinlaulua sisältävään nuottijulkaisuun Kalevala sånger, joka julkaistiin vuonna 1886 (Werner Söderström). Tässä julkaisussa on vain ruotsinkieliset sanat, mutta musiikki on tietysti sama kuin Lehtisen äänitteellä. Tämä nuotti löytyy vain Kansalliskirjaston kokoelmasta ja sen voi tilata tutkittavaksi ja esimerkiksi itselle valokuvattavaksi lukusaliin. Lainaksi sitä ei saa. Viola-tietokannassa ei jostain syystä ole varauslinkkiä, joten tätä täytyy pyytää joko paikan päällä (toimitus ei tapahdu heti) tai etukäteen sähköpostilla tilaten ja samalla selittäen, että tietueessa ei ole varauslinkkiä. E-osoite on kk-palvelu@... |
| Olen juuri älynnyt, että kirjablogeja on valtavasti. Miten voisin haravoida sieltä itselleni mieleisimmät, ilman että joudun kahlaamaan kaikki läpi? Luen… |
263 |
|
|
|
Vastaukseni voi kuulostaa tylyltä, mutta tarkoitus on ehdottomasti hyvä! Nimittäin, miten ihmeessä kukaan muu voisi haravoida kiinnostavia blogeja sinulle, joka ketään muuta paremmin tiedät, mitkä asiat, tyylit ja kirjoitustavat miellyttävät tai kiinnostavat itseäsi. Joissakin blogeissa käytetään karkeita hakusanoja, mutta pidän itse niitä aika hyödyttöminä, koska samojen aiheiden tiimoilta voidaan kirjoittaa miljoonalla eri tyylillä.
Kannattaisiko asennoitua tarjonnan paljouteen sillä lailla, että systemaattisen kahlailun sijasta rupeat tekemään lyhyitä ja spontaaneja piipahduksia sen selvittämiseksi, onko joku tietoosi tullut blogi kiinnostava? Et kuitenkaan koskaan ehdi tai jaksa tutustua kaikkiin. Jos taas luotat jonkun toisen... |
| Löytyykö teiltä kyseinen teos? Lauri Pohjanpää Kaipuu ylitse ajan valitut runot 1910-1954 |
190 |
|
|
|
HelMet-kokoelmasta löhytyvät sekä vuoden 1989 että vuoden 2002 julkaisut, jotka lienevät identtisiä sisällöltään: http://luettelo.helmet.fi/record=b1458839~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b1458838~S9*fin.
Heikki Poroila |
| Mikä vaakuna, luovutetusta Karjalasta? |
993 |
|
|
|
Kävin läpi Wikipedian artikkeleiden pohjalta kaikki Suomen nykyisten ja entisten kuntien vaakunat, samoin kaikki luovutettujen alueitten kuntien vaakunat ja varmuuden vuoksi Ruotsin kuntien vaakunat. Niistä tätä ei löytynyt, joskin muutamien Karjalan kuntien vaakunasta ei löytynyt kuvaa tai kuvailua (mm. Impilahti, Kanneljärvi, Käkisalmen maalaiskunta, Ruskeala, Sortavalan maalaiskunta ja Suursaari). Kuvan vaakunaa ei löydy myöskään Suomen Heraldisen Seuran ylläpitämästä vaakunarekisteristä, jossa on paljon yksityisiä ja sukuvaakunoita. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on yksityinen vaakuna, jota ei syystä tai toisesta ole haluttu rekisteröidä. Tehostetu kuvahaku Googlesta ei tuonut mitään tulosta, mikä viittaa siihen, ettei kyseistä... |
| Suomessa on noin 3 800000 veronmaksajaa joista jokainen maksaa kirkon yhteiskunnallisesta tehtävästä (hautaustoimi) noin 30 euroa/vuosi (yhteiskunnan 114… |
939 |
|
|
|
Kysymyksestä ei voi päätellä, tarkoitetaanko ns. todellisia kustannuksia kirkolle vai todellisia kustannuksia omaisille sen lisäksi, mitä kirkollisveron kautta maksetaan.
Kirkon vuotuinen valtiontuki, jota maksavat siis myös kirkkoon kuulumattomat, on 114 miljoonaa vuodessa. Perusteena ovat hautaustoimen, vanhojen kirkkojen ylläpidon ja väestökirjanpidon kulut. Pääosa kirkon tuloista, 900 miljoonaa, kerätään kuitenkin kirkollisveron muodossa. Sitä maksavat vain kirkkoon kuuluvat, mutta laskennallinen keskiarvo vuodessa on paljon enemmän kuin 30 euroa.
Hautaustoimi on kirkon tilinpidossa sekä menoja aiheuttava että tuloja tuottava toimintamuoto. ET-lehdessä olleen hyvän yhteenvedon perusteella kirkko perii mm. seuraavanlaisia maksuja:... |
| Mitä tarkoittaa sanonta "jäädä musta pekka käteen"? |
1960 |
|
|
|
Sanonta tullee korttipelistä, jossa määriteltyä korttia ei saa pelaamalla pois pelistä, vaan se kiertää pelaajalta toiselle. Pelistä on useita versioita, mutta yhdessä vanhassa on konkreettisesti Musta Pekka. Se, jonka kädessä kyseinen kortti on pelin päättyessä, häviää.
Yleisenä sanontana ilmaisu tarkoittaa porukan huono-onnisimman tilannetta, kun esimerkiksi jää ainoana maksamaan yhteistä ravintolalaskua, saa kiertävän herkkukulhon kohdalleen juuri kun se on tyhjentynyt tai ottaa ison riskin ja häviää.
Heikki Poroila |
| Etsin saksankielisiä sanoja Pirkko Mannolan 60-luvulla levyttämään biisiin, jonka nimi on englanniksi Who put the Bomp in the Bomp (Bomp, Bomp). Suomeksi se… |
201 |
|
|
|
Pirko Manolan (!) saksankielinen versio Who put the Bompista on Wikipedian mukaan nimeltään "Bam-schi-bam"
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%BCsse_im_Mondschein
Venäläisellä subscribe.ru -sivustolla on Bam-schi-bamin saksankieliset sanat, mutta ei ole varmuutta ovatko ne oikein
https://subscribe.ru/group/nemetskij-yazyik-estradnyih-pesen/2975346/ |
| Olen miettinyt jonkin aikaa, että mistä mahtaisi tulla käsite sukupuu? Miksi juuri puu? Juontaako se juurensa suomalaiseen muinaisuskoon, jossa puut olivat… |
183 |
|
|
|
Kun minkä tahansa eliön vanhemmista ja heidän vanhemmistaan jne. piirtää sukulaissuhteet ilmaisevan kaavakuvan, siitä tulee haaroittuvan puun näköinen. Joskus se piirretään niin, että vanhemmat sukupolvet ilmaistaan "puun juurina", nuorimmat "puun uloimpina oksina".
Sukutaulukoita voi tehdä toki monilla muillakin tavoilla, mutta kuvallisena esityksenä puumainen haaroittuminen on lähes väistämätöntä ja luonnollista. Sen suurimpana rajoituksena on sukupuun viemä tila. Kun sukupolvia on monia peräkkäin, täytyy jatkuvasti lisääntyvä tieto sulloa yhä pienempään tilaan, jolloin jossain vaiheessa tulee erottumisen raja vastaan. Tietokoneen ruudulla voidaan informaation näkyvyyttä suurentaa, mutta silloin menetetään taas puun havainnollinen muoto... |
| Miksi sanotaan"hyvää huomenta", eikä "hyvää aamua"? Oletan, että "huomen" on vanhempi. Sehän esiintyy esim laulussa "On kesän kirkas huomen". Onko tämä… |
2640 |
|
|
|
"Huomen" on sanan aamu vanhahtava synonyymi, joten "hyvää huomenta" tarkoittaa samaa kuin "hyvää aamua". Sanalla voidaan kuitenkin tarkoittaa myös "huomispäivää", "huomista", jolloin lähinnä asiayhteys ilmaisee, kumpaa merkitystä tarkoitetaan. Terminä "huomen" on hyvin vanha.
Heikki Poroila |
| Katsoin, että kirjastosta löytyisi oman armeija-aikani RUK-kurssikirja: Huurremiekka 165. Voisiko tätä kaukolainata? Vapaa-ajan asuntoni on Pyhtäällä mutta en… |
290 |
|
|
|
Kaukolainaus palvelee kaikkialla Suomessa, mutta se hoidetaan aina kirjastojen välillä. Suoraan asiakkaalle meneviä kaukolainoja ei anneta. Eli jotta saat HelMet-kokoelmasta kaukolainan Pyhtäälle, täytyy siellä Pyhtään kirjastossa ehtiä käymään. Kirja löytyy useammastakin kokoelmasta, eli sen kyllä saa.
Heikki Poroila |
| Vaihtoehto A) Omistanko taulun. Maalaus oli roskiksessa noin kymmenen vuotta sitten. Vein sen kellariini. Omistanko sen? Vaihtoehto B) Omistanko taulun. Ostin… |
235 |
|
|
|
Molemmissa kysyjän esittämissä tapauksessa maalauksen omistusoikeus on siirtynyt ostajalle/löytäjälle, koska kyseessä ei ole ns. löytötavara eli omistajan tahattomasti hukkaama esine. Vähintään satavuotiaat tai sitä vanhemmiksi arvioidut esineet, joiden omistajaa ei tiedetä, kuuluvat kuitenkin lain mukaan Museovirastolle. Tätä pykälää tuskin sovellettaisin kaatopaikkaromuun. Löytötavara täytyy toimittaa poliisille. Jos omistaja ei 3 kuukauden sisällä tule omaansa hakemaan, se siirtyy löytäjän omaisuudeksi.
Kirpputorilta ostetun taulun omistaa ilman muuta, jos se on myyty laillisesti eli kyseessä ei ole esimerkiksi varastettu taulu. Jälkimmäisessä tapauksessa omistusoikeus raukeaa, mutta vastuu on enemmän myyjällä kuin ostajalla. Tämän... |
| Miksi Sota-ajan lauluissa on myös lauluja, joiden sanoitukset eivät liity sotaan? |
174 |
|
|
|
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää.... |
Kysy kirjastonhoitajalta
