| Onko nykyään oikein sanoa "Nyt on vuoro alueuutiset" ? |
136 |
|
|
|
Asian voi ilmaista korrektisti joko "Nyt ovat vuorossa alueuutiset" tai "Nyt on alueuutisten vuoro". Kysymyksessä oleva muoto ei ole korrektia suomea.
Heikki Poroila |
| Olen lainannut kirjan, mutta pitkän ulkomaanmatkan vuoksi sen palauttaminen tulee myöhästymään noin kuukauden. En voi myöskään uusia lainaani, koska siinä on… |
250 |
|
|
|
Sakkomaksu on 20 cnt vuorokaudessa eli kuukaudessa sitä ehtii kertyä vain 6 euron verran, mikä on myös yksittäisen lainan sakkokatto. Lainausoikeuden menettää vasta, kun maksuja on kertynyt 30 euroa. Sakkomaksut realisoituvat velaksi vasta kun laina on palautettu. Sitä ennen laina on vain "myöhässä". Mitään maksuhäiriömerkintöjä ei tällaisista ehdi tulla. Kirjasto ryhtyy jossain vaiheessa perimään lainaa takaisin ja silloin syntyy lisäkustannuksia, mutta maksuhäiriömerkintöjä tulee vasta, jos rupeaa perintätoimiston kanssa ryppyilemään.
Jos oman lainan varausjono ei ole pitkä, kannattaa aina silloin tällöin vilkaista, olisivatko jonottajat kadonneet ja lainan voisi uusia.
Heikki Poroila |
| Monissa kirjastoissa on kierrätyshylly asiakkaiden tuomille kirjoille. Ratkaisu on erinomainen, ja olen itsekin sekä löytänyt mieleisiä kirjoja että tuonut… |
165 |
|
|
|
Uskoisin kaikkien kirjastojen toimivan tässä asiassa suunnilleen samalla lailla. Kun todetaan, että jokin aineisto ei kiinnosta lainattavana eikä omaksi saatuna, se kierrätetään materiaalinsa mukaisesti vastuullisesti eli kirjat paperinkeräykseen. Mitä isompi kirjasto on, sitä enemmän tulee myös sillä lailla huonoon kuntoon mennyttä aineistoa, ettei sitä edes yritetä tarjota asiakkaille. Molempien ryhmien aineiston tie kulkee siis materiaalinkierrätykseen tai energiaksi polttamiseen.
Kirjastoilla on kohtalaisen hyvä ammattitaito sen arvioimisessa, mikä ylipäätään kelpaa asiakkaille. Mutta kyllä valtaosaa aineistosta kuitenkin ensin yritetään tarjota käyttökiertoon.
Heikki Poroila |
| Etsin tietoja säveltäjä Rauno Lehtisen teoksesta Kukonkiven Polkka. Teos liittyy Lempäälän Kuljussa sijaitsevaan Kukonkiveen. Sitä kautta sivuaa äitini… |
272 |
|
|
|
Rauno Lehtisen Kukonkiven polkka on äänitetty Yleisradion kantanauhalla vuonna 1967, joten sen on tosiaan voinut Radiosta kuulla. Soitinyhtyeen esityksen kesto on 1'55 minuuttia. Kaupallista levytystä tai nuottia kappaleesta ei ole tehty, joten tuo kantanauha on ainoa mahdollisuus tämä sävellys kuulla. Yleisradion Radio Suomella pyörii edelleen ohjelma Puhelinlangat laulaa, joka täyttää kuulijoiden toiveita. Samaisella Radio Suomella on myös yöradiossa ohjelma Toiveiden yö, jonne voi lähettää toiveita. Myös vuodesta 1935 toiminut Lauantain toivotut levyt on sekin edelleen elossa. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio tai lauantain.toivotut@yle.fi. Tämä Kukonkiven polkka kuulostaa juuri... |
| Solitude palatsi. |
152 |
|
|
|
Viestissä ei ole varsinaista kysymystä, mutta jos oletan tarkoituksena olevan kysyä, onko Soraya Esfandiary-Bakhtiaryn muistelmateosta Le palais des solitude suomennettu, vastaus on valitettavasti kielteinen. Englanniksi se on käännetty, mutta senkin saatavuus on ostamalla aika huono. Iranin shaahin Reza Pahlavin myöhemmän puolison Farah Diba Pahlavin muistemateos on sen sijaan julkaistu myös suomeksi (WSOY 2004).
Heikki Poroila |
| Mistä löytyy toivo kärjen minä haaveilen vaan nuotteja? |
163 |
|
|
|
Toivo Kärjen sävellyksen Minä haaveilin vaan (sanat Raul Reiman) nuotit löytyvät kahdesta kokoelmasta, Tulenliekki : Unohtumattomat laulut 2 (Warner/Chappel 1995) ja Scandia Kustannuksen vuonna 1981 julkaisemaan kokoelmaan Toivo Kärki. Molemmat löytyvät ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta, jos ei lähempää.
Heikki Poroila |
| Onko olemassa nettikirjastoja? Eli ei tarttisi enää kävellä kirjastoon, vaan voisi lukea kirjoja joiden kaikki sivut olisi skannattu tai sähköisessä muodossa. |
269 |
|
|
|
"Nettikirjasto" eli mahdollisuus tutustua dokumentteihin kotona suoraan verkon kautta ilman fyysistä asiointia kirjaston kaltaisessa palvelussa, on tällä hetkellä olemassa kahdessa olomuodossa. Ensinnäkin ovat julkisten kirjastojen maksuttomat e-kirjavalikoimat, joita kirjastot sponsoroiden tarjoavat käyttäjilleen. Nämä valikoimat ovat valitettavasti varsin rajoittuneita sen takia, etteivät kustantajat halua antaa kirjastojen kautta kohtuullista korvausta vastaan oikeutta jaella kaupallisesti menestyviä nimikkeitä. Tällaisia kokoelmia kuitenkin on olemassa, joskaan niitten pysyvä saatavuus riippuu sopimuksista, hinnoittelusta ja viime kädestä kirjaston päätöksestä jatkaa palvelua. Esimerkiksi Suomen suurimmassa yleisten kirjaston... |
| Mikä on sananmuunnos sellaisista nimistä, joissa jommankumman tai molempien osien alussa on diftongi? Mikä olisi nimi "Matti Ruotsalainen" sananmuunnoksena?… |
369 |
|
|
|
Minä sanoisin "Rutti Maotsalainen" ja "Ruija Maotsalainen" eli vaihtaisin kaksi ensimmäistä kirjainta diftongista piittaamatta. Mitään "virallisia" sääntöjähän tällaisiin sanaleikkeihin ei ole olemassa.
Heikki Poroila |
| Miksi usein on käynyt niin, että jos jossain on lueteltu Suomen presidentit niin, että heidän koko nimensä on mainittu, Risto Rytin toinen nimi Heikki on… |
426 |
|
|
|
Koko nimen luetteleminen voi olla seurausta joko tapakulttuurista tai sitten muodollisista säädöksistä, jotka edellyttävän koko virallisen nimen aukilukemista. Jälkimmäinen on tavallista valtiollisissa ja juridisissa rituaaleissa. En itse muista erityisesti törmänneeni siihen, että Rytin kohdalla käytäntö olisi näissä yhteyksissä erilainen eikä siihen olisi mitään syytä.
Kokonaan toinen asia on tapakulttuuri, joka nimen haltijan oman tahdon lisäksi usein säätelee nimien käyttämistä. Ensimmäisten presidenttiemme elinaikana oli vielä tavallista, että ainakin ns. säätyläisillä oli monta etunimeä, joita ehkä saksalaisen kulttuurin vaikutuksesta myös käytettiin, tosin usein pelkiksi etukirjaimiksi lyhennettynä. Ainakin "K. J. Ståhlberg", "P. E... |
| Saavatko kirjailijat jotain boonusta kirjojen lainausmäärästä? Kysyn tätä siksi, koska nopeana lukijana monesti jää lainausaikaa jäljelle luettuani kirjan ja… |
369 |
|
|
|
Suomessa maksetaan nykyään ns. lainauskorvausta eli kirjoittajat saavat pienen korvauksen siitä, että heidän fyysisinä teoskappaleitaan (paperikirjoja) lainataan julkisen kirjaston kautta. Lainauskorvaus määräytyy vuosittain käytettävissä olevan määrärahan (tällä hetkellä noin 14 miljoonaa euroa) ja kokonaislainamäärän perusteella eli kakku ei kasva (ellei eduskunta korota summaa), vaikka lainausmäärä kasvaisikin. Yksittäisen kirjoittajan kohdalla voidaan kuitenkin sanoa, että mitä useampia lainoja kohdistuu juuri hänen teoksiinsa, sitä suuremman korvaussumman hän saa. Tämä "lisäys" on kuitenkin pois kaikkien muiden yhteisestä korvaussummasta, joten kirjoittajia ryhmänä ei voi taloudellisesti tukea lainojen määrää kasvattamalla.... |
| Missä avattiin maailman ensimmäinen hampurilaisravintola ja milloin? |
558 |
|
|
|
Hampurilaisen nimellä tunnetun ruokalajin historia on monimutkainen ja suurelta osa väitteiden varassa. Englanninkieliset Wikipedian artikkelit itse hampurilaisesta ja hampurilaisen historiasta Yhdysvalloissa osoittavat, ettei kysymykseen ole yksiselitteistä vastausta. Jälkimmäisen mukaan ensimmäisiä oli Fletcher Davisin Texasin Athenassa 1880-luvun loppupuolella ylläpitämä kahvila, mutta tiedot ovat enimmäkseen uskomuksia ja kuulopuheita. Ilmeisesti hampurilaisten valmistaminen ja kaupallinen myyminen on joka tapauksessa yleistynyt Yhdysvalloissa 1880-luvulla ja erityisesti erilaisten maalaismarkkinoiden ja vastaavien yhteydessä. Toisaalta itse ruokalaji on jossain muodossa tunnettu Euroopassa jo paljon aikaisemmin, vaikka varmaa tietoa... |
| Onkohan teillä lainattavissa Färnefeltin kehtolaulua Berceuse.ken hyvänsä esttämänä? |
96 |
|
|
|
Kaikista hyvinvarustetuista suomalaisista kirjastoista löytyy Armas Järnefeltin alkujaan kamariorkesterille säveltämä Berceuse jonain versiona. HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä sävellyksestä 152 viitettä, joista tosin osa on nuotteja ja osa saman esityksen eri levytyksiä. Viitteiden alussa ovat orkestreriversiot, sitten tulee lauluversioita ruotsiksi, sitten lukuisia sovituksia eri kokoonpanoille ja lopuksi lauluversioita suomenkieliseen tekstiin Uinu, uinu lapsi armainen. Näistä voi sitten valita mieleisensä. Tai voi selailla tämän linkin takana olevaa 84:ää osumaa, jotka ovat kaikki CD-levyjä. Ne eivät valitettavasti ole yhtä hyvässä järjestyksessä kuin tuon ensimmäisen haun tulokset, mutta nämä ovat kaikki CD-osumia.
Heikki... |
| Tätini kysyy, millaisia sääntöjä liittyy sommitteluun. |
178 |
|
|
|
Visuaaliseen sommitteluun liittyy niin paljon sääntöjä, että niiden luettelemista helpompaa on suositella lukemaan ensimmäiseksi Wikipedian asiaa käsittelevä varsin perusteellinen artikkeli ja jatkaa sitten kirjallisuusluettelossa olevien teosten pariin. Erityisesti valokuvien sommittelusta on paljon uudempaakin kirjallisuutta, varsinkin englanniksi. Hakuja kannattaa kirjaston tietokannassa tehdä ihan tällä hakusanalla "sommittelu".
Heikki Poroila |
| Onko niin ettei Talon-saagan viimeistä kirjaa Infernoa suomenneta? |
127 |
|
|
|
HarperCollins Nordic -niminen Ruotsissa toimiva kustantamo on tosiaan julkaissut vasta neljä osaa kaikkiaan viisiosaisesta sarjasta. Tunnetaan tapauksia, että tällaiset sarjat on jätetty kesken kaupallisista syistä eli liian vähäisen myynnin takia. Mutta asia kannattaa varmistaa suoraan kustantajalta (asiakaspalvelu@eharlequin.fi).
Heikki Poroila |
| Millon soy lunasta tulee 2 kausi ja loput kaudet? |
161 |
|
|
|
Kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tarkoitetaan "tulemisella". Sarjasta on tehty kolme tuotantokautta, jonka kolmas kausi päättyi elokuussa 2018 (60 jaksoa). Ainakin elokuvien suoratoistopalvelu Viaplay näyttää sarjaa, mutta vain ensimmäisen tuotantokauden. Viaplaylta kannattaa suoraan kysyä, onko jatkoa tulossa sinne. DVD-muodossa ei sarjaa Suomessa ole levitetty, mutta ulkomaisten verkkokauppojen valikoimista löytyy ainakin tuotantokausi 1 kahteen boksiin jaettuna (kummassakin 40 jaksoa).
Heikki Poroila |
| Miksi mies- ja naishomoseksuaaleille on omat sanansa? Miksi miespuolinen on homo ja naispuolinen lesbo? |
910 |
|
|
|
Ns. länsimaisen kulttuurin piirissä esiintyvät termit lienevät kaikki historiallisesti syntyneitä eli niihin ovat vaikuttaneet eri aikoina vallinneet käsitykset homoseksuaalisuuden syistä ja tuomittavuudesta. Osa nimityksistä on selkeästi tarkoitettu pilkallisiksi ("miehimys", "sodomiitti", "telaketjulesbo"), osa taas on homoseksuaalisten alakulttuurien itsensä kehittämiä termejä, joiden avulla omaa identiteettiä on pyritty ilmaisemaan ja ehkä rajaamaankin ("queer", "gay", "butch"). Suhtautuminen miesten ja naisten homoseksuaalisuuteen on historian eri vaiheissa ollut erilaista ja esimerkiksi Suomessa sanalla "homo" on tarkoittanut pääsääntöisesti aina miespuolista homoseksuaalia ihmistä. Naisten homoseksuaalisuutta on siedetty paljon... |
| Mitä Hermann Hessen runokirjoja on suomennettu? |
267 |
|
|
|
Fennica-tietokannan mukaan ainoa varsinainen runokäännös on Kirjayhtymän vuonna 1977 julkaisema Huilunsoittaja : Runoja 1895 - 1941, suomentajana Anna-Maija Raittila. Romaaniin Lasihelmipeli (Das Glasperlenspiel) sisältyvät runot on kääntänyt Elvi Sinervo. Ne on julkaistu myös vuonna 1972 (Kirjayhtymä) kirjassa Josef Knechtin jälkeenjääneet teokset : koululaisen ja opiskelijan runot.
Heikki Poroila |
| Helmet lukuhaaste 2019 Kohta 10 Rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja Mitä tällä haetaan? |
1393 |
|
|
|
"Rodullistettu kirjailija" tarkoittaa tässä yhteydessä ketä tahansa kirjailijaa, johon on liitetty tai voitaisiin liittää hänen etniseen, ihonväriin, uskontoon tms. taustaansa liittyvä "lisämääre". Ilmaisu on kielteinen, rodullistamista pidetään ennakkoluuloisena ja pahimmillaan rasistisena asenteena. Esimerkiksi seuraavat kirjailijat täyttäisivät todennäköisesti lukuhaasteessa tavoitellun määritelmän: Veijo Baltzar ("romanikirjailija"), Philip Roth ("juutalainen kirjailija"), Nawal el-Saawadi ("feministikirjailija") ja Jonas Gardell ("homokirjailija"). Todennäköisesti lukuhaasteen suunnittelijat ovat määritelmän tulkinnassa hyvin joustavia eli noihin esimerkkeihin ei kannata liikaa tuijottaa. Ennakkoluuloisia asenteita on paljon... |
| Mihin Anita Hallama kuoli? |
341 |
|
|
|
Anita Hallaman kuolinsyytä ei ole julkisuudessa kerrottu. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu julkaisee vain muutenkin julkistettua yksityishenkilöihin liittyvää informaatiota.
Heikki Poroila |
| Minkä kokoisia Muumit ovat? |
1372 |
|
|
|
Muumit ovat fiktiivisiä eli kuvitteellisia hahmoja, joten niillä ei ole yksiselitteistä mittakaavaa tosimaailmaan nähden. Jos kuitenkin ajattelemme, että muumien maailmassa usein "normityypeiksi" ajatellut hemulit olisivat keskimääräisen aikuisen (miehen) kokoisia, kaikki muumit ovat selvästi näitä lyhytkasvuisempia, tosin vartaloltaan pyöreänpulleata mallia. Toisaalta Tuutikki, jonka esikuvana oli Tove Janssonin elämänkumppani Tuulikki Pietilä, on kooltaan lähempänä muumeja kuin hemuleita, joita edustaa mm. poliisipäällikkö. On myös muistettava, että muumien maailmassa esiintyy myös hyvin pienikokoisia hahmoja, suhteelliselta kooltaan pieniä lapsiakin pienempiä. Ehkä onkin parasta ajatella, että muumit ovat juuri sen kokoisia kuin heidän... |
Kysy kirjastonhoitajalta
