| Sipilän hallitus jätti eilen eronpyyntönsä, mutta olisiko kuitenkin oikein sanoa, että hallitus pysyi pystyssä koko vaalikauden, kun se kuitenkin jatkaa… |
116 |
|
|
|
Koska Sipilän hallitus erosi ennen vaalikauden päättymistä, sen ei voida sanoa olleen pystyssä koko vaalikautta, vaikka suurimman osan siitä olikin. Toimitusministeristöjä ei pidetä poliittisina hallituksina, joten tässäkään tapauksessa nämä viikot eivät mene Sipilän hallituksen piikkiin. Toimitusministeristö ei Suomessa hoida muita kuin juoksevia asioita.
Heikki Poroila |
| Haluaisin kysyä, minkä takia hampaat saattavat kasvaa vinoon niin, että tarvitaan oikomishoitoa? |
1473 |
|
|
|
Pysyvät hampaat ja leukaluut tuottavat geneettiset ohjeet eivät aina kohtaa toisiaan sataprosenttisesti. Hampaat voivat kasvaa vinoon eri syistä, mutta useimmiten syynä on tilanahtaus (joskus taas tilaa on niin paljon, että hampaiden väliin jää leveä kolo). Hampaiden koko ja mahtuminen on perinnöllinen ominaisuus, johon ei suuremmin voi vaikuttaa normaalin ravinnonsaannin olosuhteissa.
Joissain tapauksissa lapsi on voinut myös itse vaikuttaa hampaiden asentoon esimerkiksi poikkeuksellisen pitkään kestäneellä peukalon imemisellä.
Oikomishoidon tarve johtuu sekä esteettisistä syistä että hampaiden epätasaisen kasvun aiheuttamista purantahäiriöistä, joista pyritään aina pääsemään eroon. Oikomishoitoja tehdään vain pysyville hampaille.... |
| Onko Gregory ja Vähän Valoo -yhtyeen tunnetuinta kappaletta "Vähän valoo" sanoituksia käännetty englanniksi? Saako sanoituksia kääntää itse vapaasti jos niitä… |
179 |
|
|
|
En pysty vastaamaan tuohon yksittäistapaukseen muuten kuin että ainakaan Viola-tietokannassa ei laulusta ole kuin suomenkielinen versio, mutta sanoitusten kääntämisestä ja käännösten julkaiseminen on selvä tapaus.
Julkaistujen tekstin kääntäminen yksityiseen käyttöön on vapaata. Jos käännöksen kuitenkin haluaa julkaista (tässä yhteydessä "epäkaupallisuudella" ei ole merkitystä), siihen täytyy saada alkuperäisen tekstin tekijän lupa. Tätä periaatetta ei aina kunnioiteta eivätkä kaikki tekijät piittaa luvattomista käännöksistä. Lain näkökulmasta asia on kuitenkin yksiselitteinen.
On kuitenkin luvallista tehdä alkuperäistä tekstiä parodioiva tai kunnioittava versio, joka on riittävän omaperäinen ja saa itseäisen teoksen aseman. Rajanveto on... |
| Vieläkö jostain saisi lainattua kirjasen Jaakko Virkkunen: Kasvatus- ja opetusajattelu aikuiskoulutuksessa. Lääkintöhallituksen julkaisuja 46/1984 |
133 |
|
|
|
Kysyjän mainitsemaa Jaakko Virkkusen teosta Kasvatus- ja opetusajattelu aikuiskoulutuksessa ei löydy sen paremmin Fennica- (kirjat) kuin Arto-tietokannasta (artikkelit). Virkkusella on laaja tuotanto, mutta tämän nimistä julkaisua ei ole, ei myöskään sellaista, joka olisi melkein sama. Myöskään Google-haku kirjasen nimellä ei tuonut yhtään osumaa. Näyttää vahvasti siltä, että kysyjän antama julkaisun nimi ei ole oikeassa muodossa. Tätä oletusta tukee havainto, että kysyjän viite "Lääkintöhallituksen julkaisuja 46/1984" on Kari Pylkkäsen toimittama Mielenterveystyön koulutuksen ja työnohjauksen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Annetuilla tiedoilla ei valitettavasti pääse eteenpäin.
Heikki Poroila |
| Ovatko musta ja valkoinen värejä? Jotkut sanovat, että ovat ja jotkut taas, että eivät. |
5402 |
|
|
|
Värit ovat aivojen tuottama aistimus, tulkinta aaltomuotoisesta sähkömagneettisesta säteilystä. Fysikaalisesti eri värien taustalla on fotonien energiamäärä. Vaikka ihmisaivot kokevat täysin valkoisen ja mustan väreinä siinä missä ihmissilmälle näkyvät spektrin osat, fysikaalisesti valkoinen on kaikkien mahdollisten värien yhdistelmä ja musta taas on aivojen tulkinta tilanteesta, jossa pinta ei heijasta valoa ollenkaan tai hyvin vähän. Tässä mielessä musta on värin puuttumista, vaikka esimerkiksi maalien maailmassa mustaa saadaan sekoittamalla päävärejä keskenään.
Musta ja valkoinen eivät ole spektrin värejä, joten siinä mielessä ne ovat fysikaalisesti hiukan eri asia kuin ihmisaivojen näkemät varsinaiset värit violetista punaiseen.... |
| SUOPO-pomo Seppo Tiitinen mainitsee tuoreissa muistelmissaan toimittaja Heikki Eskelisen ja yliluutnantti Pertti Olavi Riutan Pohjantähti-nimisen organisaation… |
475 |
|
|
|
Wikipedian artikkelin perusteella tämä "Vastarintaopas" on käännös sveitsiläisestä kirjasta, jonka alkuperäistä nimeä kukaan ei tunnu tietävän. Pertti Riutan tekemä suomennos on julkaistu Ranskassa, mistä se ei ole kulkeutunut esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmaan. Suojelupoliisilla epäilemättä on käännöksestä kopio ajalta, jolloin Riutta ja Heikki Eskelinen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi (1984). Yhtä epäilemättä Suojelupoliisi ei ole halukas tällaista dokumenttia lainaamaan ulkopuolisille, vaikka kukaan ei kiellä kysymästä. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole.
Heikki Poroila |
| Mikä on klassisen musiikin tarkka määritelmä? Eli missä tapauksessa jotakin musiikkiteosta voi kutsua klassiseksi musiikiksi? |
1807 |
|
|
|
"Klassinen musiikki" on hyvin karkea yleiskäsite, jolla tarkoitetaan arkipuheessa joko ns. taidemusiikkia yleensä (erotuksena populaari- ja kansanmusiikista) tai hiukan tarkemmin barokkimusiikin jälkeisen "klassismin" ajan taidemusiikkia. Ilmaisulla voidaan tarkoittaa myös minkä tahansa musiikin lajin sisällä pysyvästi suosittuja sävellyksiä: voidaan puhua esimerkiksi "klassisesta 1970-luvun reggae-musiikista" tai "klassisesta rockista" (sillä tosin voidaan tarkoittaa myös taidemusiikista vaikutteita ottanutta rockia).
Mikään edellisistä ilmaisun käyttötavoista ei ole objektiinen eli täsmällisesti ilmaistavissa, koska kyse on pohjimmiltaan esteettisistä ja makuarvioista. Ns. taidemusiikin piirissä toimivat ihmiset ovat usein hyvin eri... |
| Löytyykö mistään Kotimaani kukat - laulun sanoja. Sanoittaja Sauvo Puhtila, levylle laulanut Donna Arima. |
334 |
|
|
|
Tätä vuonna 1961 levytettyä Sauvo Puhtilan sanoittamaa laulua Kotimaani kukat ei ole julkaistu nuottina. Ainoa keino saada sen sanat taitaa olla äänitteen kuuntelu ja sanojen kirjoittaminen talteen sillä lailla.
Heikki Poroila |
| Kun esimerkiksi Nilsiä on liitetty Kuopioon, niin ketkä nykyään ovat nilsiäläisiä? Kun ennen liitostahan nilsiäläinen tarkoitti ketä tahansa kyseisen… |
141 |
|
|
|
Kuntaliitosten takia vanhat nimitykset muuttuvat epävirallisiksi. Nilsiän kunnassa ennen kuntaliitosta asuneet kutsuvat todennäköisesti vielä pitkään itseään nilsiäläisiksi, eivät kuopiolaisiksi, vaikka juridisesti he ovat nyt kuopiolaisia eli Kuopion kaupungin asukkaita. Tällaisiin asioihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa, eikä asiaa ole uskoakseni koskaan yritetty säännellä. Jokainen saa siis kutsua itseään tässä suhteessa sillä nimellä millä haluaa.
Heikki Poroila |
| Oliko vuosi 1500 karkausvuosi? |
335 |
|
|
|
Karkausvuoden ja -päivän käyttö on sopimuksellinen, käytössä olevaan kalenteriin liittyvä asia. Gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön Keski-Euroopassa 1500-luvun loppupuolella. Juliaanisen kalenterin mukaan vuosi 1500 oli karkausvuosi (joka neljäs vuosi). Gregoriaanisen kalenterin mukaan 1500 ei olisi ollut karkausvuosi (1600, samoin 2000). Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila |
| Yritän etsiä Emma Salokosken lauluun "Voisinpa luvata" - pianonuotteja. Omat haut eivät ole tuottaneet tulosta, voisittekohan auttaa? En siis tiedä onko… |
707 |
|
|
|
Valitettavasti myös tämä Mika Kuokkasen säveltämä ja Inka Nousiaisen sanoittama laulu Voisinpa luvata kuuluu siihen suureen joukkoon, jonka julkaiseminen nuottina ei ole kustantajia kiinnostanut. Ainoa keino ehkä saada nuotit on yrittää tavoittaa säveltäjä esimerkiksi levyn julkaisseen levy.yhtiö Warner Music Finlandin kautta. Myös Emma Salokoskelta itseltään kannattaa ehkä asiaa tiedustella.
Heikki Poroila |
| Pitääkö paikkansa, että jos ei ole tulta, ei voi olla savuakaan? Siis oikeaa savua. |
171 |
|
|
|
"Oikea savu" on " tavallisimmin orgaanisen aineen epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä seos, aerosoli, jossa palamisessa syntyneisiin kaasuihin on hienojakoisesti sekoittunut erilaisia kiinteitä hiukkasia ja usein myös nestepisaroita.", kuten Wikipedia asian kauniisti ilmaisee. Savua syntyy siis vain palamisen yhteydessä eli kun jokin aine reagoi hapen kanssa. Kysyjä tarkoittanee tässä yhteydessä "tulella" näkyvää liekkiä. Sitä ei savun muodostuminen edellytä, vaan palavan aineen yhtyminen happeen voi tapahtua myös ilman näkyvää liekkiä. Tätä kutsutaan hehkupaloksi ja sitä voi tarkkailla esimerkiksi grillaamisen viime vaiheissa, kun kekäleet ovat punaisia ja savua nousee, mutta liekkejä ei enää näy.
On myös hyvä muistaa, että on... |
| Miksi sanotaan, että "siitä voidaan olla montaa mieltä", jos asiasta voi olla vain kahta eri mieltä? |
488 |
|
|
|
Sanonta "siitä voidaan olla montaa mieltä" viittaa yleisesti siihen, ettei kyseessä ole ns. fakta- vaan enemmänkin mielipidekysymys. Jos todetaan, että jostain asiasta voidaan olla vain kahta eri mieltä, kyseessä täytyy olla yksinkertainen kyllä-ei -tyyppinen asia (tosin yleensä niittenkin kohdalla löytyy aina kolmas näkemys eli ettei osaa tai halua ottaa kantaa).
Esimerkiksi kysymykseen "onko mämmi herkullinen suomalainen jälkiruoka" voi vastata KYLLÄ - EI - EN OSAA SANOA. Mutta jos kysytään, "mikä on herkullisin suomalainen jälkiruoka", vastauksia voi olla vaikka kuinka monta eli asiasta ollaan "montaa mieltä". Kysyjän muotoilema sanonta ei siis sovi ensimmäiseen esimerkkiin, mutta kyllä toiseen.
Heikki Poroila |
| Miksi Christien kappaleen "Yellow River" suomenkielinen versio on nimeltään "Tuulensuojaan"? |
734 |
|
|
|
Laulujen käännökset jakautuvat karkeasti ottaen kahteen ryhmään. Ensinnäkin ovat tekstit, joiden käännös pyrkii toistamaan alkuperäisen tekstin mahdollisimman tarkasti. Näitä lienee suurin osa käännösiskelmistä. Toisen ryhmän muodostavat käännökset, joissa ei ole edes yritetty "kääntää" alkuperäistekstiä, vaan on etsitty suomen kieleen istuvia kieli- ja mielikuvia, Esimerkiksi suomenkielinen versio The Beatles -kappaleesta Penny Lane eli Rööperiin on tällainen. Uskoakseni tämä Tuulensuojaan kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään.
Heikki Poroila |
| Mitä pidetään yleisesti syinä siihen, että sosialismi romahti? Onko se totta, että useimmissa työpaikoissa sosialistisissa maissa on ollut niin, että… |
204 |
|
|
|
Tällaiseen kysymykseen on erilaisia vastauksia siitä riippuen, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Yleensä tällaisiin isoihin historiallisiin mullistuksiin ei ole yhtä selkeää syytä, vaan joudutaan spekuloimaan joukolla todennäköisiä selityksiä ja syitä. Kysymyksessä mainittu palkan pysyminen ennallaan ponnisteluista huolimatta ei välttämättä ole ollut selitysten keskiössä, vaikka lienee psykologisesti selvää, että osa ihmisistä laiskistuu, jos ponnisteluilla ei ole yhteyttä palkkaan tai muuhun palautteeseen. Itse en usko, että sosiaistisissa maissa olisi systemaattisesti maksettu vakiopalkkaa, todennäköisesti kannustimiakin on käytetty, mutta ei välttämättä samassa mittakaavassa kuin kapitalistisissa maissa, joissa eripalkkaisuus on ollut... |
| Milloin Suomen kansalliskirjallisuus: IV (1930) sisältyvä Agricolan Uuden testamentin esipuhe (s. 85-91) on vapaa tekijänoikeuksista? Helposti huomaa, että… |
30 |
|
|
|
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko... |
| Mitkä Paasilinnan romaanit ovat käännetyt espanjaksi ja millä nimillä niitä pitäisi etsiä netistä? Kiitos |
334 |
|
|
|
Fennica-tietokannan mukaan ainakin seuraavia Arto Paasilinnan teoksia voi etsiä espanjankielisinä käännöksinä: El bosque de los zorros (Hirtettyjen kettujen metsä) - La dulce envenenadora (Suloinen myrkynkeittäjä) - El mejor amigo del oso (Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija) - El año de la liebre (Jäniksen vuosi) - Prisioneros en el paraíso (Paratiisisaaren vangit).
Heikki Poroila |
| Aiemmin olen saanut sähköpostiini ilmoituksen kirjaston lainojen erääntymisestä. Nyt, tänä vuonna, tuollaista ilmoitusta ei ole tullut, vaikka en ole… |
133 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti jokin tietotekninen virhe, sillä ainakin itse olen saanut sähköpostiin muistutuksia erääntymässä olevista lainoista. Ilmoituksista ei siis ole luovuttu, mutta kaikessa IT-tekniikassa on toki virheiden mahdollisuus ja jos kyse on Oodista lainatusta aineistosta, voi kyse olla jostain käynnistymisongelmista. Näiden muistutusten tarkoitus on helpottaa eräpäivästä huolehtimista, mutta tuskin tavoitteena on saada ihmiset tuudittautumaan kokonaan niiden varaan. Jatkossakin kannattaa ehdottomasti vilkaista lainojensa eräpäiviä myös omatoimisesti, ettei ikäviä yllätyksiä enää tule. |
| Onko teillä normaalisti töitä tarjolla siviilipalvelusten aikana? |
499 |
|
|
|
Siviilipalveluksen suorittaminen kirjastossa on ollut pitkään mahdollista, mutta paikkoja ei tarjota eikä varata keskitetysti, vaan siviilipalvelukseen tähtäävän on itse otettava yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon toivoisi pääsevänsä. MItään yhteishakua ei ole, vaan henkilökohtainen aktiivisuus ratkaisee. Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei valitettavasti voi ottaa kantaa yksittäisten kirjastojen tilanteisiin. Mitään "normaalisti" ei ole olemassa, vaan tilanteet vaihtuvat eri kunnissa eri vuosina. Kannattaa siis olla suoraan aktiivinen kirjastoihin päin ja kysyä tilannetta.
Heikki Poroila |
| Onnistuisitteko löytämään kirjaston kirjoista nuotit seuraaviin tangoihin - minä en ole onnistunut, joihinkin löytyy levy kylläkin: - Nuoruuden tango (ei… |
350 |
|
|
|
Kolmesta kysytystä tangosta kahta eli Timo Forsströmin tangoa Kuu, kylmä kuningatar ja Howard Greenfieldin sävelystä The world will smile again, jonka Juha Vainio on suomentanut nimellä En antaa muuta voi, ei ole julkaistu nuottina, joten niitä ei valitettavasti kirjastoissakaan ole.
Nimellä Nuoruuden tango tunnetaan kaksi sävellystä: Martta Rantamäen omiin sanoihin "Tähden lentävän lailla" vuodelta 1994 ja tätä paljon tunnetumpi ja oletettavasti tarkoitettu Tapani Kansan säveltämä ja sanoittama "Tanssin kanssasi" vuodelta 1982. Jälkimmäisen nuotti löytyy kokoelmasta Tapani Kansa (Scandia Kustannus 1982). Se löytyy ainakin HelMet-kokoelmasta.
Heikki Poroila |
Kysy kirjastonhoitajalta
