| Haluaisin tilata kirjan Barbara Tuchman - March of Folly (1984). Ei ole Kotkan kirjastossa, saisiko kaukolainattua? |
161 |
|
|
|
Hei, kaikki kaukolainaus hoidetaan Suomessa aina pyytävän ja antavan kirjaston yhteistyöllä. Kysy kirjastonhoitajalta on vain tietopalvelua, emme pysty hoitamaan kirjastojen lainauspalveluita. Mutta kun menet oman kirjaston tiskille, siellä tutkitaan, mistä hakemasi kirja voidaan saada kaukolainattavaksi. Kun vilkaisin asiaa Kirjastot.fi-palvelusta, niin hyvin löytyy HelMet, Tampere ja Kuopion Varastokirjasto. Oman kirjaston kautta siis onnistuu!
Heikki Poroila |
| Mistä tulevat kuvapankkien kuvat? Keitä ovat ne kaikki teennäisesti hymyilevät bisnesmiehet, kauniit naiset ja jopa pienet lapset lukuisten halpojen esitteiden… |
334 |
|
|
|
Maailmassa on sekä kaupallisia että ei-kaupallisia "kuvapankkeja" eli palveluita, joiden kautta saa laillisesti käytettävissä olevia kuvia. Kaupallisten kuvapalveluiden kuvat ovat ainakin pääosin peräisin ammattikuvaajilta, jotka ovat myyneet kuvapalveluille oikeuden hoitaa kuvien jakelun ja käytön rahastamisen. Kuvaaja saa pienemmän korvauksen, mutta säästyy isolta vaivalta. Kaupallisia kuvapankkeja eivät yleensä kiinnosta muut kuin teknisesti "täydelliset" kuvat, koska niille on helpointa löytää maksavia käyttäjiä mainonnan parissa. Kuvapankeista haetaan todennäköisesti eniten "yleisiä" kuvituskuvia, jolloin taiteellinen erikoislaatuisuus ei välttämättä ole tavoiteltu ominaisuus. Maailmassa on valokuvaajia, jotka ovat erikoistuneet... |
| 5G - suojautuminen Löytyykö pääkaupunkiseudulta teosta joka ohjaisia miten kansalaiset suojautuvat 5G säteilyltä? DNA:n edustaja joka oli "myymässä" minulle… |
695 |
|
|
|
5G-tekniikka on pohjimmiltaan nykyisten tietoliikenneyhteyksien vauhtia kasvattavaa uutta tekniikkaa, jonka terveydellisistä riskeistä vallitsee suuri erimielisyys. Esimerkiksi fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä on tuoreessa kirjoituksessaan pitänyt huolia perusteettomina ja pelottelua "humpuukina". Ala-Nissilän mukaan auringon normaali säteily ja kauempaa avaruudesta tuleva säteily ovat paljon vaarallisempia kuin 5G-tekniikka voi olla. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tammikuussa antamassa tiedotteessa kerrotaan tämänhetkinen tilanne ja vakuutetaan, ettei uutta tekniikkaa oteta käyttöön tutkimatta terveysongelmia.
Toisaalta Suomessa on käynnistetty kansalaisaloite 5G-teknologian kieltämisestä laista. Se ei näytä kuitenkaan keräävän nimiä... |
| Löytyykö teillä laululle tarkoitettua nuottia: J.C. Bach "Cara, la dolce fiamma" Pystyisittekö sen kauko lainaamaan minulle? Jos pystytte,niin mitä se maksaa? |
136 |
|
|
|
Valitettavasti näyttää siltä, että tätä aariaa Johann Christian Bachin oopperasta Adriano in Siria, T211 ei löydy Suomen kirjastoista nuottimuodossa, vain äänitteenä. Olen tarkistanut sekä yleisten kirjastojen että Sibelius-Akatemian kirjaston kokoelmatiedot.
Vielä ikävämpää on se, ettei tätä aariaa näytä olevan nuottina saatavana myöskään ostamalla. Tutkin asiaa varttitunnin, mutta en löytänyt yhtään selkeää viitettä siihen, että aaria sisältyisi johonkin kokoelmaan. Kustantaja Garland on julkaissut koko oopperan partituurin vuonna 1985 Johann Christian Bachin koottujen teosten osana 5, mutta tätä ei näytä olevan missään suomalaisissa kokoelmissa eikä siis enää myytävänä. Tiedonhakua hankaloittaa, että saman libreton ovat säveltäneet... |
| Miksi muistikku ei toista MP3 -tiedostoja järjestyksessä? Esimerkki: olen nauhoittanut viisi tärkeää keskustelua. Tallennan ne muistitikulle MP3 -muodossa… |
533 |
|
|
|
Muistitikku on vain muistiväline, joka toimii samalla logiikalla kuten mikä tahansa Windowsin kansio. Sen sisältöä voi toisin sanoen järjestää eri ominaisuuksien perusteella, mutta se ei sinällään toista sisältöään.
Se, missä järjestyksessä tikulla olevat äänitiedostot toistuvat, riippuu taas kokonaan siitä ohjelmasta, jolla ääntä kuunnellaan. Kun kysyjä ei ole tästä ohjelmasta tai laitteesta kertonut mitään, on vaikea varmuudella tietää, mikä ei-toivotun järjestyksen aiheuttaa. Mitään yleistä syytä siihen, etteivät tiedostot toistu "aakkos- tai numerojärjestyksessä", ei kuitenkaan pitäisi olla. Riippuen siitä, miten äänitiedostot on luotu, voi niissä kuitenkin olla sellaista ihmissilmälle näkymätöntä dataa, jonka seurauksena... |
| Hyvin yksinkertainen kysymys: löytyykö mistään- suomesta tai muualta - täydellistä ja oikeilla tiedoilla varustettua listaa koko strauss.perheen jäsenten… |
446 |
|
|
|
Ensin lyhyt ja ytimekäs vastaus: ei löydy.
Sitten hieman selityksiä siihen, miksi tällaista listaa ei ole eikä todenäköisesti koskaan tule olemaankaan. Olen kyllä itse koonnut mahdollisimman täydellisen luettelon Johann Strauss nuoremman eli tunnetuimman ja soitetuimman Straussin sävellyksistä. Sekään ei ole silti todennäköisesti aivan täydellinen, koska edes hänen tuotannostaan ei ole olemassa kunnollista teosluetteloa, tutkimukseen nojautuvaa perustutkimusta. Jos kysyjä on kiinnostunut tietämään, keiden säveltäjien tuotannosta tällaisia listoja on suomalaisille tarjolla, linkin takana on tämänhetkinen listaus. Nämä on tehty ensi sijassa kirjastojen käyttöön, mutta ovat toki muidenkin vapaasti käytettävissä.
Ilmaisu "koko Strauss-perhe... |
| Näkeekö netissä jostain Hgin kaupunginkirjaston toimipisteiden työntekijöiden nimet? |
183 |
|
|
|
Eipä taida missään sellaista tietoa enää olla koottuna ja julkisena. Takavuosina kirjastot.fi-palvelu piti yllä Suomen kaikkien kirjastojen henkilökunnan hakujärjestelmää, mutta siitä lienee luovuttu mm. intimiteettisuojan syistä. Helmet.fi tarjoaa nykyään vain kirjastojen johtajien ja joittenkin yhdyshenkilöitten kuten koulu- ja päiväkotiyhdyshenkilöitten nimet.
Käytännössä useimpien Helsingin kirjastojen henkilöstössä tapahtuu niin usein pieniä muutoksia, että verkossa toimivan palvelun täytyisi olla jotenkin automaattisesti päivittyvä. Tietoturva- ja intimiteettisuojan takia tällainen ei nykyään liene mahdollista, vaikka haluakin olisi. Monissa kirjastoissa ei henkilökunnalla saa rinnassakaan olla kuin etunimi.
Heikki Poroila |
| Mistä tulee sanan säätö käyttäminen henkilöstä jonka kanssa on sukupuolisessa kanssakäymisessä, käsittääkseni silloin tällöin? |
159 |
|
|
|
Slangikäytössä termillä "säätö" on yleensä kaksi merkitystä (muitakin voi toki olla, kukaan ei hallitse slangitermistöjä): (1) vähättelevä nimitys sähläävälle, lyhytaikaiselle tai tilapäiselle toiminnalle, myös ihmissuhteelle ja (2) huumekauppa. Uskoakseni käyttö sukupuolisen kanssakäymisen tarkoituksessa ei ole kovinkaan yleistä, mutta termillä saatetaan hyvin kuvata seurustelua, jota ei oteta kovin vakavasti. Tässä tapauksessa termi ei ole välttämättä sinänsä kielteinen, kuten sähläämisen yhteydessä, vaan kuvastaa enemmän ei-vakavaa asennetta tyyliin "Mulla oli sen gimman kanssa pientä säätöä".
Heikki Poroila |
| Jos esimerkiksi presidentin hautajaisissa Suomessa on henkilöitä, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia, mistä he tietävät, mitä esim. muistopuheessa sanotaan?… |
110 |
|
|
|
Valtiollisissa menoissa käytetään virallista kieltä tai kieliä. Jos joku ei niitä ymmärrä, on hänen omalla vastuullaan hankkia käännös tai tulkki. Luonnollisesti tilanne on toinen, jos kysymyksessä on esimerkiksi valtiovierailu, jollaisen yhteydessä ainakin pääosa asiakirjoista julkaistaan molempien maitten virallisellä kielellä. Toisaalta jos joku pitää spontaanin puheen, ei siitä voi olla etukäteen käännöstä, vaan sellainen tehdään tarpeen mukaan.
Heikki Poroila |
| Mistä tulee rikollispiirejä tarkoittava sana alamaailma? |
291 |
|
|
|
Suomessa käytetty termi "alamaailma" lienee suora käännös englanninkielisestä termistä "criminal underworld", jolla tarkoitetaan erilaisten rikollisjärjestöjen epävirallista maailmaa omine sääntöineen ja valtataisteluineen. Termillä tarkoitettiin varhaisemmassa mytologiassa manalaa tai muuta taivaan alapuolella olevaa, vähemmän houkuttelevaa maailmaa. Teollistumisen myötä termi "alaluokka" syntyi kuvaamaan kaikkein heikoimmassa ja alistetuimmassa asemassa olevia työläisiä. Rikollismaailmaa kuvaamaan termi yleistyi vasta 1900-luvun alussa lähinnä Yhdysvaltain esimerkin kautta. Elokuvien ja romaanien myötä termi on levinnyt kaikkialle maailmassa.
Heikki Poroila |
| Heips! Yhteishuoltajuudessa oleva tyttäreni on lähdössä äitinsä kanssa kuluvan kuun (touko-19) lopulla Lontooseen lomamatkalle ja kysymykseni kuuluu,… |
644 |
|
|
|
Ulkoministeriön verkkosivuilla on seuraava ohjeteksti: "Suomen lain mukaan jos lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa, päättävät he yhdessä kaikista lapsen asioista, eikä toisella huoltajalla (tai muulla henkilöllä) ole oikeutta viedä lasta ulkomaille ilman toisen huoltajan (huoltajien) suostumusta. Suomen laissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, miten suostumus tulee ilmaista. On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka lähtö Suomesta onnistuisikin, toisen valtion rajalla viranomaiset voivat vaatia kirjallista suostumusta.
Tarkista aina alaikäistä koskevat matkustusvaatimukset kohdevaltion viranomaisilta. Jotkin maat (esimerkiksi Venäjä ja Etelä-Afrikka) määrittelevät tarkkaan, minkälainen luvan täytyy olla.
Myös lentoyhtiöllä voi olla omia... |
| Kuinka monta Ransom Riggsin kirjaa on suomennettu ja aiotaanko niitä vielä suomentaa? |
452 |
|
|
|
Tähän mennessä Ransom Riggsin kirjoista on suomennettu kaksi, Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (2012) ja Kolkko kaupunki (2016). Ensimmäisen suomennoksen (VIrpi Vainikainen) julkaisi Schildts & Söderström, jälkimmäisen kustantamo S&S, suomentajana Kaisa Kattelus. Alkuperäisessä sarjassa ovat ilmestyneet myös Library of souls (2015) ja A map of days (2018). On vaikea tietää kustantamoiden aikomuksista, eikä niitä ulkopuolisille kerrotakaan, ellei kirja ole jo julkaisukalenterissa. Vähän huonolta tilanne vaikuttaa, sillä osan 3 ilmestymisestä on jo neljä vuotta, kun kaksi ensimmäistä osaa suomennettiin parin vuoden sisällä. Asiaa voi myös yrittää tiedustella suoraan viimeisen kirjan kustantajalta.
Heikki Poroila |
| Haluaisimme lahjoittaa kirjastolle omia kirjojamme, esim. Arabianrannan tai Pasilan kirjasto ovat lähellä meitä - voimmeko vaan tuoda niitä vai pitääkö ennen… |
418 |
|
|
|
Kirjastot ottavat mielellään vastaan lahjoituksina kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Useimmiten ihmisten tarjoamat lahjoitukset ovat kuitenkin sellaisia, joita kirjaston kokoelmassa on jo riittävästi, eikä niitä tilasyistä ole järkevää ottaa lisää. Tällöin on mielekästä käyttää hyväksi kirjaston ns. vaihtokärryä, jos sellainen on. Niissä kirjat vaihtavat nopeasti omistajaa ja kierrätyksen periaate toimii.
Jos kysymys ei ole ihan muutamasta kirjasta, joiden tarve kirjastossa on helppo selvittää saman tien, kannattaa aina sopia asiasta puhelimitse tai sähköpostilla etukäteen kyseisen kirjaston johtajan kanssa. Kaikkien HelMet-alueen kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta helmet.fi. Sähköposti kannattaa osoittaa johtajalle, vaikka... |
| Kysyin sitä, että jos Suomen vaaleissa ei piirrä numeroita juuri niin kuin äänestuslipukkeeseen on merkitty numeroiden mallit. Vastauksenne ei sopinut… |
1956 |
|
|
|
Vaalilaissa on hylkäysperuste "ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa." Laki ei toisin sanoen edellytä täsmälleen siellä kopissa seinällä olevien numeromallien mukaisia numeroita. Olennaista on, ettei numerosta saa jäädä epäselvyyttä. Useimmat numerot tuskin aiheuttavat ongelmia muuten kuin ihmisellä, jolle kirjoittaminen ylipäätään on hankalaa. Selvästi ongelmallisin pari ovat 1 ja 7, jos ei numeroon 7 piirrä väliviivaa ja ykköstä kirjoita pelkällä pystyviivalla. Myös 4 ja 9 voivat muistuttaa toisiaan, jos nelosen kirjoittaa ylhäältä yhteen (kuten tällaisessa tietokonetekstissä) tai yhdeksikön jättää avonaiseksi. Näissä kannattaa katsoa sitä mallia kopin seinällä, jos on vähänkin epävarma... |
| Onko Englatilainen Muusiko John Lennon tullut suomen keikkalle joka entinen The Beatlesin pääsolisti laulaja-lauluntekijä |
212 |
|
|
|
John Lennon ei koskaan esiintynyt Suomessa, ei myöskään The Beatles, vaikka monet muut 1960-luvun jättiyhtyeet niin tekivätkin, kuten The Rolling Stones.
Heikki Poroila |
| Miksi kaneilla ja jäniksillä on lyhyt häntä? |
523 |
|
|
|
Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen vastasi tähän kysymykseen vuonna 2012 näin: "Jäniseläinten alkuperäistä asuinympäristöä olivat Keski-Aasian laaja arot, joissa maahan kaivautuminen on ollut tärkeä hengissä pysymisen edellytys. Maahan kaivautuessa hännästä on vain haittaa, ja tämän takia häntä on kehittynyt lyhyeksi. Useimmat maailman kaniinit elävät yhä maan alla. Niiden häntä onkin pysynyt hieman lyhyempänä kuin maan päällä paremmin viihtyvillä jäniksillä."
Evoluution näkökulmasta hännän olemassaolo tai pituus ovat olosuhteiden mukaan suhteellisen helposti muuttuva ominaisuus. Useimmissa tapauksissa emme kuitenkaan voi tarkasti ja yksiselitteisesti todeta yhtä tai edes kahta syytä johonkin tiettyyn ominaisuuteen. Esimerkiksi... |
| Rakennussopimukset / Aaro Liuksiala, Pia Stoor: Voiko kirjan teksitä kopioida (copy) ja siirtää (paste) word-asiakirjalle muokattavaksi? |
279 |
|
|
|
Kysymyksestä ei voi varmuudella päätellä, kysytäänkö teknistä neuvoa painetun tekstin siirtämisestä tekstinkäsittelyohjelmaan vai juridista neuvoa siihen, saako näin tehdä, joten yritän vastata molempiin.
Tekstintunnistusohjelmat (OCR eli Optical character recognition) perustuvat skannerilla tehdyn kuvan ohjelmalliseen tulkintaan. Monissa kaupallisissa skannereissa on mukana tulevassa ohjelmistossa myös jokin OCR-ohjelma. Ilmainen, mm. Googlen tukema OCR-ohjelma on esimerkiksi Tesseract. Jokaiselle ohjelmistolla on oma tapansa toteuttaa tunnistus, mutta yhteistä niille on, että yleensä tunnistus ei onnistu täydellisesti vaan sitä täytyy oikolukea.
Tekstin kopiointi omaan käyttöön on tekijänoikeuslain mukaan sallittua. Kopioitua tekstiä... |
| Löytyyko Hakkapeliitta lehti vuodelta 1936 numero 36 lehdessä vastilalainen Matti Hannula lentokoneensa kanssa lentokonehallin edessä.Siitä haluaisin kopion… |
286 |
|
|
|
Kansalliskirjasto on digitoinut Hakkapeliitta-lehden numerot, mutta ne ovat vapaasti verkon kautta käytettävissä vain vuoteen 1929 asti. Sitä uudemmat vuosikerrat täytyy tutkia jossain ns. vapaakappalekirjastossa, joista kysyjän kotikuntaa lähinnä on Kansalliskirjasto Helsingissä. Toinen vaihtoehto on mennä omaan kirjastoon ja pyytää heitä tilaamaan kyseinen numero Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Varastokirjaston palvelut ovat maksuttomia, mutta oma kirjasto saattaa veloittaa postikulut.
Vaikka valokuva on noinkin vanha, ei sen käyttäminen suurelle yleisölle tehtävässä historiikissa ole automaattisesti sallittua ilman lupaa. Kaikki valokuvat nauttivat 50 vuoden suojaa ottamishetkestä ja tämä suoja on jo kadonnut. Jos kuva... |
| Mikä ötökkä tämä on? |
810 |
|
|
|
En ole minkään tasoinen hyönteisten asiantuntija, mutta kun kysymykseen ei kukaan muukaan ole tarttunut, ajattelin yrittää. Kuvien tarkkuus ei ole kehuttava, mutta niiden perusteella veikkaisin, että kyseessä voisi olla jokin koisaperhonen, ehkä yleinen jauhokoisa, joka liikkuu öisin ja viettää valoisan ajan siivet supussa, kuten kuvissakin. Koisia on Suomessakin 76 lajia, joten kyse voi toki olla jostain muustakin lajista tai muustakin hyönteisestä. Tunnistaminen olisi helpompaa, jos eläimen siivet olisivat avoinna, mutta eiväthän ne käskemällä näy. Pikkuperhoselta tämä joka tapauksessa vaikuttaa ja aika samantyyppisiä kuvia löytyy googlaamalla.
Heikki Poroila |
| Tietääkö ravihevonen juoksevansa kilpaa? |
232 |
|
|
|
Eläinten tietoisuuteen liittyvää tutkimustyötä tehdään nykyään paljonkin, mutta tulokset ovat suhteellisen alustavia. Iso ongelma on se, ettei edes ihmisen tietoisuuden määrittelystä tai rajoista vallitse yksimielisyyttä. Varsin laajasti ollaan sitä mieltä, että tietoisuutta missään mielessä esiintyy ihmisten lisäksi lähinnä delfiineillä ja kädellisillä eli joillakin apinoilla. Tunnetun peilitestin, jossa eläimen otsaan kiinnitetään värikäs täplä ja näytetään sen jälkeen peilikuvaa. Tutkijat olettavat, että eläin, joka yrittää poistaa täplän peilikuvan perusteella, on tietoinen siitä, kuka peilikuvassa on. Tämän testin ovat läpäisseet muut ihmisapinat paitsi gorilla, pullokuonodelfiini, kyyhkynen ja norsu. Hajonnasta päätellen kyky voi... |
Kysy kirjastonhoitajalta
