| Haluaisin tilata kirjan, jota ei ole kokoelmissanne: Barbara Tuchman - The march of folly (1984). Voinko tilata kirjan kauttanne, kun sitä muista kirjastoista… |
132 |
|
|
|
Barbara Tuchmanin kirja The march of folly : From Troy to Vietnam (1984) löytyy HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta, mistä sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Kirja löytyy myös Tampereelta ja Kuopion Varastokirjastosta sekä ruotsinkielisenä käännöksenä mm. Porvoosta.
Heikki Poroila |
| Muistelisin, että Barentzin Meri esintyy tapahtumapaikkana jossakin 60 luvulla lukemassani jännitys romaanissa. Voisiko olla jokin Alistair McLeanin… |
172 |
|
|
|
Kyseessä lienee Alistair Macleanin romaani Jääasema Zebra (Ice station Zebra), joka julkaistiin suomeksi 1963. Baretsinmereen liittyy muistaakseni osittain myös vuonna 1956 suomennettu Saattue Murmanskiin (H.M.S. Ulysses), mutta se on selkeä sotakirja.
Heikki Poroila |
| Väinö Linnan trilogian Täällä Pohjantähden alla kolmas osa vuodelta 1962 päättyy Koskelan Elinan radiosta kuulemaan Inarinjärvi-lauluun. Onko tietoa, kenen… |
301 |
|
|
|
Viola-tietokannan mukaan Evert Suonion sävellys Topeliuksen runosta Enare träsk tehtyyn suomennokseen on äänitetty useita kertoja. Jos lähdemme siitä, ettei mukaan lasketa saman sävelmän sanoihin Villiruusu tehtyjä versioita, varhaisin tulkinta on vuodelta 1912, jolloin Suonio itse lauloi laulun levylle pianon säestyksellä. Vuonna 1929 levytyksen tekivät sekä Pikku Lasse eli Lauri Sirelius ja Georg Malmstén. Jälkimmäistä on voitu hyvinkin soittaa radiossa vielä vuonna 1962. Todennäköisempää kuitenkin on, että radiossa on soinut Kauko Käyhkön vuonna 1954 äänittämä tulkinta, joka on vuonna 1962 ollut vielä suhteellisen tuore. Sen sijaan voimme jättää huoletta ulkopuolelle Tapio Rautavaaran tunnetun version, koska se äänitettiin vasta vuonna... |
| Miksi paarmoilla on värikkäät silmät? |
208 |
|
|
|
Kaikilla paarmoilla silmät eivät ole silmiinpistävän värikkäät, mutta erityisesti suppupaarmojen ryhmään kuuluvilla lajeilla silmät tosiaan usein ovat huomiota herättävän kirkkaan väriset. En onnistunut löytämään mitään selitystä tälle väritykselle, mutta oletettavasti se liittyy silmän rakenteeseen (värihän on lähinnä sitä, millä tavalla auringon valo heijastuu katsojalle). Siitä, että ihminen näkee ne värikkäinä, ei välttämättä seuraa, että esimerkiksi muut hyönteiset näkisivät ne samoin. Todennäköisesti silmien väritys on sattumanvaraista ja lähinnä ihminen tulkitsee se merkitykselliseksi.
Heikki Poroila |
| Näin äskettäin videon jossa rukoilijasirkalle annettiin musta leski ruuaksi ja minulle tuli mieleen uutinen hauesta jonka vatsassa oli kyy. Kysymykseni on että… |
240 |
|
|
|
Tuntematta nimenomaisesti kysymyksessä esiintyvien lajien ominaisuuksia rohkenisin esittää syyksi sitä, että myrkyt eivät pääse vaikuttamaan jouduttuaan vatsan voimakkaiden happojen ja entsyymien kohteeksi. Useimmat eläinten myrkyt vaikuttavat vain verenkiertoon pääsemällä. Kaikki myrkyt ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden ominaisuudet voivat muuttua, kun ne noutuvat ruoansulatuselimistöön.
Epäilemättä luonnosta löytyy myös vatsalaukussa vaikuttavia myrkkyjä, mutta ehkä pedot osaavat varoa tällaisia elämiä. Esimerkiksi rupikonna erittää ihostaan aineita, jotka aiheuttavat esimerkiksi koirassa välittömän limakalvojen ärsytyksen ja saavat koiran päästämään konnan suustaan. Useimmat eläimet tuskin edes yrittävät rupikonnaa tämän takia... |
| Miksi Sparttalaisia ihaillaan? Vaikka kuinka luen heistä niin mun näkökulmsassa he ovat vain barbaarimaisia raakakalaisia. |
482 |
|
|
|
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten... |
| Olemmeko juutalaisia sukujuuriltaan ? |
723 |
|
|
|
Vastaus riippuu siitä, keitä kysyjä tarkoittaa "meillä". Juutalaisia on asunut vuosisatojen ajan eri puolilla maailmaa, minkä seurauksena juutalaista perimää löytyy varsin monista sukulinjoista. Toisaalta juutalaisuuteen kuuluu myös pyrkimys välttää sekaliittoja, mikä on toiminut tätä vastaan.
Koko maailman väestöstä alle 15 miljoonaa juutalaista muodostavat varsin pienen osan. Siten varsin harva voi sanoa olevansa sukujuuriltaan juutalainen. Useimmat maailman ihmisistä eivät ole sukujuuriltaan juutalaisia. Mutta ripaus juutalaisuutta voi olla sellaisellakin, joka arvelee olevansa jotain ihan muuta. Ihmisen geeniperimä on vuosituhansina sekoittunut hyvin tehokkaasti. Sellaista ilmiötä kuin "puhdas etninen perimä" ei käytännössä ole... |
| OK mä näin tänään aidalla jonkin mustavalkoisen ja pikkuisen ötökän läheltä katsottuna se vaikutti hämähäkiltä. Sitten yhäkkiä se loikkasi lähelle… |
386 |
|
|
|
Suurin osa hyppyhämähäkeistä tosiaan elää trooppisilla vyöhykkeillä. Mutta joitakin lajeja esiintyy myös Suomessa. Esimerkiksi seeprahyppijän ulkonäkö muistuttaa varsin hyvin kysyjän kuvausta. Seeprahyppijät ovat kooltaan noin 5-7 millin pituisia, siis varsin pienikokoisia.
Heikki Poroila |
| Palaako purkka? |
472 |
|
|
|
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila |
| Mitä tapahtuu jos sähkö osuu tuleen? Esim. jos työntää palavan tikun pistorasiaan tai avoimeen sähköjohtoon. |
422 |
|
|
|
Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku.... |
| Mikä ötökkä tämä on? |
419 |
|
|
|
Vertailtuani kuvaa verkosta löytyviin hyönteisten toukkiin, olisin sitä mieltä, että kyseessä on isopirkon (Anatis ocellata) toukko. Hyönteisten toukkavaiheen ulkoinen olemus poikkeaa usein radikaalisti siitä, miltä hyönteinen "valmiina" näyttää, niin myös tässä tapauksessa. Ihmistä saattaa ilahduttaa, että isopirkko syö - myös toukkana - mm. punkkeja.
Heikki Poroila |
| Voinko kopioida ja julkaista suljetussa fb-ryhmässä 1970 luvulla kuolleen Frans Huovisen tekemän sää ja ilmakirjan. Kirja on ilmeisesti julkaistu 1950 tai 1960… |
126 |
|
|
|
Jos Frans Huovinen on kuollut 1970-luvulla, hänen teoksensa tulevat tekijänoikeudellisesti vapaiksi vasta 2040-luvulla. Suljetun someryhmän tekijänoikeudellista statusta ei tietääkseni ole oikeudessa toistaiseksi puitu, ellei taannoinen poliisien suljetussa ryhmässä esiintynyt kielenkäyttö ja sen sallittavuus sitten ollut riittävä tulkinta. Itse lähtisin siitä, ettei suljettukaan ryhmä vastaa perinteistä laintulkitaa "yksityisestä" käytöstä. Perinteisesti yksityisyyden piiriin ovat kuuluneet vain lähiomaiset ja lähimmät ystävät. Ryhmän verkkotekninen avoin tai suljettu rooli ei ole tekijänoikeudellisesti merkityksellistä.
Edellä sanomani perusteella olisin sitä mieltä, että kysyjä voi laillisesti kopioida ja levittää Frans Huovisen... |
| Joissakin vanhoissa koululaulukirjoissa on kirjan kokoajana/toimittajana J.N. Vainio. Tällainen kirja on esimerkiksi "Valistuksen laulukirja". Kirjan sisällä… |
143 |
|
|
|
Kyllä nimimerkki "J.N.W." viittaa Johannes (Juho) Natanael Vainioon (3.9.1875-17.5.1948), joka oli opettaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole ja ajan tapa oli, että toimittaja sai ottaa tällaisiin kokoelmiin mukaan reilusti omia sävellyksiään. V-kirjain kirjoitettiin 1900-luvun alkupuolella usein rutiininomaisesti W. Valistuksen laulukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja siitä otettiin kymmeniä lisäpainoksia (ilmeisesti ainakin 41). Eri painosten sisältö ei ole identtinen. Uusissa painoksissa otettiin mukaan uusia lauluja ja joskus joku vanha laulu jätettiin pois. Lisätietoja löytyy Wikipediasta ja Fennica-tietokannasta.
Heikki Poroila |
| Mitä tapahtuu esineille, jotka jäävät menneisyyteen aikamatkaajan palatessa nykyaikaan? Esimerkiksi eräässä Aku Ankka -tarinassa Aku matkaa menneisyyteen… |
207 |
|
|
|
Koska ajassa matkustaminen on mahdollista vain ihmisen mielikuvituksessa, on tavallaan turhaa odottaa, että jossain fiktiivisessä aikamatkustustarinassa kaikkia ns. aikaparadokseja olisi mietitty loppuun asti. Kirjoittaja voi rakentaa sellaisen fysikaalisen maailman kuin haluaa, eihän hän ole sidottu meidän todellisuuteemme. Koska emme tiedä, miten todellinen aikamatkustus voisi toimia ja vaikuttaa asioihin, on vaikea asettaa fiktiolle tiukkoja ehtoja.
Aku Ankka -tarina joka tapauksessa kuvaa hyvin mitä tahansa paradoksia, joka väistämättä liittyy myös fiktiiviseen ajassa matkustamiseen, jos sen oletetaan tapahtuvan tuntemiemme fysiikan lakien oloissa. Jotta Akulla olisi nykyajassa rahaa, joka kelpasi 150 vuotta aikaisemmin, näiden... |
| Mitä tarkoittaa CD auton rekisterikilvessä |
1351 |
|
|
|
Kyltillä ilmaistaan, että auto on ulkomaiseen diplomaattikuntaan kuuluvan henkilön käytössä. Lyhenne CD tulee ranskan kielen sanoista corps diplomatique (= diplomaattikunta).
Heikki Poroila |
| Kuinka home syntyy? |
233 |
|
|
|
"Home" on kansanomainen nimitys hyvin monenlaisille sienille. Homesienten itiöt liikkuvat sekä ilman kautta että syövien eläinten mukana paikasta toiseen. Kun olosuhteet ovat itiön kasvulle sopivat, se pysähtyy ja alkaa kasvaa. Osa homeista on ihmiselle haitallisia, osaa taas käytetään mm. lääkkeiden (penisilliini) tai elintarvikkeiden (juustot) valmistamisessa. Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila |
| Miten aikamatkustus voisi käytännössä toteuttaa? |
336 |
|
|
|
Kuten aihetta käsittelevä Wikipedian artikkeli toteaa, fyysikot eivät ole yksimielisiä siitä, onko aikamatkustus missään olosuhteissa mahdollista. Tunnetut fysiikan lait eivät sinänsä edellytä, että ajan nuoli osoittaa johonkin tiettyyn suuntaan. Kaikki esitetyt aikamatkustamisen tavat ovat teoreettisia, eikä niitä välttämättä pystytä koskaan testaamaan.
Tavallisen kansalaisen arjen tasolla voi turvallisin mielin lähteä siitä, ettei aikamatkustus ole ainakaan aineellisille olioille käytännössä mahdollista. Jos tilanne muuttuu, siitä kuulemme aivan varmasti kaikki.
Heikki Poroila |
| Mitenkäs hoidetaan tilanne, jossa varattu kirja pysyy edellisellä lainaajalla yli ajan? Case just nyt: MANTSURIAN SANKARI / RICHARD CONDON, lainattu Pasilan… |
177 |
|
|
|
Kirjastolla on suhteellisen vähän keinoja pakottaa lainaajia palauttamaan lainansa eräpäivään mennessä. Ensimmäinen on rahan menetyksen uhka; myöhästymismaksu alkaa juosta heti eräpäivän jälkeen ja kasvaa, kunnes varaus palautetaan. Jos myöhästyminen on pidempiaikainen, kirjasto lähettää kirjallisen muistutuksen ja 28 vuorokauden jälkeen menee lainausoikeus. Viimeisenä konstina on asian vieminen perintään, joka tulee lainaajalle todella kalliiksi. Mutta jos lainaaja ei näistä piittaa, rahalla voi laina-aikaa pidentää, vaikka olisi varauksia. Asia on varaajien näkökulmasta valitettava, mutta esimerkiksi hakuja kotoa poliisin kanssa ei kirjasto harrasta. Vaikka se ei lohduta kiireistä varaajaa, kanssakärsijöitä on runsaasti. Lainamäärät ovat... |
| 1800-luvun sanoma- ja aikakauslehtien tekijänoikeussuoja? Lain mukaan suoja (lehden artikkelille) on 70 vuotta tekijän kuolemasta tai jos tekijää ei tunneta 70… |
955 |
|
|
|
Tekijänoikeuslaki ei aseta suojan menettäneen sisällön hyödyntämiselle mitään ehtoja. Kansalliskirjaston digitoimat vanhat lehdet ovat vapaasti kenen tahansa kopioitavissa ja uudelleenjulkaistavissa. Ainoan ongelman muodostavat em. palvelun kautta tarjolla olevat uudemmat lehdet, joiden sisällössä saattaa olla edelleen suojattuja sisältöjä, vaikka itse lehdet on sopimusteitse saatu julkiseen käyttöön. Kun vapaa selailu ulottuu nykyään jo vuoteen 1929, suinkaan kaikki tuohon mennessä julkaistu ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata.
Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on omistusoikeus niihin teoskappaleisiin, joita niillä on kokoelmissaan. Se on eri asia kuin tekijänoikeus ja sallii omistajan määritellä, millä ehdoilla teoskappale... |
| Tämä on ehkä tyhmä kysymys mutta miksi kilju on kielettyä? |
775 |
|
|
|
Kiljun eli kotitekoisen alkoholijuoman valmistaminen oli 1.3.2018 asti kiellettyä, elleivät sen ainesosat täyttäneet lain tarkoittaman viinin tai oluen valmistamista, mikä on ollut laillista. Kiljusta tuli laitonta 1932 eli kieltolain kumoamisen jälkeen, oletettavasti osana pyrkimyksiä pitää kansan juopottelu jossain rajoissa. Lain noudattamista ei ilmeisesti ole tutkittu, ainakaan kiljua käsittelevä Wikipedian artikkeli ei mainitse asiasta mitään. Nykyään on siis laillista valmistaa mitä tahansa alkoholijuomaa käymisteitse.
Sen sijaan alkoholin valmistaminen tislaamalla eli pontikanteko on edelleen Alkon yksinoikeus. Tislaamisen sivutuotteena syntyy aina halutun etanolin lisäksi myrkyllistä metanolia. Sitä on pidetty niin suurena... |
Kysy kirjastonhoitajalta
