| Onko Mikkelin Kirjastossa tietoa, miten voi valittaa Euroopan Tuomioistuimeen oikeudellisista asioista? |
524 |
|
|
|
Euroopan Unionin tuomioistuimeen ym. eu-elimiin valittamisesta löytyy tietoa tältä sivustolta http://www.eurooppatiedotus.fi/Public/default.aspx?contentid=92704 .
Mikkelin kaupunginkirjastossa on niukasti tätä aihettä käsittelevää, ajankohtaista kirjallisuutta. Lisätietoa kannattaa kysyä Eurooppatiedotuksen tietopalvelusta http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37781&content… . Kysymyksen voi esittää kohdassa Kysy meiltä.
|
| Milloin sukunimi Lehtometsä on otettu käyttöön ja kuinka monella on tämä sukunimi? |
804 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi on tällä hetkellä 17 henkilöllä. Myös edesmenneiden ja entiset nimet huomioituna se on ollut kaikkiaan vain noin 30 henkilöllä sukunimenä.
Valitettavasti sukunimen käyttöönoton ajankohdan selvittäminen osoittautui hankalaksi. Mikäli oman suvun vaiheet kiinnostavat enemmänkin, kannattaa tutustua vaikkapa Arkistolaitoksen sivuihin http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille tai Suomen sukututkimusseuran toimintaan sivuilla http://www.genealogia.fi.
|
| Missä päin Ristiinas toi Talvisota elokuva on kuvattu? Olis kiva tietää kun oon itte asunu Ristiinassa yli 20 vuotta. :) |
2136 |
|
|
|
Suomen kansallisfilmografian mukaan Talvisota-elokuvan kuvauspaikat Ristiinassa ovat nämä:
Ulkokuvat
Tiirolanlahti (leiri Unnunkoskella, Ylli veistelee puusta)
Pelto Pien-Toijolan talomuseon lähellä (Martti kääntää karjalaispeltoa)ja talomuseon piha Tiirolassa(evakkoon lähtö)
Metsäaukea (panssariesteiden pystytys) ja pelto (everstin käskynjako)Tiirolassa
Sisäkuvat
Teltta Tiirolanlahden rannalla (teltta Unnunkoskella)
Talli (Paavo ja Aino tallissa) ja asuinrakennus (Martti saa piirakoita)
Pien-Toijolan talomuseossa Tiirolassa
Kallioniemen huvila, Kallioniementie 106 (sotilaskoti)
Lähde: Suomen kansallisfilmografia 10 (2002), s. 447-448
|
| Etsin tietoa kopiokoneiden ja tulostimien kehityksestä. Eli kirjaa tai lehteä, jossa kerrottaisiin siitä millaisia kopiokoneet ja tulostimet olivat ennen ja… |
1201 |
|
|
|
Tietoa toimistotekniikan kehityksestä lähtisin etsimään seuraavista kirjoista:
•Vuorenmaa, Tuomo-Juhani: Valojäljentäminen Suomessa : Sinikopioista tietoyhteiskuntaan
•Poimintoja puhelin- ja lennätintoiminnan historiasta
•Halsas, Lauri: Stockmannin tietojenkäsittelyn vaiheet 150 vuoden aikana.
•Stolt, Eeva: Jyväskylän konttorikone oy 1929-1999
•Hynninen, Tom : Oy Konttorityö 1938-1998
•Jotuni, Pertti: Konttorityötä puolen vuosisadan ajan : Oy Konttorityö 1938-1988
Näistä kaksi ensimmäistä löytyy Mikkelin kaupunginkirjastosta, muut voit tilata kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta.
Lisäksi asiasanahaulla Aleksi-tietokannasta löysin kaksi mielenkiintoisen kuuloista artikkelia:
•Tietokoneen lyhyt historia
Julkaisussa:... |
| Mistä G F Händelin opperasta on aaria O dolce mia speranza ja onko siihen olemassa teillä piano/sello säestysnuottia? |
754 |
|
|
|
Aaria Rosannen aaria "O dolce mia speranza" löytyy oopperasta "Il Floridante" HWV14. Löytyy ainakin pianopartituurina Händelin "30 ausgewählte Arien"-kokoelmasta.
|
| Etsin lapsilleni sopivaa kirjasarjaa iltasaduiksi. Tähän mennessä olemme lukeneet Tonna-sarjan, Pieni Talo Preerialla, Tiina-sarjan ja Pekka Töpöhäntää… |
1002 |
|
|
|
Sopivaa iltaluettavaa 6-11-vuotiaille lapsille voisivat olla esimerkiksi Marvi ja Merja Jalon Jesse-koirakirjasarja, Eppu Nuotion Kingi-koirakirjasarja, Jo Nesbon seikkailulliset Tohtori Prottori -kirjat sekä Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -sarja.
Arkikertomusten puolelta kannattaa tutustua esimerkiksi Tapani Baggen Urho-sarjaan, Karo Hämäläisen Samuli-sarjaan ja Tuula Kallioniemen Konsta-sarjaan.
Kaikki edellä mainutut kirjasarjat soveltuvat hyvin sekä tytöille että pojille.
|
| Olisin tiedustellut sukunimen Liutu alkuperää, mistä suku on lähtöisin ja mitä nimi alun perin tarkoitti? |
982 |
|
|
|
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo näin Liutu-sukunimestä: sekä sisällöltään että alkuperältään ovat nimet Liuta ja Liutu lähellä nimiä Hulkka ja Hulkkonen. Molemmat ovat kehittyneet joukkoa merkitsevästä sanasta ja molemmilla on saksalaiset vastineensa: Liut (=Volk), Liutho, Liutto, Leudi. Liutu-nimistä sukua asuu Joutsan ja Puumalan suunnassa.
|
| Löytyykö jostain ohjetta nuottijulkaisun eli laulukirjan taittamiseen? Kirjaan tulee siis nuotit ja laulujen sanat. Lisäksi tarinoita laulujen takaa. Mitä… |
1099 |
|
|
|
Mitään erillistä standardia nuottijulkaisun/laulukirjan muodolle ei ole. Nuottihan voi olla pelkkä melodia tai se voi sisältää esim. kosketinsoitinsäestyksen tai jopa partituurin.
Jos käytössäsi on jokin nuotinnosohjelma (esim. ilmainen MuseScore tai jokin kaupallinen ohjelma), voit taittaa nuottisi valmiiksi jo siinä. Netistä löytyy ohjeita ja vinkkejä näiden käyttöön.
Toinen vaihtoehto on käyttää tavallista taitto-ohjelmaa (esim. ilmainen Scribus) ja tuoda nuotit siihen vaikkapa pdf-tiedostoina ja taittaa laulukirja sen avulla. Samalla voit lisätä haluamasi tarinat.
MuseScore ja Scribus ovat saatavilla myös suomenkielisinä ja käyttövinkkejä löytyy netistä.
Lisäksi voit katsoa mallia esim. Suuri toivelaulukirja-sarjasta.
|
| Mistä Sami Jauhojärven "Musti" lempinimi on peräisin? |
6868 |
|
|
|
Sami Jauhojärven isä Reijo kutsui häntä parin päivän ikäisenä Mustiksi, sillä Samin silmät ja tukka olivat ruskeat
|
| 1900-luvun alussa lehdet ja myös kirjat olivat kirjoitettu toisen tyylisillä kirjaimilla. Museossa vanhoja lehtiä luettavissa on teksti useasti "himmentynyt",… |
1460 |
|
|
|
Fraktuura-kirjaimet löytyvät esim. näistä linkeistä:
http://www.library.yale.edu/cataloging/music/fraktur.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura#Fraktuura_Suomessa
|
| Onko yhteenkoottua teosta tms. josta voisi saada tietoa suomalaisista keksinnöistä. Tekniikka-ala lähinnä kiinnostaa. Lisäksi haluaisin tietää keksikö… |
722 |
|
|
|
Suomalaisista keksinnöistä kertoo mm. kirja Suomalaisia innovaatioita : Suomi-konepistoolista Habbo-hotelliin (2011).
Tekstiviesti ja valokuitukaapeli eivät ole suomalaisia keksintöjä. Niistä löydät tietoa esim. näistä Wikipedian artikkeleista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6n_ja_elektroniikan_historia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_K._Kao
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstiviesti
|
| Haen romaania, joka kertoo sisarussarjasta ja heidän keskinäisistä suhteistaan, kaikista inhimillistä tunteista. |
921 |
|
|
|
Tässa muutamia ehdokkaita:
Aikuisten romaaneja:
Rebecca Wellsin Jumalaiset Jaja-siskot ja sen jatko-osa
Virpi Hämeen-Anttila, Marionetit (juuri tähän aiheeseen)
Annamari Marttinen, Veljeni vartija
Susanna Alakoski, Sikalat (ehkä enemmän lapsi-vanhempisuhteet, mutta myös sisaruudesta)
Ian McEwan, Sovitus
Essi Tammimaa, Paljain käsin
Sisko Istanmäki, Sisarteni elämät ja Viimeiset mitalit
Susan Sellers, Vanessa & Virginia
Ulla-Maija Paavilainen, Sokerisiskot
Anja Snellman, Pääoma
Roope Lipasti, Perunkirjoitus
Kreetta Onkeli, Ilonen talo (kaksi siskosta)
Myös Pirjo Rissasen monissa kirjoissa käsitellään sisaruussuhteita
Lasten ja nuorten kirjoja:
Astrid Lindgrenin kirjat esim. Veljeni leijonamieli, Melukylän lapset…
Teija Rekola, Eetu ja... |
| Kuinka voi korrektisti hävittää Raamatun? |
1588 |
|
|
|
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkistosääntöjen mukaan raamattu tulee aina polttaa. Ohje on samanlainen kuin Suomen lipun hävittämisessä
|
| Etsin sienilaulua lapsuudestani. Löysin Anni Tannin syyslaulu kokoelmasta tällä otsikolla. Sanat kuitenkaan ei avaudu. Herra ja rouva Sieninen |
2994 |
|
|
|
Lienee kysymys laulusta Sieniset
Tääll' on herra Sieninen tuolta vaaran takaa.
Vast' on vieras eilinen hattuherra vakaa.
Hattu kellan kirjava, hälle sangen sopiva.
Niin hän herra Sieninen sieltä vaaran takaa.
Tääll' on rouva Sieninen keltahamosessaan.
Hän on pyöree, pikkuinen, päivä katsehessaan.
Aina häärii kiireissään, tuskin lepää yölläkään.
Sievä rouva Sieninen keltahamosessaan.
Tääll' on lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Sienimyssyt keltaiset kullakin on omat.
Onnellisna huorivät, leikeissänsä pyörivät
nämä lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Siitä sukat pakkaseen äiti kutoo, antaa.
Isä hakkaa halkoja, äiti poimii marjoja.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Pöllömuorin koulua... |
| Voisitko suositella yläastetason ruotsin- ja englanninkielisiä kirjoja tukemaan kielten opiskelua? Dekkarit olisivat hyvä aihepiiri. |
2834 |
|
|
|
Aloittelevalle opiskelijalle sopivat etenkin helppolukuiset kirjat, joissa on käytetty yksinkertaista kieltä. Myös vieraskieliseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen kannattaa tutustua. Yleensä kieli on sitä yksinkertaisempaa, mitä nuoremmille lukijoille kirja on suunnattu. Vasta-alkaja voi lukea ensin vaikka satuja ja edetä vähitellen nuortenkirjallisuuteen.
Yläasteikäiselle opiskelijalle soveltuvat esimerkiksi Enid Blytonin Viisikko-kirjat tai Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes –seikkailut. Molempia on käännetty myös ruotsiksi. Ruotsalaisista nuortenkirjailijoista esimerkiksi Lena Lilleste on kirjoittanut nuorille suunnattuja salapoliisikertomuksia.
Helppolukuisten kirjojen puolelta löytyy esimerkiksi Patricia Highsmithin, Graham Greenen... |
| Onko oppilaitosten vuosikertomuksia saatavissa nähtäväksi esim, vuodelta 1961, kysessä on Mikkelin yhteiskoulu ja Mikkelin kauppaoppilaitos ? |
1464 |
|
|
|
Mikkelin yhteiskoulun ja Mikkelin kauppaoppilaitoksen vuosikertomukset ovat kotiseutukokoelman aineistoa. Niitä voi joko tutkia tai lainata kuittilainana kotiin
|
| Olen juuri saanut tietää, että esiäitini on lähtöisin Norola 3:sta. Missäköhän tuollainen Norola 3 on? Onko se edelleen Norola-nimisessä paikassa Mikkelissä… |
1493 |
|
|
|
Norola niminen kylä on edelleen olemassa Mikkelin kaupungissa. Norola 3 tarkoittaa tiettyä taloa. Anekit ja niiden omistajat Mikkelin pitäjän alueella 1561 luettelossa mainitaan Norola III omistajaksi Lauri Kauppinen. Talonpojat saivat todisteeksi anekki-kirjan.
Oheinen tieto mainitaan Hannele Wirilanderin kirjassa: Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Norolan kylästä on kirjoitettu myös Toivo Asikaisen kirja: Säämiskälän rustholli.
Ko. tilan nykyisistä vaiheista, onko se olemassa jne. kannattaa kysyä Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnasta
|
| Olen havainnut suurta sointujen samankaltaisuutta Juice Leskisen "Yölento"-kappaleen (1986) ja Astor Piazzollan "Libertangon" välillä (liekö 70-luvun sävellys)… |
2339 |
|
|
|
Sama melodiahan se on. Sovittaja Anssi Tikanmäki lienee tietoisesti lainannut tuon pätkän kappaleen introon. Tällaiset sitaattilainaukset ovat melko yleisiä.
Mitään erityistä sääntöä ei ole siitä, milloin kyseessä on plagiaatti. Asiasta päätetään raastuvassa tai ylemmissä oikeusasteissa - kuten esim. George Harrisonin "My sweet lord"-kappaleen osalta aikoinaan tapahtui.
Pelkkää sointukulkujen käyttöä ilman melodiaa ei pidetä plagioimisena.
Juicen tai Tikanmäen Libertango-kommenteista ei löydy tietoa.
|
| En onnistu kirjautumaan kortillani sisään niin että saisin uusittua lainojani. Mistä tämä johtuu. Sisäänkirjautuminen sanoo vain että palvelu ei vastaa. |
405 |
|
|
|
Onko kyse HelMet-kirjastokortista? Ainakaan tänään uusiminen helmetin kautta ei todennäköisesti onnistu, koska HelMet-kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä siirretään uudelle palvelinalustalle. Toisaalta lainat eivät eräänny 10. - 13.6., joten sen puolesta ei ole hätää.
Espoossa lainat voi myös uusia puhelimitse. Mikäli on ongelmia helmet-sivuston kanssa, voi aina soittaa lähikirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainat.
|
| Do you have direct contact with the library in Mikkeli? Just in case I am online and need to check up something before I get there.... Like "chat". |
638 |
|
|
|
Unfortunately we don´t have online service at Mikkeli. If you like, you can send us e-mail: adress is tietopalvelu@mikkeli.fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta