| Miten kvanttoreita lasketaan? |
96 |
|
|
|
Suosittelisin tutustumista seuraaviin teoksiin:
- Miettinen, Seppo K.: Logiikka - perusteet
- Kangasaho, Jukka ym.: Logiikka ja lukuteoria
Jälkimmäisen teoksen sivuilla 56-65, on esimerkkejä ja harjoituksia kvanttoreilla laskemisesta.
|
| Miten voin tiedottaa kirjastoille uudesta kirjasta? Miten kirjojen hankinnat tapahtuvat? |
202 |
|
|
|
Kirjastojen hankintaprosessi ja käytännöt voivat vaihdella kirjastoittain, joten aivan yksiselitteistä kuvausta ja ohjetta oman kustanteen tarjoamisesta kirjastoille on vaikea antaa.
Pääsääntöisesti kuitenkin kirjastot hankkivat aineistonsa kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joita ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi tai Kirjastopalvelu.
Tästä huolimatta kirjastot ottavat mielellään vastaan tiedon julkaisun ilmestymisestä. Kannattaa tutustua kirjastojen kotisivuihin ja sieltä mahdollisesti löytyvään tietoon hankintaosastosta ja sen yhteystiedoista. Mikäli tätä tietoa ei sivuilla ole tuotu esille, kannattaa tiedote lähettää kirjaston yleiseen sähköpostiin, josta tieto välitetään hankintaa tekeville henkilöille.
Tiedotteessa... |
| Mikä vanha laulu kyseessä, jossa kerrotaan kolmesta mestarista Junnu Vainiosta, Jean Sibeliuksesta (Jannesta) ja Mozartista? Laulussa lauletaan mm. 'Kotkan… |
201 |
|
|
|
Kyseessä on Jussi Liskin kappale "Junnu, Janne ja Mootsartti"
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=beb74258-a8fa-428…
Lumme-kirjastojen kokoelmista kappale löytyy vain yhdeltä LP-levyltä "Suomalainen 4.", mutta tässä on YouTube-linkki kappaleeseen:
https://www.youtube.com/watch?v=K7oVRoIdGW0
|
| Tervehdys! Olisikohan Mikkelin kirjastolla kiinnostusta hankkia Katharine Whitehornin (1928-2021) omaelämäkerta "Selective memory"? Kyseessä on aika tunnettu… |
132 |
|
|
|
Selective memory on nyt tilattu Mikkelin pääkirjastoon ja myös varattavissa. Toimitusaika on 2-3 viikkoa. Kiitos ehdotuksestanne! |
| Pohdimme ystäväni kanssa siviilien tappamisen oikeutusta sodassa. Löytyisikö joku kirja, jossa pohdittaisiin sodan ja rauhan julmuuksien eron historiaa… |
190 |
|
|
|
Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy joitakin vastauksia kysymyksiinne. Kirjojen esittelyt ovat LummeFinna.tietokannasta (https://lumme.finna.fi/).
Parkkari, Juhani: Sodan oikeussäännöt, 2018
Sodan oikeussäännöt on yleistajuinen käsikirja sodan säännöistä eli kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta ja sen toteutumisesta. Siinä käsitellään sodan tuhoja rajoittamaan pyrkiviä sopimuksia ja tapaoikeussääntöjä sekä sitä, miten niitä noudatetaan käytännössä.
Kirjassa tarkastellaan sodan osapuolia, taistelijoita, sotavankeja ja siviiliväestöä sekä lääkintähuoltoa ja kansainvälisiä avustusjärjestöjä. Lisäksi perehdytään erilaisiin sodankäynnin muotoihin, kuten maa-, -meri- ja ilmasotaan, sekä uuteen uhkaan, kybersotaan. Myös... |
| Löytyisikö Lapin kirjastosta miten vanha on Ruskea puikula peruna? Eikö perunoita syöty ennen 1930-lukua? Onko violetinvärisiä perunoita ja minkä nimisiä? |
184 |
|
|
|
Lapin kirjastosta löytyy kirjanen Hannukkala, Puikulan viljelytekniikka Lapissa, 1991. Minulla ei valitettavasti ole opasta käytössäni, joten vastaan kysymyksiisi nettisivustojen perusteella.
Puikulan alkuperää ei tunneta. Sitä on viljelty 1700-luvun lopulta lähtien Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, missä sitä yhä yleisesti viljellään. Lisätietoa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar… .
Peruna yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, joten se on ollut suomalaisessa ruokapöydässä keskeinen elintarvike jo kauan ennen 1930-lukua. https://www.spk.fi/fi/perunan-historiaa/ .
Violetinpunaisia perunalajikkeita ovat ainakin Blue Congo, Rosamunda ja Lady Rosetta. https://www.spk.fi/fi/lajikkeet/ .
|
| /-vuotias lapsenlapseni osaa lukea, mutta tykkää myös kuunnella kun hänelle luetaan. On luettu Muumit, Peukaloisen retket, Astrid Lindgrenit ja viimeksi… |
233 |
|
|
|
Hei, tässä muutama vinkki:
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti (seuraavat osat Mörköreitti ja Mörköviesti)
Vuokko Hurme: Kiepaus (seuraavat osat Kaipaus ja Keikaus) tai Värikkäät 1: Tiukun salaisuus (seuraava osa 2: Kirjava kartano ja 3:Varjovieras)
Karin Erlandsson: Helmenkalastaja (seuraavat osat Linnunkesyttäjä, Vuorikiipeilijä ja Kukistaja)
Heli Rantala: Suurenmoinen sitruunaseikkailu tai Kaikkien aikojen kookoskeikka
Siri Kolu: Villitalo (seuraavat osat Villitalon valitsemat, Villitalo taistelee)
|
| Onko miltä vuosilta perunalajit: Siikli, Matilda, Rosamunda, Van Gogh, Sabina, Ostara, Norjan punainen, Rekord, Barimo, Ruskea puikula, Bintje? |
402 |
|
|
|
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen ostaminen ei ole... |
| Onko mitä perunalajikkeita 1800-luvulta? |
231 |
|
|
|
Ennen perunanjalostuksen alkamista viljeltyjä perunoita kutsutaan maatiaisperunoiksi. Monet suomalaiset maatiaiset ovat vanhoja lajikkeita muulta: "Vesijärvi" eli "Harbinger" on englannista ja "Manteli" eli "Early Rose" on jalostettu Amerikassa 1867. Suomessa syntyi myös paikallisia lajikkeita. Melkeimpä joka seudulla oli omat suosikkinsa, ja samalla perunalla saattoi olla useita nimiä.
Maatiaisperunat poikkeavat suuresti nykyisistä lajikkeista. Ne ovat usein heikkosatoisia, hankalasti kuorittavia epäsäännöllisen ja muhkuraisen muotonsa vuoksi sekä ovat taudeille alttiita. Maatiaisperunalle on tyypillistä vahva maku. Ne soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.
Monia vanhoista perunoista on vaikea enää saada, eikä lajike aina ole se, miksi... |
| Onko 2002 50 euron setelillä muuta arvoa,kiin nimellisarvo ? |
3561 |
|
|
|
Netistä löytyy myös monia keräilyrahojen osto ja myynti sivustoja sekä kauppoja. Kannattaa aina kysyä arvio ja tarjous useammasta paikasta.
4.1.2020 — Nämä eurosetelit ovat harvinaisia, myös kiertäneessä kunnossa! ... 50 €. D… R049.. 20 €. E… R032.. 50 €. E… R047.. 20 €. F… G007.. 50 €.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Iltalehti 5.7.2019 opastaa lukemaan seteleitä. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015091220337548
Mielenkintoinen artikkeli keräilyrahojen arvosta löytyy myös Vantaan sanomien numerosta 30.01.2019 https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/740885-hilkan-87-kotoa-loytyy-... |
| Missä voi painattaa omat maisema -ja luontovalokuvat postikorteiksi? |
111 |
|
|
|
Hei, kysy paikallisista valokuvausliikkeistä tai verkossa voit googlettaa ja tuloksia esim. Ifolor, Posti, Smarfoto. Jokaisessa tarkat ohjeet. |
| Onko asiakastietolomaketta mahdollista täyttää kirjastossa, jos ei omista tulostinta? |
81 |
|
|
|
Voit täyttää kirjastossa lomakkeen. Jokaisessa kirjastossamme pitäisi olla valmiiksi tulostettuina. Tervetuloa! |
| Mikä viestintä- tai oppimistyyli on olemassa visuaalisen, auditiivisen, kinesteettisen ja taktiilisen tyylin lisäksi? Tyyli saattaa olla d-alkuinen, mutta en… |
301 |
|
|
|
Oppimistyylien yleisen kolmijaon: auditiivinen, visuaalinen ja kinesteettis-taktiilinen lisäksi on muitakin jaotteluja.
Yksi tällaisista jaotteluista on peräisin henkilöltä nimeltä David Kolb, joka jakaa oppimistyylit neljään ryhmään:
- konvergentti (pragmaatikko, käytännön toimija)
- divergentti (pohtija)
- assimilatiivinen (teoreetikko)
- akkomodatiivinen (toimija)
Kolbin syklimallia on esitelty mm. täällä: https://www.tenviesti.fi/oppimistyylienkuvaus.htm
Tässä artikkelissa lisää aiheesta myös: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/Laatukasikirja/verkkokurssi/opiskelutaidot/oppimaan4.pdf
Oppimistyylien kolmijaosta on lisätietoa tässä artikkelissa: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/Laatukasikirja/verkkokurssi/... |
| Mikähän lienee Puumala-nimen etymologia? Suomen luontoa ajatellen tuskin ainakaan puuma! |
1777 |
|
|
|
Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin.
Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi asutuspääte, vaan sana mala,... |
| Miten saan Lumme salasanan kirjavarauksen tekemiseksi? |
116 |
|
|
|
Salasana tallennetaan asiakastietoihisi kirjastossa käydessäsi. Salasanan (4 numeroa) voit valita itse, ja tallentaminen onnistuu missä tahansa Lumme-kirjastossa. |
| Ekaluokkalainen osaa lukea joten kuten. Mistä kirjoista saisi vahvistusta ja nopeutta lukemiseen sekä innostusta. Ettei tekstiä olisi koko sivun täydeltä. |
547 |
|
|
|
Mikkelin seutukirjastossa on juuri valmistunut 1-luokkalaisille tarkoitettu helppolukuisten kirjojen esite. Siitä löytyy kirjasarjoja, joiden avulla pääsee mukavasti lukemisen alkuun, esim. Kirjatiikeri ja Hyppää kirjan kyytiin.
Kun tulette käymään kirjastossa, kannattaa suunnata myös arkikertomusten hyllylle, josta löytyy esim. Ella-, Risto Räppääjä- ja Reuhurinne-kirjoja.
Esite on liitteenä ja lisätietoja saat Mikkelin seutukirjastosta. |
| Taulu on lahjoitettu hyväntekeväisyyteen. Kyseessä öljyvärityö kankaalle kiilakehyksin. Linna/katedraali jokivarressa satama-alueella, uskoisin, Euroopasta… |
327 |
|
|
|
Sekä Bukowskilla että Hagelstamilla on ilmainen taideteosten arviointipalvelu. Voit lähettää kuvan ja tiedot maalauksesta oheisilla lomakkeilla ja saat arviot teoksesta sähköpostiisi.
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi/valuation?gclid=EAIaIQobChMI__Cg_ozl6QIVlo…
Hagelstam: http://www.hagelstam.fi/myy |
| Voiko Ruotsin vanhoja kuninkaanvaakunoita käyttää esim. postikorteissa tai julisteissa tms. muuten julkaista? Ruotsin valtion tai kuntien vaakunoita ei… |
268 |
|
|
|
Kysyin tätä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sieltä neuvottiin tiedustelemaan asiaa Kansallisarkiston yhteydessä toimivalta heraldiselta lautakunnalta https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/tehtavat_organisaatio/heraldinen-lautakunta
Voit lähettää kysymyksi lautakunnalle kirjaamon kautta kirjaamo@arkisto.fi . |
| Onko pääkirjastossa lauantaisin henkilökuntaa paikalle? |
83 |
|
|
|
Pääkirjastossa on sekä yläkerrassa että 1. kerroksessa palveluhenkilökuntaa lauantaisin toukokuun loppuun asti klo 9-15 eli myös kassapalvelut ja tulostamismahdollisuus käytettävissä. |
| Kun vedetään höplästä, niin mikä on se höplä? |
4106 |
|
|
|
Vetää jotkuta höplästä merkitsee samaa kuin vetää jotakuta huulesta, nenästä, pettää, puijata. Höplä-sanalla on suomen murteissa useampiakin merkityksiä. Sanonnassa vetää höplästä se merkinnee huulia.
Ilmaisu vetää jotakuta nenästä tunnetaan laajalti eri kielissä (ruotsin dra någon vid näsan, saksan einen an der Nase führen, ranskan mener qulequ’en par le nez) ja se tunnettiin samanmerkityksisenä jo muinaisessa Roomassa ja Kreikassa. Kielikuva on tullut siis suomenkieleen käännösteitse.
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-hopla |
Kysy kirjastonhoitajalta