Selvitän missä lähiomaiset taistelivat talvi- ja jatkosodassa. Eräs omainen paleltui alaraajoistaan Raatteen taisteluissa tammikuun alussa 1940. Hän toipui,… 118
6.5.2022
Talvisodan aikana ja jatkosodan alkuvuosina käytössä olleen vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan BI 81d:n merkitys on "Isonvarpaan viallisuus, kuten jäykkyys y.m., yhdessä muiden varpaiden puuttumisen kanssa."
Milloin ja missä perustettiin Polkupyöräpataljoona 5 (PPP 5)? 314
25.4.2022
Tieto löytyisi luultavasti helpoiten Polkupyöräpataljoona 5:n sotapäiväkirjoista. Tällä hetkellä digitoidut sotapäiväkirjat eivät valitettavasti ole käytettävissä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2401526049
Digitoidut sotapäiväkirjat alkavat 5.12.1939, joten sen voisi olettaa olevan myös perustamispäivä.
Reino Arimon teoksen Suomen puolustussuunnitelmat 1918-1939 kolmannessa osassa mainitaan Polkupyöräpataljoona 5:n perustamispaikaksi Kenttäarmeijan keskittämissuunnitelma V.K. 31:n mukaan Mikkeli.
Lähde:
Arimo, Reino. Suomen Puolustussuunnitelmat 1918-1939. Hki: Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto, 1986.
Miten Suomi rahoitti Talvi- ja Jatkosodan? Uskottavasti sotiminen on kallista enkä usko, että valtion kassassa olisi ollut riittävästi varoja. 111
7.4.2022
Ilkka Nummelan väitöskirjan mukaan puolustusmenojen kasvun aiheuttama valtion talouden ekspansio vuosina 1940-1944 rahoitettiin ”…kasvaneen verotuksen ohella lisäämällä valtion velkaa. Osittain se toteutettiin ottamalla lainaa Suomen pankista eli setelirahoituksella. Sen osuus oli suurimmillaan vuosina 1940 ja 1941, jolloin se oli molempina vuosina viitisen miljardia markkaa. Myös yksityispankit joutuivat turvautumaan tuolloin Suomen Pankkiin turvataukseen oman maksuvalmiutensa. Kokonaisuutena Suomen valtionvelka ei ollut kymmentäkään prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 1938. Valtion asema kotimaisilla rahamarkkinoilla oli suhteellisen hyvä, koska kilpailijoita oli vähän. Tämä näkyi valtion maksaman koron laskuna sodan alkuvuosina....
Siviileiden aseet ja kriisiaika Niistä sitä, että saatettaisiinko niitä otta käyttöön mahdollisena "harmaana aikana" tai sodan aikana (jota toivottavasti ei… 90
4.4.2022
Valmiuslain 16 luku määrittelee tavaroiden luovutusvelvollisuudet poikkeusoloissa.
Mitä tehtäviä kuului alla luetelluille 1700-luvun karoliiniarmeijan sotilaan "toimenkuville"? rykmentinkirjuri katselmuskirjuri majoitusmestari sotatuomari … 319
30.3.2022
Lyhyitä määritelmiä tehtäville löytyy esim. Centrala Soldatregistret -sivuston sanastosta. Määritelmiä on myös ruotsinkielisessä Wikipediassa sekä Svenska litteratursällskapet i Finlandin Förvaltningshistorisk ordbok -sanastossa:
Mönsterskrivare – Wikipedia
mönsterskrivare - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Kvartermästare – Wikipedia
kvartermästare - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Auditör (militär) – Wikipedia
auditör - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Adjutant – Wikipedia
regementsadjutant - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Lähteitä ja lisätietoa karoliiniarmeijasta:
Glaeser, M. (2020). By defeating my enemies: Charles XII of Sweden and the Great Northern War, 1682-1721. Helion & Company Limited.
Kankaanpää, M...
Löysin internetistä kommentin: "My father-in-law was a child when Soviet Union attacked Finland. He was living in Vyborg and saw that yellow rubber ducks… 123
29.3.2022
Leluiksi naamioidut pommit olivat melko yleinen syytös toisessa maailmansodan aikana. Esimerkiksi sota-aikaisessa italialaisessa propagandassa syytettiin angloamerikkalaisia leluiksi, nukeiksi, perhosiksi tai kyniksi naamioitujen pommien käyttämisestä siviiliväestöä vastaan. Venäjällä vastaavasta on syytetty suomalaisia vielä viime vuosinakin. Todistusaineistoa tällaisesta ei ole löytynyt.
Talvisodan osalta kyseessä voisi olla muistuma Suomessa "Molotovin leipäkoreina" tunnettujen RRAB-3 -rypälepommien kuorma-ammuksista. Pommista on kuvia esim. SA-kuva -kokoelmassa:
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107398
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-106951
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107397
https://mpkk....
Everstiluutnantti Kaino Eino Niemeläinen toimi Talvisodan alussa JR 11:n komentajana. Niemeläinen syntyi Joensuussa 20. lokakuuta 1888. Minä päivänä… 114
28.3.2022
Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Parole-lehden numeron 1/78 Tuonen satoa -palstan mukaan jääkärieverstiluutnantti Kaino Eino Niemeläinen kuoli 13.12.1977.
Olisiko täsmävinkkejä kirjoihin Jugoslavian hajoamissotia koskien? Olen sen verran nuori, että minulla on aiheesta vain hatara käsitys ja tahtoisin muodostaa… 211
28.2.2022
Hyviä johdatuksia Jugoslavian hajoamissotien sotatapahtumiin voisivat olla myöhemmin jugoslavialaisesta sotataidosta tohtoriksi väitelleen everstiluutnantti Janne Mäkitalon vuosina 1999-2000 laatimat tutkielmat aiheesta:
Mäkitalo, J. (2000). Entisen Jugoslavian alueella vuosina 1991-1995 käytyjen sotien merkittävimmät operaatiot. Yleisesikuntaupseerikurssin tutkielma, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Mäkitalo, J. (1999). Suluttamisen merkitys entisen Jugoslavian alueella vuosina 1991-1995 käydyissä sodissa. Esiupseerikurssin tutkielma, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Muutama vuosi myöhemmin ilmestyneen hieman vastaavan Balkan battlegrounds -teoksen erinomainen kartta-aineisto sotatapahtumista on saatavilla Yhdysvaltain kongressin kirjaston...
Mistä voisin etsiä/saada tietoa 1918-1920 Helsingistä Pohjanmaalle sijoitetuista ns sotaorpolapsista? 73
9.2.2022
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Isosetäni kantakortissa on L.T.O-merkintä 9 c ja perässä mahdollisesti numero 51 (tai 57, ehkä 54). Hänellä on todettu lisäksi paiseita kaulalla ja lähetetty… 132
7.2.2022
9c merkitsee vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen mukaan varmasti todettua imurauhasten tuberkuloosia (Lymphomata tub. tai Tub. lymphonodorum).
Toisen merkinnän merkitykset v. 1943 LTO:n mukaan:
51. Pitkällinen välikorvan märkiminen (Otis media suppurativa chronica). Kaikki tapaukset erikoislääkärin luokiteltava.
54. Sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica).
57. Verisuonten taudit.
Etsin tietoa 5. ruotujakoisesta tarkkampujapataljoonasta. Minua kiinnostaa erityisesti vuodet 1861-1863. Onko muuta kuin Hannele Wirilanderin Mikkelin pitäjän… 76
2.2.2022
Vuosina 1854-1867 toimineista ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista on kirjoitettu melko vähän. Ruotujakoista armeijaa on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta esim. seuraavissa:
Haavisto, L. (toim.) (2011). Suomalaisen sotilaan historia: Ristiretkistä rauhanturvaamiseen. Karttakeskus.
Suomen sotalaitos Venäjän sotilashallinnon osana 1800-luvulla
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.02.1939, nro 2, s. 12-31https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123929/articles/81487542?page=12
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Piirteitä Suomen ruotuväen uudelleen järjestämisestä vv. 1854-1856
Historiallinen Aikakauskirja, 01.01.1937, nro 3, s. 20-38https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499108/...
Kaipaisin tietoa takista.Kuinka vanha?Entä herra nimeltä Lilius? 167
24.1.2022
Kyseessä näyttäisi olevan 1930-luvun puolivälissä käyttöön otetun asepuvun m/36 takki. Takin omistaja oli jääkärieversti Runar Oscar Lilius.
Isoisän sotilaskantakortissa lukee "Häme Elappipollj" (käsinkirjoitettu hutaisten) eli arvatenkin hän palveli Hämeen Etappipataljoonassa. Olen lukenut aika… 78
19.1.2022
Etappipataljoonien päätehtävä oli selustan yhteyksien vartiointi. Tarkentavia aikalaisohjeita etappipataljoonille löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimista päiväkäskyistä:
Etappipalvelusta koskevat määräykset: Etappipäiväkäsky n:o 3.
Etappipataljoonain toiminta: liite Etappipäiväkäskyyn n:o 9.
Etappipataljoonat jäivät lyhytikäisiksi, mutta etappipalvelus käsitteenä esiintyy ohjesäännöissä ja alan lehdissä huoltopalvelun synonyymina pitkälle 1930-luvulle.
Kansalliskirjaston digitoimia lehtiaineistoja 1920-30 -luvuilta
Etappipalvelusohjesääntö (Et. O.). Helsinki, 1922.
Mistä löytäisin tiedot talvi- ja jatkosodassa pakko-otetuista ajoneuvoista? Tiedot luovuttajista ja tiedot ajoneuvoista kiinnostaisivat. 154
17.1.2022
Yleisellä tasolla ottoajoneuvoista löytyy tietoa esim. Jukka Vesterisen teoksesta:
Vesterinen, J. (2007). Ottoautot talvi- ja jatkosodassa: Siviiliajoneuvojen pakko-otto rintamakäyttöön. Alfamer.
Ottoajoneuvojen sotapolun kartoittamisen problematiikkaa on avattu myös Kampiveivi -sivustolla:
https://kampiveivi.fi/talvi-ja-jatkosodan-sa-tunnukset-seka-suojeluskuntapiirit/
Yksittäisen ajoneuvon palvelushistorian selvittäminen vaatii todennäköisesti jalkautumista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistoon voi tehdä myös tietopyynnön.
Mitä tarkoittaa puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen koodi AII,80? (1944) 422
4.1.2022
Lääkärintarkastusohje 1943 antaa näille koodeille seuraavat merkitykset:
A II luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet.
80: Hartian ja yläraajan viat, vammat ja sairaudet.
Esimerkkinä A II -luokituksen aiheuttamasta vammasta:
Vähäinen syntymävika, joka ei estä aseiden keyttöä eikä varusteiden kantamista (kuten 1-2 sormen tai sormijäsenen puutos, 2-3 sormen yhteenkasvettuminen ilman toiminnanhäiriötä, polydactylia).
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Voisiko Puolustusvoimat sodan aikana ottaa käyttöön asekeräilijöiden pst-tykkejä, kranaatinheittimiä, kevyitä aseita ja sotamuseoitten aseita, ajoneuvoja,… 102
13.12.2021
Valmiuslain 16 luku määrittelee tavaroiden ja ajoneuvojen luovutusvelvollisuudet poikkeusoloissa.
Kun vuonna 1965 olin harjoittelemassa maanpuolustusta, marssijoiden välit oli paraatimarssissa joka suuntaan käsivarren mitta. Sadan vuoden takaisissa… 191
10.12.2021
Aiheesta ei ole tietääkseni julkaistu tutkimusta. Paraatimarssit on ohjeistettu mm. sulkeisjärjestyksen oppaissa ja ohjesäännöissä, joita on päivitetty itsenäisyyden aikana useita kertoja. Jouni Laari esittää Sotilasaikakauslehden artikkelissaan vuonna 2005 yhdeksi syyksi mm. aseistuksen muuttumiseen. Venäjän, Ruotsin ja erityisesti Saksan asevoimista juontuvat perinteet perustuvat käsiteltävyyteen rynnäkkökivääriin verrattuna hyvin erilaiseen kivääriin.
Lähteitä ja pohdintoja:
Karttunen, H. (1958). Ajatuksia sulkeisjärjestyksen ja muodollisen TST-koulutuksen arvosta. Panssari, 7(3), 5.
Laari, J. (2005). Näyttävyyttä paraateihin: Sulkeisjärjestysohjesääntöä on syytä yksinkertaistaa. Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 80(9),...
Millaiset olivat siviiliväestön matkustusmahdollisuudet Euroopassa 1. maailmansodan aikana (lähinnä vuosina 1914-16)? Mitä reittiä ja millä kulkuneuvoilla… 112
9.12.2021
Uskoisin että aiheesta ei ole laajempaa kotimaista yleisesitystä. Siviiliväestön matkustusmahdollisuudet vaihtelivat huomattavasti paitsi maittain, myös ajankohdan mukaan. Joitakin kansainvälisiä tutkimuksia aiheeseen liittyen:
Fitch, Tad, and Michael Poirier. Into the Danger Zone: Sea Crossings of the First World War. The History Press, 2014.
Frey, Marc. ‘Trade, Ships, and the Neutrality of the Netherlands in the First World War’. The International History Review 19, no. 3 (1997): 541–62.
Klovland, J.T. ‘The Price of Neutrality: Ocean Freight Rates and Shipping Policy towards the Northern Neutrals during the First World War’. Scandinavian Economic History Review, 2021. https://doi.org/10.1080/03585522.2021.1901777.
Koren, E.S. ‘The...
Missä sijaitsi talvisodan aikaan jv koulutuskeskus 5 ? 242
2.12.2021
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Etsin isoisieni kantakorttaja Astia-palvelusta. Ei löytynyt kummankaan, miksiköhän? Molemmat isoisäni palvelivat talvi- ja jatkosodissa. 171
2.12.2021
Astia-palvelusta löydät digitoituna lähes kaikki sodissa 1939-1945 kaatuneiden kantakortit.
Muut kantakortit ovat tilattavissa Astia-palvelun kautta.
Lisätietoja:
https://arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
