Teen sukututkimusta ja minun isoisoisäni kantakortissa lukee "Pien.rtg.299488" ja selitykseksi "haavoittunut". Osaatteko sanoa, mitä tuo koodi tarkoittaa? Tai… 93
24.4.2023
Kyse ei ole vuosien 1935 tai 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen tautiluokituksesta. Ne ovat pääsääntöisesti kaksinumeroisia mahdollisilla lisätarkenteilla. Tässä tapauksessa kyseessä on luultavasti viittaus sairaalassa otettuun röntgenkuvaan ja sen juokseva numero. Arkistossa saattaa olla kantakortin yhteydessä lisätietoja haavoittumisesta, mutta terveyteen liittyvät tiedot tulevat julkisiksi vasta 50 vuotta kohdehenkilön kuoleman jälkeen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kantakortti – Portti (narc.fi)
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Helsinki: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Jonkin mielessä käyneen mietteen jälkeen tuli tässä mieleen kysyä että miten esim. toisesta maailmansodasta palanneita miehiä tyynnytettiin sairaaloissa, oliko… 86
21.4.2023
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Res.alikersantti lähetettiin kesken talvisodan 5.2.1940 Resrviupseerikouluun Sotakoulutuskeskukseen. Missähän tuo keskus sijaitsi ja millaisia linjoja siellä… 59
21.4.2023
Kyseessä on Niinisalon Koulutuskeskukseen talvisodan aikana perustettu Kotijoukkojen komentajan alainen Sotakoulutuskeskus. Niinisalon kasarmialueen historiikissa (saatavilla verkossa) ja Kalle Kuosan varuskuntahistoriikissa on lisätietoja keskuksen toiminnasta. Maanläheinen muistelma keskuksen toiminnasta löytyy myös Kansa Taisteli -lehden numerosta 1/1966, joka on myös verkossa saatavilla.
Ansa, E. (1966). Sotakoulutuskeskuksessa elettyä. Kansa taisteli, 1/1966.
Kuosa, K. (1985). Niinisalon varuskunta. [Satakunnan tykistörykmentti].
Manninen, M. (2019). Niinisalon kasarmialue: Rakennushistoria ja nykytilanne. Senaatti.
Missä sijaitsi ja mitä tarkoittaa A-kirjain kenttäsairaalan edessä: A/14 KS ? Kantakortissa vänrikin joukko-osastoksi on merkitty RjP 4, mutta Sotasammossa… 100
21.4.2023
A-kirjain viittaa kenttäsairaalan A-osastoon. Kenttäsairaaloiden toiminnasta ja organisaatiosta jatkosodan aikana löytyy lisätietoa Mikko Tynin esitelmästä:
Tyni, Mikko: Kenttäsairaaloista ja sotakirurgiasta jatkosodassa : Esitelmä Suomen Sotahistoriallisen seuran luentokokouksessa 15.2.2017.
Rajajääkäripataljoona 4 sopisi sikäli, että se otti Wikipedia-artikkelin perusteella osaa Goran taisteluihin alkuvuodesta 1942. Linnoitusrakennuspataljoona 1 ei kuulosta oikealta, koska Jatkosodan historia -virallishistoriikin 6. osan joukko-osastohakemiston perusteella linnoitusrakennuspataljoonilla oli kolminumeroinen numerointi.
Mitähän tarkoittaa, kun asevelvollinen on saanut 1926 tykistössä koulutuksen "aseellinen suuntaaja". Nimenomaan mitä tuo aseellinen tarkoittaa? Eroaako… 119
18.4.2023
Lähtökohtaisesti on palveltu aseellisena, joten hieman arvoitukselliseksi jää miksi on katsottu aiheelliseksi kirjata että suuntaaja on ollut aseellinen. Aikakauden asevelvollisuuslaissa oli mahdollista, että asepalvelukseen hyväksyttyä asevelvollista käytettiin myös sellaisissa toimissa jotka eivät käsitä asepalvelusta ja joihin hän ammattinsa tai osaamisensa puolesta oli soveltuva, mutta siitä tuskin on suuntaajan tehtävässä kyse. Filip Grönvallin asevelvollisuuslain oppaassa vuodelta 1923 tähän momentteja kuvaillaan merkityksettömiksi ja tarkoitustaan vastaamattomiksi, joten olisikohan aseellisen suuntaajan taustalla jokin tähän sekavuuteen liittyvä laintulkinta.
Rul ei esiinny vanhoissa lyhenneluetteloissa. Mielenkiintoisesti III...
Löytyykö kenraali Karl Lennart Oeschista englanninkielistä kirjaa, opinnäytetyötä tai muuta dokumenttia [jonka saisi mahdollisesti pdf-tulosteena kopioituna… 63
11.4.2023
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Missähän jatkosodassa taisteli Järeä Patteristo 3 ja erityisesti sen 2. patteri? Missä se koottiin? Mihin ylempään joukko-osastoon mahdollisesti kuului?… 90
11.4.2023
Järeä Patteristo 3 perustettiin Tapanilassa, pääosin helsinkiläisistä ja Helsingissä asuvista siirtoväkeen kuuluvista. Sen 2. Patteri sijoitettiin heinäkuussa 1941 Laikon Väärämäkeen, josta se siirrettiin elokuun alussa Rautjärven Vähikkälän kylään, ja sieltä Aunuksen suunnalle, jossa patteri otti osaa Tuulosjoen taisteluun 4.9. 2. Patteri siirrettiin 13.9. VII AK:aan Prääzän ja Petroskoin suunnalle, ja marraskuussa patteri asettui lopullisesti Lotinanpeltoon, jossa se oli aina 21.6.1944 saakka.
Järeä Patteristo 3:n ja sen 2. Patterin säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja ne ovat käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Niistä selviää tarkemmin patterin sotatie ja arki.
Lisätietoja löytyy myös patteriston historiikista, jota...
Millainen on Ahvenanmaan asema NATO:ssa? 97
11.4.2023
Ahvenanmaa on kansainvälisten sopimusten perusteella demilitarisoitu, eli sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua ja saaria ei saa linnoittaa. Jos Ahvenanmaahan kohdistuu sotilaallinen uhka, Suomella on velvollisuus puolustaa saaria:
1/1922 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
24/1940 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
Ahvenanmaan erityisasema - Ulkoministeriö (um.fi)
Jukka Tarkan uudehkossa teoksessa Ahvenanmaan aseman sopimustaustaa avataan tarkemmin:
Tarkka, J. (2020). Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula. Docendo.
Suomen Nato-jäsenyys ei suoranaisesti vaikuta Ahvenanmaan asemaan. Aihe on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina:
Demilitarisoitu Ahvenanmaa ei ole nykyaikaa, sanoo kansanedustaja - Politiikka | HS.fi...
Mikä on joukko-osasto, kun mies on määrätty vakinaiseen palvelukseen v. 1919 ja joukkona on K.J.P.? Mies siirretty v. 1920 K.L.R:tiin eli mihin? Lkp:a varten… 158
30.3.2023
KJP lienee tässä yhteydessä Kaartin jääkäripataljoona ja KLR Käkisalmen läänin rykmentti, PJP puolestaan Pohjanmaan jääkäripataljoona. Lyhenteet löytyvät Kansallisarkiston sotilaslyhenneluettelosta. Näistä joukoista löytyy monenlaista tietoa Kansalliskirjaston digitoimista aikalaislehdistä:
Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kantakortin sivulla 5/6 on nähdäkseni joukko-osaston kohdalla mainittu Esik./Er.P.8., eli tieto on todennäköisesti siitä otettu kaatuneiden tietokantaan. Samalla sivulla näkyvään diagnoosiin en osaa ottaa heikolla latinan tuntemuksellani kantaa, mutta diagnoosissa mainittu "regio lumbalis" viitannee juuri alaselkään ja lantion seutuun.
Mitähän tarkoitti jatkosodan aikaisessa lääkäriterminologiassa B56. 81
30.3.2023
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on seuraava:
56b. Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Kyseesä voisi olla myös 56. Muut sydänsairaudet (Ceteri morbi cordis), sotapalvelukelpoisuusluokkaan B luokiteltuna. Tällöin mukana pitäisi olla tarkenne B I (apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaava) tai B II (apupalveluun tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaava).
Tarvitsisin tietoa venäläisistä Porissa 1714. 72
28.3.2023
Ison vihan ajasta Porissa kerrotaan teoksissa Porin historia II ja Porin kaupungin historia, jotka ovat saatavilla sähköisinä. Teoksissa mainitaan venäläisten pääjoukon, kahdeksan rykmenttiä, olleen neljän kuukauden ajan talvella 1713-1714 Porissa. Pääosa miehitysjoukoista poistui kaupungista tammikuun lopulla 1714 edetäkseen Pohjanmaalle, jossa käytiin helmikuussa Napuen taistelu.
J.O. Hannulan teoksessa Napuen taistelu (Sotakorkeakoulun upseerikerho 1929) mainitaan että taisteluun osallistui operaatiokelpoisessa kunnossa olevat osat kaikista Suomessa olevista joukko-osastoista, nim. 12 jalkaväkirykmentistä, 7 ratsuväkirykmentistä ja 2 eskadroonasta sekä kasakkojen pääosa. Taisteluvahvuus venäläisillä oli Hannulan mukaan n. 11,000 miestä...
Meillä tuli vanhojen koulukavereiden kanssa puhetta yhdestä opettajastamme, joka toimi opettajana 70-luvulla. Oli nimittäin oppilaiden keskuudessa silloin… 149
27.3.2023
Suomalaisista Waffen SS -vapaaehtoisista on Veljesapu-Perinneyhdistys ry:n laatima matrikkeli, josta tiedon pitäisi löytyä:
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943. 2. p. Veljesapu, 2013.
Matrikkeliteos on useiden kirjastojen kokoelmissa ja saatavissa oman lähikirjaston kautta.
Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on listattu esim. Agricola-portaalissa.
Sota-aikaisesta palveluksesta löytyy tietoja myös kyseisen henkilön kantakortista, joista enemmän Kansallisarkiston sivuilta.
Haudattiinko talvi-, jatko- ja Lapin sodan sankarivainajat eri hautausmaille sen mukaan, kuuluiko ev.lut. vai ortodoksiseen seurakuntaan? Entä kirkkoon… 86
21.3.2023
Aihetta käsitellään esim. Ilona Kemppaisen väitöskirjassa Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana (Helsingin yliopisto 2006). Kemppaisen mukaan jatkosodan alussa tehdyn päätöksen perusteella talvi- ja jatkosodan vainajat haudattiin samaan sankarihautaan. Myös ortodoksiset sankarivainajat pyrittiin hautaamaan yhteisiin sankarihautoihin, vaikka tämä herättikin vastustusta. Omaiset saattoivat periaatteellisista tai muista syistä kieltää hautaamisen yhteiseen sankarihautaan, mutta nämä olivat poikkeuksia.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Kansanaho, E. (1991). Papit sodassa. WSOY.
Kemppainen, I. (2006). Isänmaan uhrit: Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
(1939). ...
Mitähän tarkoittaa, kun sotilas on siirretty koulutukseen Patj N:ään? Kyse marraskuusta 1944, alunperin ollut Jalkaväen Koulutuskeskus 15. Astunut sotaväkeen… 85
20.3.2023
Kyseessä on lyhytikäiseksi jäänyt Pataljoona Niemeläinen, josta jatkosodan virallishistoriikissa kerrotaan seuraavaa:
"Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen jälkeen Kotijoukkojen komentajan alaiset muodostelmat, koulutuskeskukset ja sotakoulut siirtyivät Päämajan johtoon marraskuun 1944 loppuun mennessä. Koulutuskeskusjärjestelmä oli lähes kokonaan purettu ennen Päämajalle alistamista. VKoul.K 2:n tilalle oli 1.11. perustettu Päämajan käskystä Pataljoona N (Niemeläinen), johon kaikkien lakkautettavien koulutuskeskusten henkilökunta ja asevelvolliset oli siirrettävä. Tämäkin pataljoona lakkautettiin 30.11.1944 ja Kotijoukkojen komentajan alaiset jalkaväen ja tykistön aliupseerikoulut, Kaasusuojelukoulutuskeskus,...
Jos on rauhanajan palveluksesta vapautettu miespuolinen Suomen kansalainen niin mihin joutuu suorittamaan asepalveluksen jos Suomessa olisi julistettu sotatila… 924
13.3.2023
Rauhan aikana palveluksesta vapautettu kuuluu asevelvollisuuslain 49 §:n mukaan varareserviin. Saman lain 87 § määrittelee, että rauhan aikana terveydellisestä syystä vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana määrätä kutsuntaan tai 26 §:ssa tarkoitettuun tarkastukseen sekä määrätä palvelukseen, jos hänet todetaan palveluskelpoiseksi.
Palveluspaikan palvelukseen määrätylle osoittaa puolustusvoimat.
Jos palvelukseen ei määrätä, esimerkiksi valmiuslain työvelvollisuutta käsittelevä 14 luku voi olla relevantti. Myös perustuslain 127 §:n maanpuolustusvelvollisuus on voimassa.
Asevelvollisuuteen liittyviin kysymyksiin vastaa aluetoimisto.
Lisätietoja myös puolustusvoimien verkkosivuilta:
https://puolustusvoimat.fi...
Missä päin Suomea järjestetään vapaaehtoinen maanpuolustus kurssi? Millon on seuraava kurssi? Miten sinne haetaan ja kuka voi hakea? 87
13.3.2023
Maanpuolustuskoulutus MPK järjestää erilaisia sotilaallisia valmiuksia palvelevia kursseja monilla paikkakunnilla. MPK:n tarjoamiin koulutuksiin voi tutustua MPK:n verkkosivuilla. Kunkin kurssin tiedoista käy ilmi kuinka ilmoittautua, missä kurssi järjestetään ja kenelle kurssi soveltuu.
Kumpaa lakia Puolustusvoimat ja MPK noudattaa ja kumpaa lakia tässä pitäisi uskoa? Kuulun siviilivarantoon ja haluan reserviin. Siviilipalveluslain 100 §… 182
28.2.2023
Paluuta reserviin ei valitettavasti tässä tapauksessa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ole. Maavoimien esikunnasta tavoitettu asiantuntija selvensi asiaan liittyvää lainsäädäntöä.
1) Siviilivarannosta ei paluuta reserviin nykyisen lain puitteissa
Siviilipalveluslain 100 §:ään viitaten, mahdollisuutta reserviin palaamiseksi ei valitettavasti ole, vaan se edellyttäisi lainsäädäntömuutosta. Vaihto siviilipalveluksesta asepalvelukseen on mahdollista vain kerran, mutta ei enää, jos siviili- tai täydennyspalvelus on aloitettu. Sama asia käy ilmi Aluetoimistojen verkkosivujen UKK -osiosta.
2) Sitoutuminen koulutukseen ja tehtäviin
Sitoutuminen ei vaadi suoritettua asepalvelusta, kuten Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain...
Onko Suomen rajavyöhyke itärajaa vasten vain Suomen erikoisuus, vai onko muuallakin sellaisia rajoilla? 60
27.2.2023
Hieman vastaavia ratkaisuja, joissa liikkumista melko leveällä valtioiden tai osapuolten välisellä rajavyöhykkeellä on huomattavasti rajoitettu, ovat esimerkiksi Koreoiden välinen demilitarisoitu vyöhyke ja Kyproksen poikki kulkeva demarkaatiolinja.
Kenellä suomalaisella oli korkein Schutzstaffel-sotilasarvo? 102
21.2.2023
Korkeimmalle SS-hierarkiassa kohonnut suomalainen oli jääkärieverstiluutnantti, SS-Oberstumbannführer Kalervo Kurkiala. SS-sotilasarvo vastasi suomalaista everstiluutnanttia.
Lähteitä:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001933444.html
https://teologia.fi/2017/01/religion-nationalism-och-fascism-i-kalervo-kurkialas-krigsdagbok/
Kurkialasta ilmestyi viime vuonna Andre Swanströmin laatima elämäkertateos:
Swanström, A. (2022). Valkoisen uskon soturi: Jääkäri, pappi ja SS-mies Kalervo Kurkiala. Atena.
Miksei Suomen vanhoissa sodissa tehtyjä murhia vieläkään tutkittu loppuun asti, kun laissa lukee "murha ei vanhene koskaan"? Voiko lain tulkita niin, että… 143
10.2.2023
Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä. Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle, että...
